Henkilöstöliikunnan tukeminen tuo liikkumisen osaksi arkea

Henkilöstöliikunnan tukeminen tarkoittaa niitä keinoja, joilla työnantaja kannustaa työntekijöitään liikkumaan ja pitämään huolta fyysisestä kunnostaan osana työarkea. Tuki voi olla rahallista, kuten verovapaa liikunta- ja kulttuurietu, tai toiminnallista, kuten taukojumpat, yhteiset liikuntaryhmät ja työmatkaliikunnan helpottaminen. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä tukeminen tarkoittaa, mitä hyötyä siitä on, miten verovapaa etu toimii vuonna 2026 ja miten tuen saa käytännössä osaksi arkea.

Mitä henkilöstöliikunnan tukeminen tarkoittaa?

Henkilöstöliikunnan tukeminen on työnantajan tietoista toimintaa, jolla madalletaan työntekijöiden kynnystä liikkua ja parannetaan työyhteisön hyvinvointia. Se ei ole sama asia kuin lakisääteinen työterveyshuolto, vaan vapaaehtoista panostusta, jonka laajuuden ja muodon työnantaja päättää itse.

Käytännössä tuki jakautuu kahteen päätyyppiin. Omaehtoinen liikunta tarkoittaa sitä, että työntekijä valitsee itse lajin, ajan ja paikan – esimerkiksi liikuntasetelillä tai maksusovelluksella kuntosalille tai ryhmäliikuntaan. Organisoitu liikunta taas on työnantajan järjestämää yhteistä toimintaa, kuten taukojumppia, työpaikan omaa kuntosalia tai liikuntatapahtumia.

Omaehtoinen ja organisoitu liikunta

Omaehtoisen liikunnan etu on joustavuus: jokainen voi harrastaa itselleen sopivaa lajia silloin kun se käy parhaiten. Organisoidun liikunnan vahvuus on yhteisöllisyys ja matala aloituskynnys, sillä yhdessä tekeminen sitouttaa myös niitä, jotka eivät muuten lähtisi liikkeelle. Monet työpaikat yhdistävät molemmat: tarjoavat verovapaan liikuntaedun ja järjestävät sen rinnalle yhteisiä haasteita tai tapahtumia. Jos kaipaat vinkkejä kynnyksen madaltamiseen, ryhmäliikunta madaltaa treenikynnystä monella työpaikalla.

Matalan kynnyksen tukea kannattaa tarjota myös niille, joille säännöllinen harrastaminen on vielä vierasä ajatus. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi:

• yhteiset kävelykokoukset ja kävelytauot työpäivän aikana
• portaiden käytön kannustaminen hissin sijaan
• lyhyet ohjatut taukojumpat etenkin istumatyössä
• sähköpostivapaat tai seisten pidettävät palaverit
• yhteiset askel- tai liikuntahaasteet, joihin voi osallistua omalla tasollaan

Miksi työnantajan kannattaa tukea liikuntaa?

Liikunnan tukeminen hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa, koska hyvä fyysinen kunto näkyy jaksamisena, harvempina sairauspoissaoloina ja parempana työkykynä. Liikkumattomuus on tutkitusti monien pitkäaikaissairauksien riskitekijä, ja sen hinta ulottuu yksilöstä koko yhteiskuntaan.

Liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle

Liikkumattomuus maksaa Suomelle paljon. Valtioneuvoston selvityksen ja UKK-instituutin koordinoiman raportin mukaan vähäinen liikkuminen, runsas istuminen ja huono fyysinen kunto aiheuttavat yhteiskunnalle vähintään noin 3 miljardin euron vuotuiset kustannukset, kun mukaan lasketaan terveydenhuolto, tuottavuuden menetykset ja muut välilliset kulut. Kokonaishaarukaksi on arvioitu noin 3,2–7,5 miljardia euroa vuodessa. Jo alkuperäinen, Helsingin Sanomien vuonna 2018 uutisoima UKK-instituutin tieto nosti aiheen julkiseen keskusteluun.

Hyödyt työntekijälle ja työyhteisölle

Työntekijälle säännöllinen liikunta tuo lisää energiaa, parempaa unta, vähemmän stressiä ja pienemmän riskin useisiin sairauksiin. Työyhteisölle hyödyt näkyvät konkreettisina lukuina: aktiivinen työmatkaliikunta on tutkimuksissa yhdistetty noin 8–18 prosenttia pienempään sairauspoissaolojen riskiin passiivisiin työmatkaajiin verrattuna. Liikunta-aktiivisuuden lisääminen on yhdistetty myös pienempiin työkyvyttömyyseläkkeiden riskeihin. Lyhyesti: liikkuva henkilöstö voi paremmin, ja se näkyy työn tuloksessa.

Keskeisimmät hyödyt voi tiivistää näin:

• Vähemmän sairauspoissaoloja: parempi kunto ja aktiivinen työmatka pienentävät poissaolojen ja pitkien sairausjaksojen riskiä.
• Parempi työkyky ja jaksaminen: liikunta tukee työssä jaksamista ja pidentää työuria.
• Vireys ja keskittyminen: liikkuminen ja istumisen tauottaminen parantavat vireystilaa ja muistia työpäivän aikana.
• Pienempi stressi: liikunta auttaa palautumaan ja vähentää stressioireita.
• Työnantajamielikuva: hyvinvointiin panostava työpaikka houkuttelee ja sitouttaa osaajia.

Hyötyjen saavuttamiseksi ei tarvita huippu-urheilua. Aikuisten liikkumisen suositus on vähintään 150 minuuttia reipasta tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa, ja lisäksi lihaskuntoa vahvistavaa harjoittelua kahdesti viikossa. Myös kevyen liikkumisen lisääminen ja istumisen tauottaminen ovat osa suositusta. Jos haluat tukea arjen pieniä valintoja, lue myös 5 vinkkiä omaan hyvinvointiin ja liikunnan aloittaminen ja sen vaikutukset.

Liikunta- ja kulttuurietu – verovapaa tuki vuonna 2026

Yleisin tapa tukea henkilöstön liikuntaa on verovapaa liikunta- ja kulttuurietu. Vuonna 2025 etua on voinut tarjota verovapaasti enintään 400 euroa työntekijää kohti vuodessa. Eduskunta on hyväksynyt tuloverolain muutoksen, jolla verovapaa enimmäismäärä nousee 540 euroon vuodessa; muutos odottaa vielä tasavallan presidentin vahvistusta. On hyvä huomata, että raja ei nouse automaattisesti, vaan jokainen työnantaja päättää itse, korottaako se oman henkilöstönsä etua.

Verovapauden edellytykset

Jotta etu on verovapaa, sen on täytettävä muutama ehto:

• Etu on tarjottava koko henkilöstön käytettäväksi tasapuolisesti.
• Etu on henkilökohtainen: sitä saa käyttää vain työntekijä itse, ei esimerkiksi perheenjäsen.
• Edun on kohdistuttava työntekijän omaan fyysiseen aktiivisuuteen tai kulttuuriin.
• Käytön on oltava yksilöitävissä, eli työntekijä tunnistetaan maksuvälinettä käytettäessä.
• Verovapaus koskee vain enimmäismäärään asti; sen ylittyessä yli menevä osa on veronalaista palkkaa.

Mihin liikuntaetua voi käyttää?

Liikuntaedulla voi perinteisesti maksaa esimerkiksi kuntosalikäyntejä, ryhmäliikuntaa, uintia, lajiharjoituksia ja verkkovalmennuksia. Vuoden 2026 muutos laajentaa käyttökohteita luontoliikuntaan: etua voi käyttää muun muassa liikuntavälineiden vuokraukseen (polkupyörä, sähköavusteinen pyörä, kajakki, kanootti, sukset) sekä kalastus- ja metsästyslupiin ja kalastonhoitomaksuun. Sähköpotkulaudan ja vesiskootterin vuokraus eivät kuitenkaan kuulu edun piiriin.

Palveluntarjoajat

Verovapaa etu järjestetään yleensä palveluntarjoajan kautta seteleinä tai maksusovelluksella. Suomessa yleisimmät toimijat ovat ePassi, Smartum ja Edenred. Niiden maksuvälineet käyvät laajasti liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluissa. Edun voimassaoloaika vaihtelee työnantajan valinnan mukaan, joten kannattaa tarkistaa päättymispäivä ajoissa.

Liikuntaetu, palkka vai työterveyshuolto?

Henkilöstöliikunnan tukemisessa sekoittuu helposti kolme eri asiaa. Verovapaa liikunta- ja kulttuurietu on työntekijälle verotonta etua, kun se pysyy enimmäismäärässä ja täyttää ehdot. Jos tuki ylittää rajan tai se maksetaan suoraan rahana työntekijälle, kyse on veronalaisesta palkasta, josta peritään verot ja sivukulut. Työterveyshuolto puolestaan on lakisääteinen palvelu, joka keskittyy terveyden seurantaan ja sairauksien ehkäisyyn – se ei korvaa liikunnan tukemista, mutta täydentää sitä hyvin. Selkein ja edullisin tapa tukea liikuntaa on yleensä verovapaa etu, jota täydennetään organisoidulla toiminnalla.

Henkilöstöliikunnan eri tukimuodot

Verovapaa liikuntaetu on vain yksi keino. Monipuolisin tuki syntyy yhdistämällä useita muotoja, jotta mukaan saadaan niin innokkaat kuntoilijat kuin aloittelijatkin.

• Liikunta- ja kulttuurietu: verovapaa taloudellinen tuki omaehtoiseen liikuntaan.
• Työpaikan omat liikuntatilat: kuntosali, palloiluvuoro tai suihkutilat, jotka ovat koko henkilöstön käytössä.
• Ohjattu taukoliikunta: lyhyet taukojumpat ja venyttelyhetket keskellä työpäivää katkaisevat istumista.
• Työmatkaliikunnan tuki: työsuhdepolkupyörä tai sujuvat pukeutumis- ja sfailytystilat kannustavat pyöräilyyn ja kävelyyn.
• Liikuntatapahtumat ja -haasteet: yhteiset tapahtumat, askelhaasteet ja joukkuelajit lisäävät yhteisöllisyyttä.
• Etätyön tuki: etäjumpat ja liikuntavinkit auttavat liikkumaan myös kotoa käsin.

Työsuhdepolkupyörä on oma, liikuntaedusta erillinen etunsa: se on verovapaata tuloa enintään 1 200 euroa vuodessa, ja yhdessä joukkoliikenne-edun kanssa verovapaa yhteissumma on enintään 3 400 euroa vuodessa. Etätyön lisääntyessä myös arjen pienet liikkeet korostuvat; aiheesta lisää jutuissa etälenkkeily tukee työhyvinvointia ja oppimista ja välkkaritreenit helpottavat etäarkea.

Näin aloitat henkilöstöliikunnan tukemisen

Aloittaminen kannattaa tehdä vaiheittain, jotta tuki vastaa oman henkilöstön tarpeita eikä jää kertaluonteiseksi tempaukseksi.

1. Kartoita lähtitilanne. Kysy henkilöstöltä kyselyllä, mitä lajeja ja tukimuotoja he toivovat ja mikä estää liikkumasta.
2. Aseta tavoite. Määritä, haetaanko ensisijaisesti sairauspoissaolojen vähenemistä, yhteisöllisyyttä vai liikkumattomien aktivointia.
3. Valitse tukimuodot ja budjetti. Päätä verovapaan edun summa ja mahdolliset oheistoimet, kuten taukojumpat tai tapahtumat.
4. Viesti selkeästi. Kerro, miten etu otetaan käyttöön, mihin mennessä se on käytettävä ja kehen voi olla yhteydessä.
5. Seuraa ja kehitä. Seuraa käyttöastetta ja palautetta ja hienosäädä toimintaa vuosittain.

Pienikin aloitus riittää alkuun. Kannustavia esimerkkejä kotitreenistä löytyy jutusta näin teet tehokkaan kotitreenin, jota voi hyödyntää myös työyhteisön yhteisissä haasteissa.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatti

Suomen Aktiivisin Työpaikka (SAT) on Olympiakomitean työkalu, jolla työpaikka voi arvioida ja suunnitella liikunnan tukemista. Itsearviointi paljastaa työpaikkaliikunnan vahvuudet ja kehityskohteet ja antaa käytännön vinkkejä. Kun työpaikka saa arvioinnista vähintään 50 prosenttia pisteistä, se on oikeutettu Aktiivisen työpaikan sertifikaattiin. Vuosittain palkittavat aktiivisimmat työpaikat valitsee Olympiakomitean asiantuntijaraati, ja niille on yhteistä pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen liikunnan edistäminen.

Hyvä esimerkki on Kiilto, joka valittiin Suomen aktiivisimmaksi työpaikaksi vuonna 2016. Helsingin Sanomat vieraili yrityksessä Lempäälässä katsomassa, miten henkilöstön hyvinvointiin panostetaan liikunnan kautta; HS:n aiheesta tekemän jutun voi ladata Helsingin Sanomien artikkelina. Lisätietoa Kiillolle ja KiiltoCleanille myönnetystä Suomen aktiivisimman työpaikan sertifikaatista löytyy Kiillon lehdistötiedotteesta.

Yleisimmät virheet henkilöstöliikunnan tukemisessa

Tuki ei automaattisesti lisää liikettä, jos se on suunniteltu huonosti. Yleisimpiä sudenkuoppia ovat:

• Tuki tavoittaa vain jo aktiiviset. Pelkkä kuntosalietu palkitsee niitä, jotka liikkuvat jo; liikkumattomat tarvitsevat matalan kynnyksen vaihtoehtoja.
• Heikko viestintä. Jos etua ei osata ottaa käyttöön tai sen päättymispäivää ei tiedetä, raha jää käyttämättä.
• Verovapauden ehtojen unohtaminen. Jos etua ei tarjota koko henkilöstölle tai se ei ole yksilöitävissä, se voi muuttua veronalaiseksi palkaksi.
• Liikaa kertatempauksia. Yksittäinen liikuntapäivä ei korvaa jatkuvaa tukea; vaikutus syntyy säännöllisyydestä.
• Seurannan puute. Ilman palautetta ja mittareita on mahdoton tietää, toimiiko tuki.

Kenelle henkilöstöliikunnan tukeminen sopii?

Henkilöstöliikunnan tukeminen sopii kaikenkokoisille työpaikoille toimialasta riippumatta, sillä tuen laajuuden voi mitoittaa budjetin mukaan. Pienelle yritykselle sopii usein edullinen verovapaa etu ja yhteiset kävelytauot, kun taas isompi organisaatio voi rakentaa laajan ohjelman omine tiloineen ja tapahtumineen. Istumatyötä tekeville tuki on erityisen tärkeää, koska istumisen tauottaminen ja liikkeen lisääminen tuovat nopeasti hyötyä niin vireyteen kuin terveyteenkin.

Budjetin voi aloittaa maltillisesti: jo muutaman kymmenen euron kuukausittainen verovapaa etu työntekijää kohti on konkreettinen kannuste, ja summaa voi kasvattaa kokemuksen myötä. Tärkeämpää kuin suuri budjetti on, että tuki on tasapuolista, helppokäyttöistä ja näkyvästi viestittyä.

Henkilöstöliikunta etä- ja hybridityössä

Etä- ja hybridityö asettaa tukemiselle omat haasteensa, koska yhteisiä liikuntatiloja tai -hetkiä ei ole yhtä helppo järjestää. Tällöin verovapaa liikuntaetu korostuu, koska sen voi käyttää vapaasti omalla paikkakunnalla ja ajalla. Lisäksi toimivat etäjumpat, yhteiset verkkohaasteet ja kannustus taukoliikuntaan pitävät liikkeen osana työpäivää myös kotona. Näin tuki tavoittaa koko henkilöstön riippumatta siitä, missä työ tehdään.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Paljonko liikuntaetua voi tarjota verovapaasti?

Vuonna 2025 verovapaa liikunta- ja kulttuurietu on enintään 400 euroa työntekijää kohti vuodessa. Eduskunnan hyväksymän lakimuutoksen myötä raja nousee 540 euroon, mutta kukin työnantaja päättää itse, korottaako se etua.

Onko liikunnan tukeminen työnantajalle pakollista?

Ei ole. Henkilöstöliikunnan tukeminen on vapaaehtoista, toisin kuin lakisääteinen työterveyshuolto. Työnantaja päättää itse tuen muodon ja määrän.

Voiko liikuntaedun antaa vain osalle henkilöstöä?

Verovapauden edellytyksenä on, että etu on koko henkilöstön tasapuolisesti käytettävissä. Jos etu rajataan vain osalle, se voidaan katsoa veronalaiseksi palkaksi.

Mihin liikuntaetua voi käyttää?

Etua voi käyttää esimerkiksi kuntosaliin, ryhmäliikuntaan, uintiin ja verkkovalmennuksiin. Vuodesta 2026 alkaen mukaan tulevat myös muun muassa liikuntavälineiden vuokraus sekä kalastus- ja metsästyslupiin liittyvät maksut.

Miten mittaan liikunnan tukemisen vaikutuksia?

Seuraa edun käyttöastetta, sairauspoissaolojen kehitystä ja henkilöstön palautetta esimerkiksi vuosittaisella kyselyllä. Näin näet, mitkä tukimuodot toimivat ja mitä kannattaa kehittää.