Peugeot-yleisurheilutiimi – nuorten huippulahjakkuuksien tukiohjelma

Peugeot-yleisurheilutiimi oli Suomen Urheiluliiton (SUL) ja Peugeotin maahantuojan Auto-Bon Oy:n yhteinen tukiohjelma, joka auttoi nuoria yleisurheilulupauksia taloudellisesti ja tarjosi heille mentorointia matkalla kohti aikuisten kansainvälistä tasoa. Keväällä 2019 ryhmään valittiin kaksi uutta nimeä, monilajilupaus Jessica Kähärä ja kestävyysjuoksija Eemil Helander, ja tiimi kasvoi kahdeksaan urheilijaan. Tässä artikkelissa käydään läpi, mikä ohjelma oli, miten se toimi, keitä siihen kuului ja mihin kaksi valittua ovat sittemmin edenneet.

Mikä Peugeot-yleisurheilutiimi oli?

Peugeot-yleisurheilutiimi oli nimikkotuen muoto, jossa autoalan yritys rahoitti yhdessä lajiliiton kanssa joukkoa nuoria yleisurheilijoita. Taustalla olivat Suomen Urheiluliitto (SUL) ja Peugeotin suomalainen maahantuoja Auto-Bon Oy. Ohjelma oli suunnattu noin 17–21-vuotiaille huippulahjakkuuksille eli siinä iässä oleville urheilijoille, jotka olivat jo menestyneet junioritasolla mutta eivät vielä saaneet aikuisten huippu-urheilijoiden tapaan laajaa sponsoritukea.

Ajatuksena oli ”silottaa nuorten tietä aikuisten kansainväliselle tasolle”, kuten Auto-Bon Oy:n tuolloinen toimitusjohtaja Markus Vuolle muotoili. Käytännössä tiimi yhdisti kolme asiaa: rahaa harjoitteluun, yhteisen koulutuspäivän ja kokeneen huippu-urheilijan mentoroinnin. Tiimin kummiurheilijana ja mentorina toimi olympiamitalisti, keihäänheittäjä Antti Ruuskanen.

SUL:n tuolloisen valmennuspäällikön Hannu Hämäläisen mukaan paikoista käytiin kovaa kilpailua: ”Hyviä hakijoita oli runsaasti, eikä valinta ollut helppo.” Liiton silloinen toimitusjohtaja Harri Aalto kuvasi tiimiä juuri siksi lisäksi, jota lahjakkaat nuoret tarvitsevat, kun henkilökohtainen valmennus on kunnossa ja harjoittelu ja siviilielämä ovat tasapainossa.

Auto-Bon Oy on Peugeotin, Citroënin ja useiden muiden merkkien suomalainen maahantuoja, joka kuuluu kansainväliseen Bassadone Automotive Groupiin. Tiimin kaltainen nimikkotuki on yrityksille tapa yhdistää brändi urheilun arvoihin ja samalla kantaa yhteiskuntavastuuta tukemalla nuoria, jotka eivät vielä mahdu julkisen huippu-urheilurahoituksen piiriin. Urheilijalle etu on suora: raha ja tuki tulevat ilman, että nuoren tarvitsee itse rakentaa sponsoriverkostoa kesken kiivaimman harjoitteluvaiheen.

Keitä tiimiin kuului vuonna 2019?

Vuoden 2019 Peugeot-yleisurheilutiimiin kuului kahdeksan urheilijaa, jotka edustivat laajasti yleisurheilun eri lajiryhmiä hypyistä ja heitoista pikajuoksuun ja kestävyysjuoksuun. Kähärän ja Helanderin lisäksi mukana olivat seuraavat urheilijat.

Kokoonpano kertoo ohjelman ideasta: tiimiin valittiin eri lajien lupauksia, jolloin nuoret saivat vertaistukea myös oman lajinsa ulkopuolelta. Keihäänheittäjät Topias Laine ja Julia Valtanen tiivistivät yhteyden Ruuskaseen, joka oli itse keihäänheiton kansainvälinen huippu.

Mitä tiimi tarjosi nuorelle urheilijalle?

Tiimi tarjosi kolmea konkreettista asiaa: taloudellista tukea harjoitteluun, vuosittaisen koulutuspäivän ja kokeneiden urheilijoiden vertaistuen. Yhdessä nämä vastasivat juuri niihin pulmiin, jotka tyypillisesti jarruttavat nuoren urheilijan kehitystä juniorivaiheen jälkeen.

Taloudellinen tuki harjoitteluun

Taloudellinen tuki oli ohjelman näkyvin osa, koska se poisti osan nuoren urheilijan rahahuolista. Kähärä kuvasi, että tuki mahdollisti esimerkiksi kevään harjoitusleirin etelän lämmössä, eikä kaikkea tarvinnut rahoittaa vanhempien kukkarosta. Tämä on nuorelle lajiurheilijalle iso asia, sillä leirit, kisamatkat ja välineet maksavat paljon jo ennen kuin uralla ansaitsee mitään.

Koulutuspäivä ja tiedon jakaminen

Vuosittainen koulutuspäivä kokosi tiimin yhteen oppimaan ja luomaan yhteishenkeä. Päivän aikana jaettiin tietoa esimerkiksi harjoittelusta, palautumisesta ja urheilijan arjesta. Mentori Antti Ruuskanen tiivisti tiimiläisille suunnatun viestinsä kolmeen ohjeeseen: unelmoikaa, opiskelkaa ja olkaa kärsivällisiä. Viesti korosti, että huipulle pääsee harvoin suoraviivaisesti ja että koulunkäynti kannattaa pitää mukana urheilun rinnalla.

Vertaistuki ja mentorointi

Kolmas osa oli tiimiin kuulumisen tuoma yhteisö. Helander piti rahallista tukea tärkeänä, mutta yhtä arvokkaana ryhmään kuulumista: ”Uskon, että sitä kautta saa tsemppiä ja kannustusta, ja pääsee nauttimaan hyvästä yhteishengestä.” Kun samassa tilanteessa olevat nuoret ja heidän valmentajansa tapaavat säännöllisesti, kokemukset ja ongelmat jakautuvat – ja kokenut mentori tuo mukaan sellaista tietoa, jota ei kirjoista löydä.

Miksi juuri nuoret urheilijat tarvitsevat tukea?

Nuori urheilija on usein taloudellisesti haavoittuvimmassa vaiheessa juuri silloin, kun harjoittelu vaatisi eniten panostusta. Junioritason menestys ei vielä tuo palkkatuloja eikä suuria sponsorisopimuksia, mutta harjoittelun määrä ja laatu – leirit, valmennus, fysioterapia ja kisamatkat – alkavat maksaa aikuisurheilijan tahtiin. Tätä kuilua yritys- ja säätiörahoitus pyrkii paikkaamaan.

Erityisen kriittinen on siirtymä junioreista aikuisten sarjoihin. Moni lupaava urheilija lopettaa juuri tässä vaiheessa, kun kilpailu kovenee, tulokset eivät enää parane yhtä nopeasti ja arjen kulut kasvavat. Talvikausien leirit lämpimissä oloissa, laadukas lajivalmennus ja säännöllinen fysioterapia voivat maksaa tuhansia euroja vuodessa. Kun nämä kulut kasautuvat opiskelevan nuoren perheelle, kynnys panostaa täysillä nousee. Tukiohjelmat madaltavat juuri tätä kynnystä ja antavat urheilijalle työrauhan keskittyä kehittymiseen.

Suomessa nuorten urheilijoiden tukeminen tapahtuu monen eri kanavan kautta, eikä Peugeot-tiimi ollut ainoa malli. Vastaavasti lajikohtaiset nimikkorahastot tukevat nuoria urheilijoita apurahoin, ja yritykset jakavat seuroille seurastipendejä juniorityön tueksi. Myös laajempi yritysten tuki nuorten liikunnalle on kasvattanut rooliaan, kun julkinen rahoitus ei yksin riitä.

Jessica Kähärä – monilajilupauksesta pituushypyn kärkeen

Jessica Kähärä on lunastanut vuoden 2019 lupaukset ja noussut Suomen yleisurheilun kärkinimiin. Mikkelistä lähtöisin oleva, Mikkelin Kilpa-Veikkoja edustava Kähärä oli tiimiin valittaessa 17-vuotias monilajilupaus, joka ei ollut vielä valinnut päälajiaan vaan kilpaili menestyksekkäästi korkeushypyssä, pituushypyssä, kolmiloikassa ja aitajuoksussa.

Junioriuran kovimmat näytöt tulivat jo vuonna 2018: alle 18-vuotiaiden EM-kisoista hän voitti hopeaa korkeushypyssä ja pronssia kolmiloikassa, ja saman vuoden syksyllä Buenos Airesin nuorten olympialaisissa korkeushypyn pronssia. Myöhemmin painopiste siirtyi pituushyppyyn ja kolmiloikkaan. Vuoden 2023 alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa Espoossa Kähärä ponnisti kolmiloikan pronssille tuloksella 13,59, ja hänen kolmiloikan ennätyksensä on 13,87 metriä.

Syksyllä 2024 Kähärä muutti Turkuun ja siirtyi entisen kolmiloikkaajan Johan Meriluodon valmennukseen. Ratkaisu tuotti pian tulosta: helmikuussa 2025 hän hyppäsi Kuortaneen SM-halleissa pituutta 668 senttimetriä, mikä oli uusi henkilökohtainen ennätys ja lähes kuuteen vuoteen paras suomalaishyppy. Tulos nosti hänet Suomen hallitilastojen kakkoseksi Ringa Ropo-Junnilan takana. Samalla kaudella hän sijoittui hallien MM-kisoissa yhdeksänneksi.

Kesän 2025 kausi jäi kuitenkin loukkaantumisen vuoksi kesken, mikä muistuttaa siitä, kuinka ohut raja huippukunnon ja vammojen välillä on. Kähärä on kertonut tavoittelevansa paikkaa aikuisten EM-kisoihin ja pidemmällä tähtäimellä Los Angelesin vuoden 2028 olympialaisia.

Eemil Helander – valinta juoksun ja hiihdon välillä

Eemil Helander teki tiimiaikanaan ratkaisun kestävyysjuoksun hyväksi ja on sittemmin kehittynyt kansainvälisen tason juoksijaksi. Vuonna 2001 syntynyt, alun perin Petäjävedellä asunut Helander oli pitkään kahden lajin urheilija: hän kilpaili rinnakkain kestävyysjuoksussa ja maastohiihdossa. Tiimiin valinnan aikoihin hän pohti, kumpi olisi jatkossa päälaji, sillä aikuisten huipputasolla molemmissa kilpaileminen ei enää onnistuisi.

Helander valitsi juoksun, ja maastohiihto jäi tukiharjoitteluun. Valinta on kannattanut. Alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa vuonna 2023 hän juoksi 5000 metrillä EM-hopeaa ajalla 13.40,15, mikä on samalla hänen matkan henkilökohtainen ennätyksensä. Nuoruuden päälajissa 3000 metrin esteissä hänen ennätyksensä 8.39,75 on vuodelta 2021, jolloin hän sijoittui alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa Tallinnassa neljänneksi. Tasaisella 3000 metrillä Helander on juossut ennätyksekseen 7.52,80 Oulussa vuonna 2024.

Helander on uransa aikana vaihtanut valmennusympäristöä useaan otteeseen hakiessaan kehitysharppausta. Esteissä hän on itse arvioinut mahdollisuuksiaan hyviksi, koska tekniikka ja taktiikka ovat lajissa vahvasti mukana. Pitkän matkan juoksijalle myös vaihtelevassa maastossa juokseminen tukee peruskestävyyttä ja irrottaa mielen arjesta.

Antti Ruuskanen tiimin mentorina

Antti Ruuskanen toi tiimiin aitoa huipun kokemusta, sillä hän kuuluu suomalaisen keihäänheiton menestyneimpiin nimiin. Vuonna 1984 syntynyt Ruuskanen on olympiamitalisti ja vuoden 2014 Euroopan mestari. Mentorin rooli sopi hänelle, koska hän muistutti nuoria kärsivällisyydestä ja opiskelun merkityksestä – asioista, joita hän oli itse joutunut punnitsemaan pitkällä urallaan.

Kilpauransa päätettyään Ruuskanen on siirtynyt yritysmaailmaan ja toimii metsäalan yrittäjänä. Mentorointi istui luontevasti hänen tyyliinsä: hän korosti nuorille, että menestys rakentuu vuosien työllä eikä oikoteitä juuri ole.

Yleisimmät sudenkuopat nuoren urheilijan polulla

Nuoren urheilijan suurin riski ei useinkaan ole lahjakkuuden puute vaan se, että ura katkeaa ennen aikuisten tasoa. Peugeot-tiimin kaltaiset ohjelmat pyrkivät juuri ehkäisemään tätä. Tyypillisimmät sudenkuopat ovat:

• Liian aikainen erikoistuminen: yhteen lajiin lukkiutuminen liian nuorena voi kaventaa kehitystä. Kähärän ura on esimerkki päinvastaisesta: monipuolinen harjoittelu usean lajin parissa vei pitkään hänen kaikkia osa-alueitaan eteenpäin.
• Rasitusvammat ja ylikuormitus: harjoitusmäärien liian nopea nosto altistaa vammoille. Esimerkiksi juoksumäärien portaittainen nosto keväällä on tärkeää, ja nuorten urheilijoiden rasitusvammat ovat kasvuikäisillä erityinen riski.
• Taloudellinen paine: kun rahat eivät riitä leireihin ja välineisiin, kehitys voi pysähtyä. Tähän tukiohjelmat ja apurahat vastaavat suoraan.
• Arjen epätasapaino: koulun, levon ja harjoittelun yhteensovittaminen ratkaisee jaksamisen. Moni nuori jakaa lukion suorittamisen useammalle vuodelle, jotta aikaa jää myös harjoitteluun.

Vammojen ennaltaehkäisy kannattaa ottaa vakavasti jo nuorena, sillä hyvä palautuminen ja urheiluvammojen ehkäisy pidentävät uraa enemmän kuin yksittäiset kovat treeniviikot.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mikä oli Peugeot-yleisurheilutiimi?

Se oli Suomen Urheiluliiton ja Peugeotin maahantuojan Auto-Bon Oy:n yhteinen tukiohjelma, joka tarjosi nuorille, noin 17–21-vuotiaille yleisurheilulupauksille taloudellista tukea harjoitteluun, vuosittaisen koulutuspäivän sekä kokeneen urheilijan mentorointia.

Ketkä kuuluivat tiimiin vuonna 2019?

Tiimiin kuului kahdeksan urheilijaa: Jessica Kähärä, Eemil Helander, Sara Francis, Urho Kujanpää, Arttu Korkeasalo, Helena Leveelahti, Topias Laine ja Julia Valtanen. He edustivat eri lajiryhmiä hypyistä ja heitoista pika- ja kestävyysjuoksuun.

Kuka toimi tiimin mentorina?

Tiimin kummiurheilijana ja mentorina toimi keihäänheittäjä Antti Ruuskanen, joka on olympiamitalisti ja vuoden 2014 Euroopan mestari. Hän kannusti nuoria unelmoimaan, opiskelemaan ja olemaan kärsivällisiä.

Mihin Jessica Kähärä ja Eemil Helander ovat edenneet?

Kähärästä on tullut pituushypyn ja kolmiloikan kärkinimi; hän hyppäsi helmikuussa 2025 pituutta 668 cm ja on alle 23-vuotiaiden EM-pronssimitalisti. Helander valitsi kestävyysjuoksun ja voitti 2023 alle 23-vuotiaiden EM-hopeaa 5000 metrillä ajalla 13.40,15.

Miten nuorta yleisurheilijaa voi tukea taloudellisesti Suomessa?

Tuki voi tulla lajiliittojen ja yritysten yhteistiimien, lajikohtaisten nimikkorahastojen, seura- ja yritysstipendien, urheiluakatemioiden sekä Olympiarahaston kautta. Tuki kattaa tyypillisesti leirejä, valmennusta, välineitä ja kisamatkoja.