Annimari Korte: Vuoden Positiivisin Suomalainen 2020 ja aituritähden tarina

Annimari Korte on helsinkiläisseura HIFK:ta edustanut pika-aitajuoksija, joka valittiin syyskuussa 2020 Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi. Positiivarit Oy:n ja Suomen Nuorkauppakamarit ry:n raati perusteli valintaa sillä, että Korte on sitkeä esikuva, joka on ponnistanut vaikeuksista myönteisellä asenteella ja uskonut itseensä silloinkin, kun harva muu uskoi. Tässä artikkelissa käydään läpi sekä palkinto että sen saajan ura ja tarina – ja päivitetään tiedot nykyhetkeen, sillä alkuperäinen tiedote on vuodelta 2020.

Kuka Annimari Korte on?

Annimari Katriina Korte syntyi 8.4.1988 Kirkkonummella ja nousi 2010-luvun lopulla Suomen huipulle naisten 100 metrin aitajuoksussa. Hänen matkansa huipulle oli poikkeuksellinen: Korte joutui sairauksien takia tauolle kilpaurheilusta noin viideksi vuodeksi ja palasi radoille vasta kolmikymppisenä. Juuri tämä takaisin taistellun uran tarina teki hänestä laajemminkin tunnetun – ei pelkästään urheilutulosten, vaan myönteisen ja periksiantamattoman asenteensa ansiosta.

Koulutukseltaan Korte on urheilujournalismin ja medialain maisteri, ja hän on opiskellut ja kilpaillut myös ulkomailla. Yhdysvalloissa hän suoritti viestinnän kandidaatin tutkinnon ja kilpaili yliopistotasolla, ja asuessaan Espanjassa 2010-luvun lopulla hän edusti paikallisia seuroja. Kotimaassa Korte kilpaili uransa aikana Helsingfors IFK:n (HIFK) väreissä ja työskenteli myös urheilutoimittajana. Hänen tarinansa innoitti kirjan Yli kaikkien aitojen, jonka Mika Saukkonen kirjoitti ja joka julkaistiin keväällä 2021. Seuraava pikafaktojen kooste tiivistää hänen keskeiset tietonsa.

Mikä on Vuoden Positiivisin Suomalainen -palkinto?

Vuoden Positiivisin Suomalainen on tunnustus, jonka Positiivarit Oy ja Suomen Nuorkauppakamarit ry valitsevat vuosittain yhdessä. Palkinto on jaettu vuodesta 1993, joten vuonna 2020 se annettiin 28. kerran. Valinnan idean isä on yrittäjä ja Positiivareiden perustaja Juhani Töytäri. Tarkoituksena on korostaa positiivisuuden merkitystä voimavarana muuttuvassa maailmassa ja tuoda esiin, että myönteisellä asenteella voi saavuttaa tavoitteitaan ja selvitä vastoinkäymisistä. Säännöllisen vuosivalinnan lisäksi jaetaan satunnaisesti positiivisuuden elämäntyöpalkinto, jonka ovat saaneet muun muassa Aira Samulin, Elisabeth Rehn, Mauri Kunnas ja Esa Saarinen. Palkinnon pitkä historia kattaa laajasti suomalaista urheilua, kulttuuria ja yhteiskuntaa, mikä tekee valinnasta eräänlaisen myönteisyyden kunnialistan.

Palkinnon valintakriteerit

Raati arvioi ehdokkaita viiden periaatteen kautta. Valittavan henkilön tulee täyttää seuraavat kriteerit:

• hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta
• hänen saavutuksensa ovat merkittäviä
• hän auttaa myös muita onnistumaan ja on innostunut sekä palveluhenkinen
• hän on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa
• hän on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin

Miksi Annimari Korte valittiin vuonna 2020?

Raadin mukaan Korte ruumiillisti kriteerit poikkeuksellisen hyvin. Vuosia kestäneet terveysongelmat, loukkaantumiset ja niistä selviytyminen olivat opettaneet hänet ajattelemaan myönteisesti, ja tärkein oppi uralta oli hänen omien sanojensa mukaan ”älä koskaan luovuta”. Korte on kiteyttänyt haastavat vuotensa mottoon ”If you tell me it’s impossible, I will show you a miracle” – jos kerrot minulle, että jokin on mahdotonta, näytän sinulle ihmeen. Hän on kuvannut positiivisuutta voimavaraksi, joka tekee elämästä parempaa, ja kannustanut muitakin myönteiseen ajatteluun: hymy tai pieni kehu voi tuoda iloa toisen päivään.

Aituritähden ura ja saavutukset

Annimari Kortteen tunnetuin saavutus on 100 metrin aitojen aika 12,72, jonka hän juoksi Joensuussa 24.7.2019. Tulos oli tuolloin Suomen ennätys, ja se säilyi maan kärkiaikana aina vuoteen 2023 asti. Tärkeä päivitys lukijalle: ennätys ei ole enää voimassa – Reetta Hurske on sittemmin parantanut Suomen ennätyksen (myöhemmin aikaan 12,68, Kuortane 2024), ja Lotta Harala on juossut vieläkin nopeammin, 12,65. Kortteen 12,72 on silti yhä yksi Suomen historian kovimmista aitatuloksista.

Kotimaassa Korte voitti Kalevan kisojen Suomen mestaruuden vuonna 2020 ajalla 12,79, joka oli samalla kisaennätys; aiemmin hän oli ottanut Kalevan kisoista hopeaa ja pronssia. Kansainvälisissä arvokisoissa hänen tärkeimpiä startteistaan olivat EM-kisat Berliinissä 2018 (ensimmäiset aikuisten arvokisat 30-vuotiaana), MM-kisat Dohassa 2019 (välierät) sekä Tokion olympialaiset 2021 (välierät). Myös hallikaudella hän kilpaili arvokisatasolla: EM-halleissa Istanbulissa 2023 hän eteni 60 metrin aitojen välieriin. Vuonna 2020 hänen kautensa oli maailmanluokkaa: hän kuului lajinsa maailmantilaston kärkeen ja juoksi kaudella useita alle 12,80 aikoja. Huippu-urheilun kovenevassa kilpailussa pienetkin yksityiskohdat ratkaisevat, ja nykyään urheilijat hyödyntävät yhä enemmän myös mittaustietoa – aiheesta kerrotaan lisää jutussa urheilijakohtaisen datan hyödyntämisestä.

Kortteen suoritukset tunnustettiin myös urheilun sisällä: Suomen Urheiluliitto valitsi hänet vuoden pikajuoksijaksi 2019 ja 2020, ja Urheilutoimittajain liitto nimesi hänet vuoden 2020 yleisurheilijaksi. Vuoden urheilija -äänestyksessä 2020 hän sijoittui viidenneksi ja oli naisten kärki. Vastaavia valintoja tehdään vuosittain myös Urheilugaalassa, jonka voittajat on koottu juttuun Urheilugaalan tähdistä.

Vuosien vastoinkäymiset ja paluu huipulle

Kortteen tarinan ydin on paluu pitkän tauon jälkeen. Hän joutui lopettamaan kilpaurheilun sairauksien takia noin viideksi vuodeksi; taustalla olivat muun muassa eosinofiilinen ruokatorvitulehdus sekä Tietzen oireyhtymäksi kutsuttu rintarangan alueen vaiva. Palattuaan harjoitteluun vuonna 2017 harva uskoi, että hänestä tulisi vielä Suomen nopein aitajuoksija – mutta hän alitti 13 sekuntia ja rikkoi Suomen ennätyksen. Tauko oli hänelle sekä fyysinen että henkinen käännekohta: se pakotti rakentamaan urheilijan identiteetin uudelleen ja opetti arvostamaan jokaista tervettä harjoituspäivää. Omien sanojensa mukaan hän ajatteli jo talvella 2019 revähtäneen takareitensäkin tekevän hänestä vahvemman tavoitteessaan alittaa kesällä 13 sekuntia – ja juuri niin kävi.

Vastoinkäymiset eivät loppuneet huippuvuosiin. Korte kärsi myöhemmin takareiden vammoista ja kävi niiden takia leikkauksessa, ja syksyn 2023 jännevamma heikensi mahdollisuuksia palata kärkitasolle. Hän on kertonut avoimesti myös henkisen puolen haasteista, kuten paniikkikohtauksista ja masennuksesta, ja hänellä todettiin ADHD kesällä 2023. Takareiden ja jänteiden kaltaiset rasitusvammat ovat urheilijoille tuttuja – niiden syistä, ehkäisystä ja hoidosta kerrotaan jutussa faktoja urheiluvammoista. Korte päätti aitauransa toukokuussa 2024 todeten, ettei vamman jälkeen enää yltänyt huipputuloksiin.

Voiko positiivista asennetta harjoitella?

Korte on todennut, että myönteinen asenne on valinta, jota voi harjoitella aivan kuten urheilun henkistä puolta. Monet asiat voi valita nähdä positiivisesti, ja asioiden tarkastelu kokonaisuutena auttaa selviämään vaikeiltakin tuntuvista tilanteista. Tämä ajatus on linjassa urheilupsykologian kanssa: tavoitteisiin sitoutuminen, myötätuntoinen suhtautuminen itseen ja takaiskujen tulkinta oppimismahdollisuuksina ovat taitoja, joita voi kehittää. Sama periaate pätee arjen liikuntaan – jos kynnys lähteä treenaamaan tuntuu korkealta, apua löytyy jutusta treenimotivaation löytämisestä. Monille myös luonnossa liikkuminen auttaa tyhjentämään ajatukset ja palauttamaan myönteisen vireen; esimerkiksi metsäpolulla juokseminen irrottaa tehokkaasti arjen paineista.

Näin voit vahvistaa myönteistä asennetta arjessa

Alla on muutamia konkreettisia, tutkimustietoon ja urheilijoiden kokemuksiin pohjaavia tapoja, joilla myönteistä ajattelua voi harjoittaa:

• Aseta selkeä, mielekäs tavoite ja pilko se pieniin välietappeihin, jotta onnistumisia kertyy matkan varrella.
• Tulkitse takaisku tiedoksi, ei tuomioksi: kysy, mitä tilanteesta voi oppia seuraavaa kertaa varten.
• Huomioi ja kirjaa ylös onnistumiset, vaikka pienetkin – huomio vahvistaa sitä, mihin se kohdistuu.
• Ympäröi itsesi kannustavilla ihmisillä; yhdessä tekeminen ja seuran tuki madaltavat kynnystä jatkaa.
• Pidä huolta perusasioista: uni, ravinto ja palautuminen vaikuttavat suoraan mielialaan ja jaksamiseen.

Yleisiä väärinkäsityksiä positiivisuudesta

Myönteinen asenne ymmärretään usein väärin. Nämä ovat tavallisimpia harhaluuloja, joita kannattaa välttää:

• ”Positiivisuus tarkoittaa, ettei saa tuntea huonoja tunteita.” Jatkuva pakkomielteinen hymyily eli niin sanottu toksinen positiivisuus voi olla haitallista. Myös vaikeat tunteet on tärkeää tunnistaa ja käsitellä.
• ”Positiivinen ajattelu yksin riittää tavoitteen saavuttamiseen.” Kortteenkin menestys perustui vuosien kovaan harjoitteluun ja asiantuntevaan valmennukseen, ei pelkkään asenteeseen.
• ”Myönteisyys on synnynnäistä eikä sitä voi oppia.” Asennetta voi harjoitella; se karttuu toistojen ja tietoisten valintojen kautta.
• ”Ongelmat katoavat, kun ne vain ohittaa positiivisesti.” Myönteisyys auttaa suhtautumaan haasteisiin, mutta ongelmat on silti ratkaistava konkreettisin teoin.

Vuoden Positiivisin Suomalainen -palkinnon saajat

Palkinnon saajat kattavat laajasti suomalaista urheilua, viihdettä, musiikkia ja yhteiskuntaa. Alla olevaan taulukkoon on koottu vuosittaiset valinnat, Annimari Korte vuoden 2020 saajana mukaan lukien.

Huomio: positiivisuus ei korvaa hoitoa

Tämä artikkeli kertoo Annimari Kortteen urasta ja palkinnosta tiedoksi, eikä se ole terveys- tai hoito-ohje. Myönteinen asenne voi tukea hyvinvointia, mutta se ei korvaa sairauksien tai mielenterveyden häiriöiden ammatillista hoitoa. Jos koet pitkittynyttä ahdistusta, masennusta tai muuta kuormitusta, käänny terveydenhuollon puoleen. Suomessa apua saa muun muassa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n valtakunnallisesta kriisipuhelimesta sekä omalta terveysasemalta.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kuka on Annimari Korte?

Annimari Korte (s. 1988) on suomalainen pika-aitajuoksija, joka edusti HIFK:ta ja nousi Suomen kärkeen naisten 100 metrin aidoissa. Hänet tunnetaan myös vaikeuksista selviytymisestä ja myönteisestä asenteestaan.

Milloin Annimari Korte valittiin Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi?

Korte valittiin Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi vuonna 2020. Valinnan tekivät Positiivarit Oy ja Suomen Nuorkauppakamarit ry, ja tunnustus jaettiin tuolloin 28. kerran.

Mikä on Annimari Kortteen ennätys 100 metrin aidoissa?

Kortteen ennätys on 12,72, jonka hän juoksi Joensuussa 24.7.2019. Se oli Suomen ennätys vuoteen 2023 asti, kunnes Reetta Hurske ohitti sen; myöhemmin Lotta Harala on parantanut ennätyksen aikaan 12,65.

Onko Annimari Korte lopettanut uransa?

Kyllä. Korte päätti aitauransa toukokuussa 2024. Syynä olivat erityisesti syksyn 2023 jännevamma ja sitä seurannut leikkaus, joiden jälkeen hän ei enää yltänyt huipputuloksiin.

Kuka jakaa Vuoden Positiivisin Suomalainen -palkinnon?

Palkinnon valitsevat yhdessä Positiivarit Oy ja Suomen Nuorkauppakamarit ry. Tunnustus on jaettu vuodesta 1993, ja sen idean isä on Positiivareiden perustaja Juhani Töytäri.