Älykiekko ja Wisehockey – näin Liigan reaaliaikainen analytiikka toimii

Älykiekko tarkoittaa jääkiekko-ottelua, jossa kiekon ja pelaajien liikkeet mitataan reaaliajassa ja muutetaan automaattisesti tilastoiksi ja visuaaliseksi analyysiksi. Suomen Liigassa tämän tekee tamperelaisen ohjelmistoyhtiö Bitwise Oy:n kehittämä Wisehockey-järjestelmä, jota on kutsuttu maailman ensimmäiseksi reaaliaikaiseksi urheiluanalytiikkajärjestelmäksi. Tämä opas selittää, mitä älykiekko on, miten se toimii, miten se levisi koko Liigaan ja mihin kerättyä dataa käytetään valmennuksessa, televisiossa, faniapplikaatioissa ja vedonlyönnissä.

Mitä älykiekko ja Wisehockey tarkoittavat?

Älykiekko on yleisnimitys järjestelmälle, joka seuraa kaukalon tapahtumia anturien avulla ja tuottaa datan automaattisesti ilman käsin kirjaamista. Wisehockey on tämän teknologian kaupallinen tuote: alusta, joka kerää, laskee ja jakaa ottelun tiedot sekunneissa.

Perinteisesti jääkiekon tilastot – maalit, syötöt, laukaukset, plus-miinus – kirjataan käsin ja ne kertovat vain lopputuloksen. Älykiekko mittaa sen sijaan koko tapahtumaketjun: missä pelaaja liikkui, kuinka kovaa hän luisteli, kuinka kauan hän piti kiekkoa ja millä nopeudella laukaus lähti. Näin syntyy jatkuva virta mitattua tietoa, jota ihminen ei ehtisi kirjata.

Järjestelmän kehittäjä Bitwise on tamperelainen ohjelmistotalo. Wisehockey-liiketoiminta on sittemmin eriytynyt omaksi brändikseen (Wisehockey Ltd / Wisesport), mutta tuotteen juuret ovat suomalaisessa osaamisessa. Vastaava mitatun datan hyödyntäminen on arkipäiväistynyt myös muualla huippu-urheilussa, kuten jutussamme urheilijakohtaisen datan hyödyntämisestä kilpailuetuna kuvataan.

Miten älykiekko toimii teknisesti?

Älykiekon ydin on paikannusteknologia, joka määrittää kiekon ja jokaisen pelaajan sijainnin jäällä monta kertaa sekunnissa. Alkuperäinen Liiga-toteutus perustui suomalaisen Quuppan Bluetooth Low Energy -paikannukseen (BLE eli vähävirtainen Bluetooth), jota täydentää nykyisin yhä enemmän konenäkö eli kameroihin perustuva automaattinen tunnistus.

Anturit kiekossa ja pelaajien varusteissa

Jokaiseen seurattavaan kohteeseen asennetaan pieni lähetintunniste (tag): kiekon sisään ja pelaajien peliasuihin. Tunnisteet lähettävät jatkuvasti BLE-signaalia, jonka avulla niiden sijainti voidaan laskea senttimetrien tarkkuudella. Järjestelmä pystyy seuraamaan kiekkoa jopa noin 160 kilometrin tuntinopeudessa – eli myös kovimmat laukaukset pysyvät mittauksessa mukana.

Vastaanottimet katossa

Kaukalon yläpuolelle kattoon asennetaan noin parikymmentä vastaanotinta (locator), jotka poimivat tunnisteiden signaalit. Useamman vastaanottimen mittaamista kulmista lasketaan tarkka sijainti kolmiulotteisesti. Mittauspisteistä syntyy rata, jonka avulla voidaan johtaa nopeus, kiihtyvyys, kuljettu matka ja monta muuta suuretta.

Pilvianalytiikka tuottaa tilastot

Raakadata siirtyy Bitwisen pilvipalveluun, jossa algoritmit tunnistavat tapahtumat – syötöt, laukaukset, kiekonriistot – ja muodostavat niistä valmiita tilastoja ja visualisointeja. Koska työ tapahtuu automaattisesti, tulokset ovat käytettävissä käytännössä reaaliajassa. Tämä on sama periaate, jolla data-analyytikot ratkovat muitakin urheilun ongelmia mittaamalla ensin ja päättelemällä vasta sitten.

Olennaista on, että järjestelmä poistaa ihmisen pullonkaulana: kun tilastoija ei ehdi kirjata kaikkea nopeatempoisessa pelissä, anturit ja algoritmit tekevät sen jokaisesta syötöstä ja luistelupotkusta. Sama avoin rajapinta (API), jonka kautta tv-tuotanto saa grafiikkansa, syöttää tiedon myös seurojen analyysityökaluihin ja mahdollisiin oheispalveluihin. Juuri tämä yksi yhtenäinen datavirta erottaa älykiekon aiemmista, hajanaisista mittausratkaisuista.

Älykiekon historia Liigassa

Älykiekon tie Liigan viralliseksi järjestelmäksi kulki pilotista koko sarjan kattavaksi infrastruktuuriksi muutamassa vuodessa.

• Kausi 2017–2018: Wisehockeyta testattiin ensimmäisenä Tapparan kotihallissa Tampereella. Tappara on sittemmin jatkanut areena- ja teknologiakehitystä muidenkin kumppanien kanssa, mistä kerrotaan jutussa Tapparan uudesta areena-ajasta.
• Kausi 2018–2019: positiivisten kokemusten jälkeen järjestelmä asennettiin neljälle paikkakunnalle – Tampereelle, Ouluun, Turkuun ja Helsinkiin – jolloin kaikki tuon kauden 15 Liiga-joukkuetta saivat reaaliaikaisen analytiikan käyttöönsä näissä halleissa.
• Toukokuu 2019: Liiga ja Wisehockey solmivat viisivuotisen sopimuksen. Järjestelmä laajeni jokaiseen Liiga-halliin, ja kaudesta 2019–2020 alkaen älykiekko oli käytössä kaikissa otteluissa. Liigasta tuli näin maailman ensimmäinen täysin digitalisoitu jääkiekkosarja.
• Syksy 2024: osapuolet jatkoivat sopimusta vuoteen 2027 asti ja toivat uusia ominaisuuksia, kuten kehittyneen reaaliaikaisen videoeditoinnin ja tuomarin videohaasteen kameratyökalut.

Samaan aikaan itse sarja on kasvanut: Liigassa pelasi kaudella 2018–2019 viisitoista joukkuetta, ja kaudesta 2024–2025 alkaen mukana on ollut kuusitoista joukkuetta Kiekko-Espoon liityttyä sarjaan.

Mitä dataa älykiekko tuottaa?

Älykiekko muuntaa liikkeen numeroiksi, joita ei perinteisestä tilastosta saa. Keskeisiä mittareita ovat:

• Nopeus ja kiihtyvyys: pelaajan huippunopeus ja se, kuinka räjähtävästi hän pääsee vauhtiin.
• Luistelumatka: kuinka monta metriä pelaaja liikkuu vaihdon tai ottelun aikana.
• Jäälläoloaika ja vaihtojen rytmi: kuormituksen seuranta vaihto vaihdolta.
• Kiekonhallinta-aika: kuinka kauan pelaaja tai joukkue pitää kiekkoa.
• Laukausten nopeus ja tarkkuus sekä syöttötilastot: onnistumisprosentit ja laukauskartat.

Koska mittaus on jatkuvaa, dataa voidaan tarkastella niin yksittäisen pelaajan, kentällisen kuin koko joukkueenkin tasolla ja verrata vastustajaan reaaliajassa. Perinteinen tilasto kertoo esimerkiksi, että pelaaja teki maalin; älykiekko kertoo lisäksi, mistä kulmasta ja millä laukaisunopeudella kiekko lähti, kuinka pitkän matkan pelaaja luisteli ennen maalia ja kuinka monta sekuntia hyökkäys kesti. Näin yksittäisen suorituksen taakse syntyy mitattu tarina, joka on vertailukelpoinen ottelusta ja kaudesta toiseen.

Datan arvo kasvaa ajan myötä: mitä pidempään järjestelmä on käytössä, sitä luotettavampia vertailuarvoja eli pelaaja- ja joukkuekohtaisia keskiarvoja syntyy. Yhden ottelun luvut kertovat hetkestä, mutta satojen otteluiden kertymä paljastaa kehityssuunnat, kuormittumisen ja pelaajien todelliset vahvuudet.

Älykiekko TV-lähetyksissä ja katsojakokemuksessa

Älykiekon näkyvin vaikutus tavalliselle katsojalle on television grafiikassa. Liigan mediakumppani Telia on hyödyntänyt Wisehockey-dataa osana lähetystuotantoaan: ruudulle saadaan esimerkiksi pelaajan hetkellinen nopeus, laukauksen kovuus tai joukkueen kiekonhallinta-aika heti tapahtuman jälkeen.

Tällainen reaaliaikainen visualisointi tekee lähetyksestä opettavaisemman ja viihdyttävämmän, kun katsoja näkee silmin, mitä mittari kertoo. Liigan lähetysten tarjontaa ja kumppanuuksia käsitellään tarkemmin jutussa Telian ja Liigan lähetysyhteistyöstä.

Joukkueet voivat myös tarjota faneilleen sovelluksen, jossa katsoja seuraa suosikkipelaajansa liikkeitä, nopeutta ja laukaisutilastoja ottelun aikana. Vastaavia arkea ja harrastuksia helpottavia sovelluksia esittelemme jutussa hyödyllisistä mobiilisovelluksista.

Älykiekko valmennuksen ja pelaajakehityksen työkaluna

Valmentajille älykiekko on ennen kaikkea objektiivinen mittari. Datasta nähdään, jaksaako kentällinen pitää tempon loppuun asti, kuinka paljon pelaaja todella liikkuu ja missä kohdin kaukaloa kiekko menetetään. Tiedot ovat saatavilla jo ottelun aikana, joten korjauksia voidaan tehdä erätauolla eikä vasta videopalaverissa päiviä myöhemmin.

Pelaajakehityksessä pitkä mittaushistoria auttaa seuraamaan edistymistä ja tunnistamaan ylikuormitusta. Data tukee valmentajan silmää, mutta ei korvaa sitä: numerot kertovat mitä tapahtui, ihminen päättelee miksi.

Älykiekko ja vedonlyönti

Reaaliaikainen data on avannut mahdollisuuksia myös vedonlyöntiin, erityisesti live- eli ottelun aikaiseen vedonlyöntiin. Suomessa Veikkaus on hyödyntänyt Wisehockeyn paikannusdataa tarjotakseen lähes reaaliaikaisen visualisoinnin otteluista live-vedonlyönnin tueksi.

On tärkeää ymmärtää, mitä data tekee ja mitä ei: tarkempi ja nopeampi tieto parantaa tuotteen laatua ja käyttökokemusta, mutta se ei poista pelin sattumanvaraisuutta eikä paranna kenenkään voittotodennäköisyyttä pitkällä aikavälillä. Vedonlyönti on viihdettä, johon liittyy aina häviämisen riski. Lisää aiheesta kokoavassa jutussa urheiluvedonlyönnin kasvavasta suosiosta.

Kansainvälinen laajentuminen

Älykiekko ei jäänyt pelkästään Suomen ilmiöksi. Kiinnostus automaattiseen reaaliaikaiseen analytiikkaan on kasvanut nopeasti myös ulkomailla.

• Saksa: Wisehockey ja Saksan pääsarja PENNY DEL jatkoivat kumppanuuttaan vuosille 2024–2028.
• Muut liigat: järjestelmä on käytössä useissa sarjoissa, kuten Suomen Mestiksessä, Tanskan Metal Ligaenissa, Ruotsin naisten SDHL:ssä sekä Euroopan liigatasolla.
• Mittakaava: alustaa käytetään jo yli 50 areenassa noin kymmenessä maassa, ja teknologiaa on laajennettu jääkiekosta myös jalkapalloon.

Kiekkoilun suuret sarjat ja tapahtumat seuraavat teknologian kehitystä tarkasti; aihetta sivutaan myös jutussamme jääkiekon arvokisoista.

Yleisiä väärinkäsityksiä älykiekosta

Älykiekkoon liittyy muutama sitkeä harhakäsitys, jotka kannattaa oikaista:

• ”Kiekko on painava tai erilainen pelata.” Tunniste on kevyt ja upotettu kiekon sisään; tavoitteena on, että peliväline vastaa mahdollisimman tarkasti tavallista kiekkoa.
• ”Data korvaa valmentajan.” Ei korvaa. Järjestelmä tuottaa mittarit, mutta tulkinta ja pelilliset ratkaisut jäävät ihmiselle.
• ”Tilastot ovat täydellisiä.” Mikään mittaus ei ole virheetön. Kolaukset, katvealueet ja nopeat tilanteet voivat aiheuttaa epätarkkuutta, jota järjestelmää kehitetään jatkuvasti vähentämään.
• ”Vinkit tai data takaavat voittoja vedonlyönnissä.” Eivät takaa. Reaaliaikainen tieto on informaatiota, ei ennustetta tuloksesta.

Kenelle älykiekosta on hyötyä?

Älykiekko palvelee montaa eri käyttäjäryhmää samasta datasta:

• Katsojat ja fanit saavat rikkaamman seurantakokemuksen TV:ssä ja sovelluksissa.
• Valmentajat ja analyytikot saavat objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi.
• Pelaajat voivat seurata kehitystään ja kuormitustaan.
• Seurat, liigat ja media saavat yhtenäistä ja myytävää sisältöä.
• Vedonlyöntiyhtiöt voivat rakentaa tarkempia reaaliaikaisia tuotteita.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mikä älykiekko oikeastaan on?

Älykiekko on jääkiekko-ottelu, jossa kiekon ja pelaajien liikkeet mitataan antureilla reaaliajassa ja muutetaan automaattisesti tilastoiksi ja analyysiksi. Suomen Liigassa teknologian tarjoaa Wisehockey-järjestelmä.

Kuka älykiekkojärjestelmän on kehittänyt?

Wisehockeyn on kehittänyt tamperelainen ohjelmistoyhtiö Bitwise Oy. Tuote on sittemmin kasvanut omaksi brändikseen, joka tunnetaan myös nimellä Wisesport.

Miten kiekon ja pelaajien liikettä seurataan?

Kiekon sisään ja pelaajien asuihin asennetaan pienet Bluetooth-tunnisteet, joiden signaalin kaukalon yläpuoliset vastaanottimet poimivat. Niiden avulla sijainti lasketaan tarkasti, ja pilvipalvelu muodostaa datasta tilastot.

Käytetäänkö älykiekkoa kaikissa Liiga-otteluissa?

Kyllä. Kaudesta 2019–2020 alkaen järjestelmä on ollut käytössä kaikissa Liiga-halleissa, ja yhteistyösopimusta on jatkettu vuoteen 2027 asti.

Parantaako älykiekkodata vedonlyöjän voittomahdollisuuksia?

Ei. Reaaliaikainen data parantaa vedonlyöntituotteiden laatua ja käyttökokemusta, mutta se ei poista pelin sattumaa eikä takaa voittoja. Vedonlyöntiin liittyy aina häviämisen riski.