Amerikkalaisen jalkapallon EM-kisat: Suomen menestys, historia ja Vantaan 2018-turnaus

Amerikkalaisen jalkapallon EM-kisat ovat lajin arvostetuin eurooppalainen maajoukkueturnaus, ja Suomi kuuluu sen kaikkien aikojen menestyneimpiin maihin. Kesällä 2018 Suomi isännöi miesten EM-lopputurnausta Vantaalla, ja tapahtuma jäi historiaan kotiyleisön edessä voitetulla pronssimitalilla. Tämä artikkeli kokoaa yhteen turnauksen historian, Suomen saavutukset, Vantaan 2018-kisojen lopputuloksen sekä sen, miten EM-kisat ovat muuttuneet 2020-luvulla.

Mikä on amerikkalaisen jalkapallon EM?

Amerikkalaisen jalkapallon EM-kisat ovat miesten maajoukkueiden Euroopan-mestaruudesta käytävä turnaus, jota on pelattu vuodesta 1983 lähtien. Kisat järjestää kansainvälisen kattojärjestö IFAF:n (International Federation of American Football) alainen Euroopan-organisaatio, nykyisin nimellä IFAF Europe. Mestaruus ratkaistaan vuorovuosina eri isäntämaissa, ja turnaus on toiminut myös karsintaväylänä maailmanmestaruuskisoihin.

Amerikkalainen jalkapallo on kontaktilaji, jossa kaksi 11 pelaajan joukkuetta pyrkii etenemään vastustajan maalialueelle (end zone) ja tekemään pisteitä muun muassa maalijuoksuilla (touchdown, 6 pistettä) ja potkumaaleilla (field goal, 3 pistettä). Juuri voimakas fyysinen kontakti ja tarkka joukkuepeli tekevät lajista kiehtovan; aiheesta kiinnostuneelle hyvä johdatus on juttu siitä, mikä jenkkifutiksessa kiehtoo.

EM-turnauksessa voi olla mukana myös useita eri ikäluokkia ja tasoja, mutta arvostetuin on aikuisten miesten pääsarja, jonka mestaruudesta tässä artikkelissa pääosin puhutaan. Turnauksen rinnalla pelataan muun muassa nuorten (U19) EM-kisoja sekä naisten ja flag-footballin omia arvokilpailuja, jotka ovat kasvattaneet suosiotaan 2020-luvulla.

Amerikkalaisen jalkapallon perussäännöt lyhyesti

Amerikkalaisessa jalkapallossa tavoitteena on edetä pallon kanssa vastustajan maalialueelle ja kerätä enemmän pisteitä kuin vastustaja neljän 15 minuutin erän aikana. Hyökkäävä joukkue saa neljä yritystä (down) edetä vähintään 10 jaardia; onnistuessaan se saa uudet neljä yritystä, ja epäonnistuessaan pallo siirtyy vastustajalle. Peli on vuoropohjaista, joten kentällä vaihtuvat erikseen hyökkäys-, puolustus- ja erikoistilanneryhmät.

Pisteitä kertyy useilla tavoilla, mikä tekee seuraamisesta helppoa, kun perusasiat ovat hallussa:

• Maalijuoksu (touchdown): 6 pistettä, kun pallo viedään vastustajan maalialueelle.
• Lisäpiste (extra point): 1 piste potkulla tai 2 pistettä juoksu-/syöttöyrityksellä heti maalijuoksun jälkeen.
• Potkumaali (field goal): 3 pistettä, kun pallo potkaistaan maalitolkkien välistä.
• Safety: 2 pistettä puolustavalle joukkueelle, kun pallollinen pelaaja taklataan omalla maalialueellaan.

Juuri tämä pisteytyksen kirjo selittää, miksi lopputulokset ovat usein epätasaisia lukuja – esimerkiksi Suomen 2018-pronssiottelun 35–21. Taktiikan ja fysiikan yhdistelmä tekee lajista kiinnostavan niin kentällä kuin katsomossakin.

Vantaan 2018-lopputurnaus – näin Suomi juhli pronssia

Suomi isännöi miesten EM-lopputurnausta Vantaalla 29. heinäkuuta–4. elokuuta 2018. Otteluiden näyttämönä toimi Myyrmäen urheilupuiston jalkapallostadion, ja turnaus keräsi viikon aikana yhteensä noin 10 000 katsojaa. IFAF vahvisti Suomen kisaisännyyden, ja Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto (SAJL) vastasi järjestelyistä kokeneena arvokisaisäntänä.

Turnaukseen osallistui kuusi maata: Suomi, Iso-Britannia, Ranska, Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Suomen kisajoukkue rakennettiin kotimaisen sarjan parhaista pelaajista – liiton ensimmäiset kisajoukkueen pelaajavalinnat julkistettiin jo hyvissä ajoin ennen turnausta.

Otteluohjelma ja lohkot

Kisat pelattiin kahdessa alkulohkossa, joista joukkueet etenivät sijoituksensa mukaisesti loppu-, pronssi- tai sijoitusotteluun. Lohkojaot olivat seuraavat:

• Lohko A: Itävalta, Ruotsi, Tanska
• Lohko B: Ranska, Suomi, Iso-Britannia

Alkulohkot pelattiin 29.7.–2.8., ja lauantaina 4.8. ratkottiin sijoitus-, pronssi- ja loppuottelu. Suomi avasi turnauksen voitolla Iso-Britanniasta, mutta hävisi lohko-ottelussa Ranskalle, mikä ohjasi isäntämaan pronssiotteluun.

Lopputulokset ja mitalit

Ranska vei EM-kullan kukistamalla loppuottelussa Itävallan lukemin 28–14. Suomi kohtasi pronssiottelussa Ruotsin ja voitti kotiyleisönsä edessä selvästi 35–21, mikä varmisti isäntämaalle EM-pronssin. Turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi (MVP) valittiin Ranskan pelinrakentaja Paul Durand.

Lopullinen sijoitusjärjestys oli: 1) Ranska, 2) Itävalta, 3) Suomi, 4) Ruotsi, 5) Iso-Britannia, 6) Tanska. Suomen ja Ruotsin välinen Pohjoismaiden kärkikamppailu oli monelle turnauksen kohokohta – lue, miten pronssiottelua pohjustettiin ja miten Suomi lopulta juhli pronssia.

Suomen menestys EM-kisoissa

Suomi on amerikkalaisen jalkapallon EM-historian menestyneimpiä maita, ja sillä on eniten mestaruuksia kaikista maista. Suomi on voittanut viisi EM-kultaa vuosina 1985, 1993, 1995, 1997 ja 2000. Näiden lisäksi saldossa on useita hopea- ja pronssimitaleita, mikä tekee Suomesta yhden lajin vakiintuneimmista huippumaista Euroopassa.

Suomen koko mitalisaldo EM-kisoissa (vuoteen 2025 mennessä) on viisi kultaa, kuusi hopeaa ja neljä pronssia. Mestaruudet painottuvat 1980- ja 1990-luvuille, kun taas 2020-luvulla Suomi on vakiinnuttanut paikkansa mitalikahinoissa yltämällä hopealle sekä vuonna 2023 että vuonna 2025.

Vantaan 2018-pronssi oli Suomelle paluu palkintokorokkeelle pitkästä aikaa, ja se pohjusti seuraavan vuosikymmenen nousua. Kehitystä selittää osaltaan vahva kotimainen sarjatoiminta ja junioripohja, jotka tuottavat tasaisesti maajoukkuekelpoisia pelaajia.

Suomen kultakausi ajoittuu 1990-luvulle, jolloin maa voitti kolme peräkkäistä mestaruutta (1993, 1995 ja 1997) ja vielä neljännen vuosituhannen vaihteessa (2000). Tältä ajalta periytyy maineikas kilpakumppanuus erityisesti Saksan kanssa, sillä monet aikakauden finaalit pelattiin juuri näiden kahden maan välillä. 2000-luvulla Suomen tie kullalle on kulkenut Itävallan kautta, josta on tullut lajin hallitseva eurooppalainen suurvalta.

EM-kisojen historia ja voittajat

EM-kisoja on pelattu vuodesta 1983 alkaen, ja vuoden 2025 turnaus oli järjestyksessään 17. Euroopan-mestaruuskilpailu. Vuosien varrella eurooppalaisen huipun kärki on vaihdellut: 1980- ja 1990-luvuilla kärkimaita olivat Suomi, Italia ja (Länsi-)Saksa, kun taas 2000-luvulla mukaan nousivat vahvasti Ruotsi, Ranska ja erityisesti Itävalta.

Alla olevaan vertailuun on koottu tuoreimpien EM-turnausten mitalisijat. Taulukko havainnollistaa, miten mestaruus on viime vuosina keskittynyt Itävallalle, kun taas Suomi on noussut toistuvasti hopealle.

Kaikkien aikojen mestaruustilastossa Suomi johtaa viidellä kullalla. Seuraavina tulevat Saksa ja Italia kolmella mestaruudella sekä Itävalta kahdella. Myös Iso-Britannia on voittanut kaksi mestaruutta lajin varhaisvaiheessa, ja Ruotsi sekä Ranska kumpikin yhden.

Miten turnaus on muuttunut 2020-luvulla?

EM-kisojen rakenne muuttui merkittävästi 2020-luvun alussa. Aiemmin mestaruus ratkottiin tyypillisesti yhdessä, noin viikon mittaisessa lopputurnauksessa muutaman kärkimaan kesken, kuten Vantaalla 2018. Nykyisin EM-kokonaisuus on monitasoinen ja karsintapohjainen: mukana on selvästi enemmän maita, ja mestaruus ratkeaa pidemmän, useaan maahan hajautetun kauden sekä loppuvaiheen (Final Four) kautta.

Esimerkiksi vuoden 2025 ylimmän tason EM-kokonaisuus käynnistyi jo lokakuussa 2024 ja huipentui loppuvaiheeseen Saksan Krefeldissä syksyllä 2025. Finaalissa Itävalta kukisti Suomen, joten Suomi jäi hopealle. Vuonna 2023 lopputulos oli vastaava: Itävalta voitti ja Suomi oli toinen, kun taas vuonna 2021 mestaruuden vei Italia Suomen jäädessä pronssille.

On hyvä huomata, että alkuperäisessä 2018-uutisessa mainittu vuoden 2019 maailmanmestaruusturnaus ei lopulta toteutunut suunnitellusti: MM-kisoja siirrettiin toistuvasti eikä perinteistä miesten MM-turnausta pelattu alkuperäisen aikataulun mukaan. Tämä kertoo osaltaan kansainvälisen kattojärjestön hallinnollisista haasteista 2010-luvun lopulla.

Amerikkalainen jalkapallo Suomessa

Amerikkalaisella jalkapallolla on Suomessa pitkät perinteet. Lajin kattojärjestö SAJL (Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto) perustettiin jo vuonna 1979, ja se on yksi IFAF:n perustajajäsenistä. Liiton alla pelataan sekä miesten että naisten korkeinta sarjatasoa, ja junioritoiminta ulottuu useisiin ikäluokkiin ympäri maata.

Miesten korkein sarjataso tunnetaan Vaahteraliigana, ja sen mestaruudesta pelataan vuosittain Vaahteramaljasta. Myös naisten Vaahteraliiga kerää joukkueita eri puolilta Suomea. Seurakenttä elää ajoittain: esimerkiksi Hämeenlinna Huskiesin sarjapaikasta luopuminen osoitti, että pienen lajin seuratalous vaatii jatkuvaa työtä. Kotimainen sarja on silti maajoukkueen selkäranka, sillä EM-kisajoukkue kootaan pääosin Vaahteraliigan pelaajista.

Miten EM-kisoja seurataan ja voiko niihin lyödä vetoa?

EM-kisoja voi seurata parhaiten paikan päällä stadionilla sekä lajiliittojen ja IFAF:n virallisten kanavien kautta, jotka välittävät otteluohjelmat, tulokset ja mahdolliset suoratoistot. Suomalaiselle katsojalle isot otteluelämykset tulevat usein tutuiksi myös NFL:n kautta – esimerkiksi vuosittainen Super Bowl -finaali on monelle ensikosketus lajiin.

Vedonlyönnin tarjonta amerikkalaisen jalkapallon maajoukkuekisoihin on selvästi suppeampaa kuin NFL:ään, koska EM on volyymiltään pienempi tapahtuma. Kohteita voi silti ajoittain löytyä, kuten ottelun voittaja tai pistepörssi. Vedonlyönti on viihdettä eikä tulonlähde, eikä mikään ennakkotieto takaa voittoa – pelaa aina vain summilla, joiden menettämisellä ei ole merkitystä taloudellesi. Alla olevassa vastuullisuusosiossa on koottuna kotimaiset tukipalvelut.

Yleisimmät väärinkäsitykset EM-kisoista

Amerikkalaisen jalkapallon EM-kisoihin liittyy useita yleisiä väärinkäsityksiä. Oikaistaan tavallisimmat:

• ”EM-kisat ovat sama asia kuin NFL.” Ei pidä paikkaansa. NFL on Pohjois-Amerikan ammattilaissarja, kun taas EM on eurooppalaisten maajoukkueiden turnaus, jossa pelaajat ovat pääosin oman maansa sarjojen pelaajia.
• ”Suomi ei pärjää lajissa.” Päinvastoin – Suomi on EM-historian menestynein maa mestaruuksien määrällä mitattuna ja on yltänyt hopealle vielä 2020-luvullakin.
• ”EM ratkeaa aina yhdessä viikossa.” Näin oli aiemmin, mutta 2020-luvulla ylimmän tason mestaruus ratkeaa pidemmän, useaan maahan hajautetun kauden kautta.
• ”Vantaan 2018-kisat Suomi voitti.” Suomi otti kotikisoista pronssin; kultaa juhli Ranska ja hopeaa Itävalta.

Vastuullinen pelaaminen

Tämä artikkeli on yleistä tietoa amerikkalaisen jalkapallon EM-kisoista eikä sisällä vedonlyöntineuvoja tai kehotusta pelaamiseen. Rahapelaaminen on sallittua vain täysi-ikäisille (18+), ja siihen liittyy aina riski menettää pelatut rahat. Mikään tilasto, ennakkotieto tai ”varma vihje” ei poista tätä riskiä. Jos pelaaminen aiheuttaa huolta sinulle tai läheisellesi, apua saa maksutta Peluuri-palvelusta (THL:n rahoittama), ja kuluttajan oikeuksissa auttaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Pelirajoituksista ja omaehtoisesta pelikiellosta voi sopia pelipalvelun kanssa.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kuka voitti amerikkalaisen jalkapallon EM-kisat Vantaalla 2018?

Ranska voitti EM-kullan kukistamalla loppuottelussa Itävallan 28–14. Suomi otti kotikisoissa pronssia voittamalla Ruotsin 35–21.

Montako EM-mestaruutta Suomella on amerikkalaisessa jalkapallossa?

Suomella on viisi EM-kultaa (1985, 1993, 1995, 1997 ja 2000), mikä on enemmän kuin yhdelläkään toisella maalla. Lisäksi saldossa on kuusi hopeaa ja neljä pronssia vuoteen 2025 mennessä.

Milloin amerikkalaisen jalkapallon EM-kisoja on pelattu?

EM-kisoja on pelattu vuodesta 1983 alkaen. Vuoden 2025 turnaus oli järjestyksessään 17. Euroopan-mestaruuskilpailu.

Kuka järjestää EM-kisat?

Kisat järjestää kansainvälisen kattojärjestö IFAF:n Euroopan-organisaatio (IFAF Europe). Suomessa lajista vastaa Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto (SAJL).

Mikä on Suomen korkein amerikkalaisen jalkapallon sarja?

Miesten korkein sarjataso on Vaahteraliiga, jonka mestaruudesta pelataan Vaahteramaljasta. Maajoukkueen EM-pelaajat tulevat pääosin tästä sarjasta.