Suomi–Ruotsi 35–21: amerikkalaisen jalkapallon EM-pronssi Vantaalla 2018

Suomen amerikkalaisen jalkapallon miesten maajoukkue kaatoi Ruotsin lukemin 35–21 (14–6) Vantaalla pelatussa EM-lopputurnauksen pronssiottelussa lauantaina 4. elokuuta 2018. Voitto toi Suomelle kauan odotetun arvokisamitalin ja vahvisti maan asemaa Euroopan menestyneimpänä jenkkifutismaana. Tässä artikkelissa käydään läpi ottelun kulku neljänneksittäin, ratkaisevat avainpelaajat, Suomen pitkä mitalihistoria sekä lajin perusasiat niin, että myös amerikkalaista jalkapalloa vähemmän seurannut lukija pysyy kärryillä.

Näin pronssiottelu eteni Vantaalla

Suomi aloitti ottelun erittäin vahvasti. Heti ensimmäisellä hyökkäysvuorollaan juoksija Karri Pajarinen eteni pallon kanssa maaliin ja teki touchdownin eli maalialueelle viedyn pallon, josta joukkue saa kuusi pistettä. Kun Joni-Petteri Malka vielä onnistui lisäpistepotkussa (yhden pisteen potku maalitolkkien välistä), Suomi johti 7–0.

Pikafaktat

OtteluSuomi–Ruotsi, EM-pronssiottelu
Lopputulos35–21 (14–6)
Päivä4. elokuuta 2018
PaikkaMyyrmäen jalkapallostadion, Vantaa
Yleisönoin 1 984 katsojaa
Suomen parasKarri Pajarinen (82 jaardia, 2 touchdownia)
Ruotsin parasPhilip Juhlin (310 heittojaardia, 3 touchdownia)
EM-kulta 2018Ranska (finaalissa 28–14 Itävallasta)

Toisella neljänneksellä Marcus Siiskonen venytti uransa ensimmäisellä maajoukkuetouchdownillaan Suomen johdon jo lukemiin 14–0. Syötön heitti pelinrakentaja eli joukkueen hyökkäystä johtava pelaaja (englanniksi quarterback) Miro Kadmiry, joka avasi ottelun tehokkaasti onnistuen yhdeksässä ensimmäisessä heitossaan. Odotetusti Suomi onnistui pitämään Ruotsin juoksupelin kurissa, joten ruotsalaiset siirtyivät nopeisiin heittoihin laidoille. Tämä osoittautui Suomen puolustukselle hankalaksi, ja juoksupelillä Ruotsi kavensi puoliajan lukemiksi 14–6. Ruotsin touchdownista vastasi pelinrakentaja Philip Juhlin.

Toinen puoliaika käynnistyi molempien hyökkäysten kannalta vauhdikkaasti. Veikka Lehtonen nosti Suomen ensin 21–6 -johtoon, mutta Ruotsi kuittasi tämän nopeasti. Jakob Dahre otti kiinni Juhlinin heiton touchdowniksi, ja sama kaksikko onnistui myös kahden pisteen lisäpisteessä – pelinomaisessa yrityksessä maalialueelle, josta saa potkun sijaan kaksi pistettä. Kun Emil Knutsson vielä nappasi Juhlinin heiton maaliin kolmannen neljänneksen loppuhetkillä, Ruotsi oli tasoittanut ottelun lukemiin 21–21. Näin siirryttiin päätösneljännekselle.

Ratkaisuvaiheessa Suomen juoksupeli oli jälleen vahvempi. Karri Pajarinen nosti toisella touchdownillaan Suomen takaisin johtoon, kun otteluaikaa oli jäljellä noin kahdeksan minuuttia. Tästä johdosta Suomi ei enää luopunut: Veikka Lehtonen puski toisessa maalissaan Suomelle karkumatkan lukemiin 35–21. Loppuhetkillä Ruotsi ei enää onnistunut pisteidenteossa, ja ottelu päättyi Suomen voittoon 35–21. Ottelun täydelliset tilastot on koottu kumppanisivuston jenkkifutis2018.fi:n otteluraporttiin.

Ottelun kulku

NeljännesPisteentekijäTilanne
1.Karri Pajarinen + Joni-Petteri Malkan lisäpiste7–0
2.Marcus Siiskonen (Miro Kadmiryn heitosta) + Malkan lisäpiste14–0
2.Philip Juhlin (Ruotsi)14–6
3.Veikka Lehtonen + Malkan lisäpiste21–6
3.Jakob Dahre (Ruotsi) + kahden pisteen lisäpiste21–14
3.Emil Knutsson (Juhlinin heitosta, Ruotsi) + lisäpiste21–21
4.Karri Pajarinen + Malkan lisäpiste28–21
4.Veikka Lehtonen + Malkan lisäpiste35–21

Ketkä olivat ottelun avainpelaajat?

Suomen parhaaksi pelaajaksi palkittiin juoksija Karri Pajarinen, joka eteni pallon kanssa 82 jaardia ja teki kaksi touchdownia. Jaardi on amerikkalaisen jalkapallon pituusmitta, joka vastaa noin 0,91 metriä; koko pelikenttä on maalialueineen 120 jaardia eli reilut 109 metriä pitkä. Pajarisen vahva juoksupeli oli linjassa sen kanssa, mihin Suomen voitto lopulta perustui.

Ruotsin parhaana palkittiin pelinrakentaja Philip Juhlin, joka oli ottelun näkyvin yksittäinen pelaaja molemmilla puolilla palloa. Juhlin heitti 310 jaardia ja oli lisäksi joukkueensa paras juoksuetenijä 80 jaardillaan. Hän heitti kaksi touchdownia ja juoksi itse yhden, mutta Ruotsin kaventunut hyökkäys ei riittänyt Suomen tasaisempaa kokonaisuutta vastaan. Suomen puolella myös pelinrakentaja Miro Kadmiryn tarkka avaus sekä Veikka Lehtosen kaksi touchdownia olivat ratkaisevassa roolissa.

– Kuiva kausi päättyi lopultakin, totesi Suomen päävalmentaja Tuomas Heikkinen ottelun jälkeen ja viittasi Suomen edelliseen mitaliin, vuonna 2005 voitettuun pronssiin.

– Tämä voitto perustui meidän juoksuhyökkäykseemme. Jos amerikkalaisen jalkapallon ottelussa juokset itse hyvin pallon kanssa ja samaan aikaan puolustat hyvin juoksua vastaan, harvoin häviät, Heikkinen jatkoi. Suomi eteni ottelussa juosten yli kaksi kertaa niin paljon kuin Ruotsi, mikä kertoo valmentajan kuvaaman pelitavan toimineen käytännössä.

Mitä pronssi merkitsi Suomelle?

Vantaan pronssi katkaisi Suomen pitkän mitalittoman jakson arvokisoissa. Päävalmentaja Tuomas Heikkisen mukaan joukkueen edellinen EM-mitali oli vuodelta 2005, joten odotus oli kestänyt yli vuosikymmenen. Välivuosina Suomi ei yltänyt mitalisijoille, joten pronssiottelun voitto Ruotsista oli tunnelmaltaan merkittävä.

Suomi on amerikkalaisen jalkapallon EM-historian menestynein maa. Maajoukkue on voittanut viisi Euroopan-mestaruutta, jotka on saavutettu vuosina 1985, 1991, 1995, 1997 ja 2000. Näiden kultamitalien ansiosta Suomi johtaa lajin kaikkien aikojen EM-mitalitaulukkoa. Vuoden 2018 pronssi oli jälleen uusi lisä tähän mitalikokoelmaan ja osoitti, että Suomi kuuluu edelleen Euroopan kärkijoukkueisiin, vaikka kilpailu on vuosien varrella kiristynyt selvästi.

Suomalaisessa jenkkifutiksessa maajoukkuemenestys nojaa vahvaan seurapohjaan ja kotimaiseen sarjatoimintaan. Jos haluat tutustua siihen, miten laji on järjestäytynyt Suomessa aina pääsarjasta junioreihin, kannattaa lukea koosteemme amerikkalaisen jalkapallon sarjoista Suomessa.

Pronssin arvoa korosti myös se, että mitali voitettiin kotiyleisön edessä Vantaalla. Lähes 2 000 katsojaa seurasi pronssiottelua paikan päällä, ja koko turnauksen otteluita kertyi järjestäjien mukaan seuraamaan yhteensä noin 10 000 katsojaa. Kotikisojen paine on arvokisoissa tunnetusti kaksiteräinen: se voi painaa joukkuetta, mutta parhaimmillaan kotiyleisö kantaa tiukoissa paikoissa – kuten kävi, kun Suomi nousi tasatilanteesta 21–21 takaisin johtoon päätösneljänneksellä.

Amerikkalaisen jalkapallon EM-kisat 2018 pähkinänkuoressa

Vuoden 2018 EM-lopputurnaus pelattiin Suomessa Vantaan Myyrmäen jalkapallostadionilla 29. heinäkuuta – 4. elokuuta. Mukana oli kuusi maajoukkuetta: Suomi, Ruotsi, Ranska, Itävalta, Iso-Britannia ja Tanska. Turnaus huipentui lauantaina 4. elokuuta pelattuihin pronssi- ja kultaotteluihin.

Suomi eteni mitalipeleihin vahvan alkulohkon kautta mutta hävisi tiukan välieräottelun Ranskalle, joten tie vei pronssiotteluun Ruotsia vastaan. Finaalissa Ranska otti EM-kullan kaatamalla Itävallan lukemin 28–14. Lopullinen mitalijärjestys oli siis Ranska, Itävalta ja Suomi. Koko turnauksen taustat, Suomen aiemmat sijoitukset ja ennakot löytyvät erillisestä artikkelistamme Vantaan 2018 EM-lopputurnauksesta.

Miten amerikkalainen jalkapallo toimii? Lyhyt pelisääntöselvitys

Amerikkalaisen jalkapallon tavoite on kuljettaa pallo vastustajan maalialueelle. Ottelu jaetaan neljään neljännekseen, ja kaksi joukkuetta vuorottelee hyökkäyksessä ja puolustuksessa. Hyökkäävä joukkue saa neljä yritystä eli ”downia” edetäkseen vähintään kymmenen jaardia; onnistuessaan se saa neljä uutta yritystä, epäonnistuessaan pallo vaihtuu vastustajalle.

Pisteitä kertyy useammalla tavalla. Tärkein on touchdown, josta joukkue saa kuusi pistettä vietyään pallon vastustajan maalialueelle. Touchdownin jälkeen joukkue voi hakea yhden lisäpisteen potkulla tai kaksi pistettä pelinomaisella yrityksellä maalialueelle. Lisäksi kentältä potkaistusta maalista (field goal) saa kolme pistettä. Pelinrakentaja eli quarterback johtaa hyökkäystä ja päättää, syötetäänkö palloa ilmassa vai annetaanko se juoksijalle. Lajin perussäännöt ja katsojan termistö on avattu tarkemmin oppaassamme amerikkalaisen jalkapallon säännöistä ja termeistä.

Keskeiset termit lyhyesti

  • Touchdown (6 pistettä): pallo viedään hallinnassa vastustajan maalialueelle.
  • Lisäpiste (1 piste): touchdownin jälkeinen potku maalitolkkien välistä.
  • Kahden pisteen lisäpiste (2 pistettä): potkun sijaan pelattu yritys maalialueelle.
  • Field goal (3 pistettä): kentältä potkaistu maali ilman touchdownia.
  • Down: yksittäinen hyökkäysyritys; joukkueella on neljä yritystä edetä kymmenen jaardia.
  • Pelinrakentaja (quarterback): hyökkäystä johtava pelaaja, joka aloittaa useimmat pelitilanteet.

Pronssiottelun kulku havainnollistaa näitä sääntöjä hyvin: Suomi rakensi johtonsa juoksutouchdowneilla, kun taas Ruotsi yritti kuroa eroa kiinni nopeilla heitoilla ja onnistui jopa kahden pisteen lisäpisteessä. Amerikkalainen jalkapallo on myös siinä mielessä poikkeuksellinen pallopeli, että kaikki pelaajat eivät koskaan koske palloon – aihetta valotetaan jutussamme amerikkalaisesta jalkapallosta ainutlaatuisena pallopelinä.

Amerikkalainen jalkapallo Suomessa

Amerikkalaisella jalkapallolla on Suomessa pitkät perinteet, ja maajoukkueen menestys perustuu laajaan kotimaiseen sarjatoimintaan. Miesten pääsarjaa kutsutaan Vaahteraliigaksi, ja sen alla pelataan useita divisioonia sekä kattava juniorisarjajärjestelmä. Myös naisten huipputason sarjatoiminta on vakiinnuttanut paikkansa, mistä kertoo oma juttumme naisten Vaahteraliigasta.

Seuratoiminta on hajautunut eri puolille maata, ja monet maajoukkuepelaajat ovat nousseet juniorijoukkueiden kautta aikuisten sarjoihin. Tämä laaja pelaajapohja selittää osaltaan sen, miksi Suomi on pysynyt Euroopan kärjessä lajissa, joka on monessa maassa yhä kasvuvaiheessa. Pronssijoukkueen pelaajista moni edusti arjessaan juuri kotimaisia Vaahteraliiga-seuroja.

Laji sopii hyvin monenlaisille urheilijoille, sillä kentällä tarvitaan erilaisia ominaisuuksia: nopeita juoksijoita, voimakkaita linjapelaajia, tarkkoja pelinrakentajia ja luotettavia potkaisijoita. Juuri roolien moninaisuus tekee amerikkalaisesta jalkapallosta joukkuepelin, jossa eri vartalotyypit ja taidot täydentävät toisiaan. Aloittelijalle matalin kynnys on usein juniori- tai harrastesarja, joiden kautta pääsee tutustumaan pelipaikkoihin ja perussääntöihin ilman aiempaa kokemusta.

Yleisimmät väärinkäsitykset amerikkalaisesta jalkapallosta

Amerikkalaista jalkapalloa vähemmän seuranneilla on usein muutama toistuva väärinkäsitys, jotka kannattaa oikaista.

  • ”Touchdown tarkoittaa, että pallo painetaan maahan.” Toisin kuin rugbyssa, amerikkalaisessa jalkapallossa riittää, että pallo viedään maalialueelle hallinnassa – palloa ei tarvitse painaa maahan.
  • ”Peli on pelkkää satunnaista törmäilyä.” Jokainen pelitilanne perustuu ennalta suunniteltuun kuvioon, ja joukkueet harjoittelevat satoja erilaisia hyökkäys- ja puolustuskuvioita.
  • ”Eniten heittävä joukkue voittaa.” Vantaan pronssiottelu osoitti päinvastaista: Ruotsin pelinrakentaja heitti selvästi enemmän jaardeja, mutta Suomi voitti vahvalla juoksupelillä ja juoksun puolustamisella.
  • ”Lisäpiste on automaattinen.” Potku on tilastollisesti todennäköinen mutta ei varma, ja joukkue voi myös valita riskialttiimman kahden pisteen yrityksen – kuten Ruotsi teki onnistuneesti.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Millä lukemilla Suomi voitti Ruotsin pronssiottelussa?

Suomi voitti Ruotsin lukemin 35–21. Puoliajalla Suomi johti 14–6, ja Ruotsi ehti kuroa ottelun kolmannella neljänneksellä tasan 21–21 ennen Suomen ratkaisevaa loppukiriä.

Missä ja milloin pronssiottelu pelattiin?

Ottelu pelattiin lauantaina 4. elokuuta 2018 Vantaan Myyrmäen jalkapallostadionilla osana amerikkalaisen jalkapallon EM-lopputurnausta. Pronssiottelua seurasi paikan päällä lähes 2 000 katsojaa.

Kuka voitti amerikkalaisen jalkapallon EM-kullan 2018?

EM-kullan voitti Ranska, joka kaatoi finaalissa Itävallan lukemin 28–14. Lopullinen mitalijärjestys oli Ranska, Itävalta ja pronssille yltänyt Suomi.

Milloin Suomi oli viimeksi arvokisamitalilla ennen vuotta 2018?

Päävalmentaja Tuomas Heikkisen mukaan Suomen edellinen EM-mitali oli vuoden 2005 pronssi. Vantaan pronssi katkaisi näin yli vuosikymmenen mitalittoman jakson.

Montako EM-kultaa Suomella on amerikkalaisessa jalkapallossa?

Suomella on viisi EM-kultaa vuosilta 1985, 1991, 1995, 1997 ja 2000. Niiden ansiosta Suomi on lajin EM-historian menestynein maa.

Related articles

Comments

Share article

uUTISET