Fysiikkalajit kokoavat saman sateenvarjon alle joukon voima- ja kuntoilulajeja, joissa mitataan kehon voimaa, tehoa, kestävyyttä ja liikehallintaa. Niiden yhteinen nimittäjä on monipuolinen harjoittelu eli usean ominaisuuden kehittäminen rinnakkain yhden ainoan suorituksen hiomisen sijaan. Tässä oppaassa käymme läpi, mitä fysiikkalajit ovat, miksi monipuolinen harjoittelu kannattaa, miten tunnetuimmat lajit eroavat toisistaan ja miten pääset itse liikkeelle turvallisesti. Mukana on myös lyhyt katsaus APCON-tapahtumaan, joka kokosi nämä lajit aikoinaan saman katon alle.
Tärkeimmät kohdat
- Fysiikkalajit ovat voima- ja kuntoilulajeja, joissa ratkaisee kehon oma suorituskyky – voima, teho, kestävyys ja liikehallinta.
- Monipuolinen harjoittelu kehittää kehoa tasapainoisesti ja vähentää yksipuolisen kuormituksen riskejä.
- Tunnetuimpia lajeja ovat voimanosto, painonnosto, strongman, kahvakuulaurheilu, CrossFit, street workout sekä fitness ja kehonrakennus.
- Aloita tekniikasta ja ohjauksesta, etene nousujohteisesti ja varaa aikaa palautumiselle.
- APCON kokosi nämä lajit yhteen Helsingissä elokuussa 2019, mutta tapahtuma jäi kertaluonteiseksi.
Mitä fysiikkalajit ovat?
Fysiikkalajit ovat urheilulajeja, joissa suoritus perustuu ensisijaisesti fyysisiin ominaisuuksiin – voimaan, tehoon, kestävyyteen, liikkuvuuteen ja kehonhallintaan – eikä esimerkiksi välineen tai pallon käsittelyyn. Käsite on arkikielinen kattotermi, jonka alle lasketaan muun muassa voimanosto, painonnosto, voimamiesurheilu (strongman), kahvakuulaurheilu, toiminnallinen harjoittelu ja CrossFit, street workout sekä fitness ja kehonrakennus.
Lajeja yhdistää se, että tulos syntyy treenistä: toistuvasta, suunnitellusta harjoittelusta, jossa keho sopeutuu kuormitukseen ja kehittyy. Erot syntyvät siitä, mitä ominaisuutta kukin laji painottaa. Voimanostossa ratkaisee maksimivoima yhdessä nostossa, kestävyyspainotteisessa CrossFitissä taas kyky toistaa liikkeitä nopeasti väsymyksestä huolimatta, ja fitnessissä lihasten muoto ja symmetria. Kun näitä lajeja harrastaa rinnakkain tai poimii niistä parhaat palat, puhutaan monipuolisesta harjoittelusta.
Miksi monipuolinen harjoittelu kannattaa?
Monipuolinen harjoittelu kehittää kehoa tasapainoisesti ja vähentää yksipuolisen kuormituksen riskejä. Kun harjoittelu sisältää sekä voimaa, kestävyyttä että liikkuvuutta, keho oppii toimimaan kokonaisuutena eivätkä yksittäiset lihasryhmät tai nivelet ylikuormitu samalla tavalla kuin vain yhtä liikettä toistettaessa.
Monipuolisuudesta on hyötyä myös arjessa. Toiminnallinen harjoittelu – eli arkiliikkeitä, kuten nostamista, kyykistymistä, työntämistä ja vetämistä, jäljittelevä harjoittelu – siirtyy suoraan portaiden nousuun, ostoskassien kantamiseen ja lasten nostamiseen. Lisäksi vaihtelu pitää motivaatiota yllä: kun ohjelmaan kuuluu useita liikkeitä ja lajeja, treeni ei muutu yksitoikkoiseksi. Jos innostus silti hiipuu, kannattaa lukea vinkit treenimotivaation löytämiseen.
Monipuolisuus ei tarkoita suunnittelemattomuutta. Myös vaihtelevan harjoittelun tulee sisältää nousujohteisuus – kuorman, toistojen tai vauhdin asteittainen lisääminen – ja riittävä palautuminen, sillä keho kehittyy levon aikana, ei itse harjoituksessa.
Monipuolinen harjoittelu tukee myös pitkäjänteistä kehittymistä. Kun yhden ominaisuuden kehitys hidastuu, toista voi silti viedä eteenpäin, jolloin kokonaisuus etenee tasaisemmin eikä harjoittelu pysähdy yhden osa-alueen tasannevaiheeseen. Tämä tekee fysiikkalajeista kestävän harrastuksen, jota voi jatkaa läpi elämän oman tason mukaan.
Fysiikkalajit esittelyssä
Seuraavassa käydään läpi tunnetuimmat fysiikkalajit lyhyesti: mitä laji on, mitä siinä mitataan ja mitä välineitä se vaatii. Jokainen laji on oma kokonaisuutensa, mutta ne myös täydentävät toisiaan.
CrossFit ja toiminnallinen harjoittelu
CrossFit on vuonna 2000 Yhdysvalloissa Greg Glassmanin perustama harjoittelumuoto, joka yhdistää painonnostoa, voimistelua ja kestävyysharjoittelua jatkuvasti vaihtuviksi, usein kovatehoisiksi harjoituksiksi. Tavoitteena on kehittää kaikkia fyysisiä ominaisuuksia samanaikaisesti. Lajin huipputapahtuma CrossFit Games on järjestetty vuosittain kesällä vuodesta 2007, ja siellä selvitetään alan kovimmat urheilijat. Suomalaisista lajin kärkinimiin on kuulunut porilainen Jonne Koski, jonka valmentajana toimi aikoinaan vuoden 2009 CrossFit Games -voittaja Mikko Salo. Toiminnallinen harjoittelu on CrossFitin kanssa osin päällekkäinen, laajempi käsite monen lihasryhmän yhtäaikaisille, arkiliikkeitä muistuttaville harjoitteille. Treeniä varten kannattaa hankkia tukevat jalkineet ja esimerkiksi toiminnalliseen harjoitteluun suunnitellut kompressiovaatteet.
Street workout ja kalistenia
Street workout on oman kehon painolla tehtävä voimistelulaji, joka on sukua kalistenialle. Harjoittelu tapahtuu usein ulkokuntoiluvälineillä, kuten leuanvetotangoilla ja dippitelineillä. Kilpailuissa tehdään muun muassa tiukkoja leuanvetoja, dippejä, punnerruksia ja muscle up -liikkeitä mahdollisimman monta toistoa, sekä näyttäviä staattisia pitoja kuten human flag. Laji vaatii vähän välineitä ja sopii siksi monelle ensimmäiseksi fysiikkalajiksi, mutta vaativat liikkeet edellyttävät kärsivällistä pohjatyötä. Edistyneemmät liikkeet, kuten muscle up tai front lever, rakentuvat vuosien työn tuloksena perusvoiman ja tekniikan päälle, joten aloittelijan kannattaa keskittyä ensin puhtaisiin leuanvetoihin ja punnerruksiin.
Voimanosto
Voimanostossa mitataan maksimivoimaa kolmessa nostossa: kyykyssä, penkkipunnerruksessa ja maastavedossa. Kilpailija saa jokaisessa kolme yritystä, ja yhteistulos ratkaisee. Voimanosto ei vaadi räjähtävää tekniikkaa samalla tavalla kuin painonnosto, joten se on monelle helpommin lähestyttävä tapa harjoittaa raakaa voimaa. Perusvälineiksi riittävät levytanko, levyt ja teline; kilpailuissa käytetään lisäksi tukivyötä ja käsinojia.
Painonnosto
Painonnosto on olympialaji, johon kuuluu kaksi nostoa: tempaus ja työntö. Tempauksessa tanko viedään lattialta suorille käsille pään yläpuolelle yhdellä yhtäjaksoisella liikkeellä. Työntö koostuu kahdesta vaiheesta – rinnalleveto ja sen jälkeen ylöstyöntö. Molemmissa on kolme yritystä. Painonnosto on teknisesti vaativa laji, jossa liikkeen nopeus, ajoitus ja liikkuvuus ovat yhtä tärkeitä kuin pelkkä voima, joten ohjattu valmennus on alussa käytännössä välttämätöntä.
Voimamiesurheilu (strongman)
Voimamiesurheilussa eli strongmanissa kilpaillaan vaihtuvilla, usein epätavallisilla raskaan voiman lajeilla. Klassisia suorituksia ovat esimerkiksi Atlas-kivien nosto alustalle, farmarikävely painojen kanssa, tukin työntö pään yläpuolelle sekä ajoneuvojen veto. Kisa koostuu tyypillisesti useasta eri lajista, ja kokonaisuuden voittaa paras yhdistelmäsuorittaja. Suomessa lajien kattojärjestönä toimii Suomen Voimalajiliitto. Jos haluat nähdä strongmania läheltä, lue Lohjan Vahvin Mies -kisa -juttumme.
Kahvakuulaurheilu
Kahvakuulaurheilu (girevoy sport) on kestävyysvoimalaji, jossa kahvakuulaa nostetaan tietyssä ajassa, yleensä kymmenen minuuttia, mahdollisimman monta toistoa. Kilpailulajeja ovat työntö, tempaus ja pitkä sykli (long cycle). Suomessa lajin sääntöjä hallinnoi Suomen Painonnostoliitto. Kahvakuula on myös suosittu kotiharjoittelun väline, sillä yhdellä kuulalla voi tehdä monipuolisen koko kehon treenin pienessä tilassa.
Fitness ja kehonrakennus
Fitnessissä ja kehonrakennuksessa arvioidaan kehon muotoa, lihasmassaa, symmetriaa ja esiintymistä lavalla, ei nostettua kiloa tai suoritusaikaa. Laji jakautuu useisiin sarjoihin, joissa painottuvat eri tavoin lihasmassa, kiinteys ja linjakkuus. Valmistautuminen yhdistää tavoitteellisen voimaharjoittelun tarkkaan ruokavalioon ja usein pitkään kilpailudieettiin. Koska laji nojaa vahvasti ravitsemukseen ja kehonkoostumukseen, aloittelijan kannattaa edetä maltilla ja asiantuntijan tuella.
Vertailu
| Laji | Mitä mitataan | Perusvälineet | Aloituskynnys |
|---|---|---|---|
| CrossFit / toiminnallinen harjoittelu | Monipuolinen suorituskyky, kestävyysvoima | Levytanko, kahvakuula, keho, salivälineet | Keskitaso, ohjaus suositeltava |
| Street workout | Oman kehon voima ja toistot | Leuanvetotanko, dippiteline, keho | Matala |
| Voimanosto | Maksimivoima (kyykky, penkki, maastaveto) | Levytanko, levyt, teline, vyö | Keskitaso |
| Painonnosto | Räjähtävä voima (tempaus, työntö) | Olympiatanko, levyt, nostoalusta | Korkea, vaatii tekniikan |
| Voimamiesurheilu (strongman) | Raaka voima vaihtuvilla välineillä | Atlas-kivet, tukki, farmarikahvat | Keskitaso–korkea |
| Kahvakuulaurheilu | Kestävyysvoima aikaa vastaan | Kahvakuula(t) | Matala |
| Fitness ja kehonrakennus | Lihasmassa, muoto ja symmetria | Kuntosalilaitteet, vapaat painot | Keskitaso, ravitsemus keskiössä |
APCON – fysiikkalajien yhteinen suurtapahtuma
APCON (Active Physique Convention) oli tapahtuma, joka kokosi useat fysiikkalajit saman katon alle Helsingin Messukeskukseen 23.–25.8.2019. Mukana olivat muun muassa fitness ja kehonrakennus, voimamiesurheilu, voimanosto, painonnosto, kahvakuulaurheilu, street workout, toiminnallisen harjoittelun Rebel Open CF Throwdown sekä ExtremeRun-kilpailu. Throwdown-kilpailun radan suunnittelivat kotimaiset CrossFit-nimet Jonne Koski ja Ville Alatalo, ja palkintopotti oli 30 000 euroa. Street Workout Nordic Championships keräsi osallistujia kaikista Pohjoismaista ja Baltiasta, ja mukana oli suomalaisten tunnetuin street workout -urheilija Edgar Zindoga.
On hyvä tietää, että APCON järjestettiin tiettävästi vain kerran. Vuodelle 2020 kaavailtu jatkotapahtuma peruuntui koronapandemian vuoksi, eikä uutta tapahtumaa ole sittemmin ilmoitettu. Tapahtuman taustoihin ja ohjelmaan voit tutustua tarkemmin APCON Finland -tapahtumasta kertovassa jutussamme. Vaikka itse tapahtuma jäi kertaluonteiseksi, sen esittelemät lajit elävät ja voivat hyvin kaikkialla Suomessa.
Näin pääset alkuun fysiikkalajeissa
Aloittaminen kannattaa aina rakentaa tekniikan ja perustason varaan ennen kuin tavoittelee kovia tuloksia. Alla on selkeä eteneminen, joka sopii lähes mihin tahansa fysiikkalajiin.
- Valitse laji kiinnostuksen mukaan. Kokeile muutamaa lajia ja valitse se, joka motivoi sinua eniten – into kantaa pitkälle.
- Hakeudu ohjaukseen. Seura, valmentaja tai ohjattu alkeiskurssi opettaa oikeat suoritustekniikat ja ehkäisee vammoja. Monissa lajeissa alkeet opettaa paikallinen urheiluseura.
- Rakenna liikkuvuus ja peruskunto. Useimmat lajit edellyttävät hyvää liikkuvuutta ja keskivartalon hallintaa. Aloita kevyemmillä harjoitteilla – hyvät aloittelijan treenivinkit antavat tähän pohjan.
- Etene nousujohteisesti. Lisää kuormaa, toistoja tai vauhtia pieninä askelina. Kirjaa harjoitukset ylös, jotta näet kehityksen.
- Varaa aikaa palautumiselle. Uni, ravinto ja lepopäivät ovat osa harjoittelua, eivät siitä erillisiä.
Yleisimmät virheet aloittelijana
Suurin osa aloittelijan ongelmista ei johdu lahjakkuuden puutteesta vaan muutamasta toistuvasta virheestä. Ne on helppo välttää, kun tietää, mitä varoa.
- Liian kova vauhti alussa. Innostuksessa kuormaa ja treenimäärää lisätään liian nopeasti, mikä johtaa rasitusvammoihin ja ylikuormitukseen.
- Tekniikan ohittaminen. Painava nosto huonolla tekniikalla on nopein tie loukkaantumiseen. Opettele liike ensin kevyellä kuormalla.
- Palautumisen laiminlyönti. Ilman unta ja lepopäiviä keho ei ehdi sopeutua, ja kehitys pysähtyy.
- Yksipuolisuus. Pelkkä lempiliike jättää muut lihasryhmät ja ominaisuudet heikoiksi ja luo epätasapainoa.
- Vertailu muihin. Toisten tuloksiin tuijottaminen johtaa helposti liian aikaisiin isoihin kuormiin. Seuraa omaa kehitystäsi.
Kenelle fysiikkalajit sopivat?
Fysiikkalajit sopivat lähtökohtaisesti kaikille, jotka haluavat kehittää voimaa ja kuntoa tavoitteellisesti – ikä tai lähtötaso eivät ole este, kun harjoittelu mitoitetaan oikein. APCONin kaltaisissa tapahtumissa on nähty kilpailijoita alle kymmenvuotiaista yli yhdeksänkymppisiin, mikä kertoo lajien laajasta kirjosta.
Voimalajit kuten voimanosto ja painonnosto palkitsevat niitä, jotka pitävät selkeistä, mitattavista tavoitteista. Oman kehon painolla tehtävä street workout ja kahvakuulaurheilu ovat edullisia ja helppoja aloittaa pienelläkin välineistöllä. CrossFit ja toiminnallinen harjoittelu sopivat vaihtelua ja yhteisöllisyyttä kaipaaville, kun taas fitness houkuttelee niitä, joita kiinnostaa kehonkoostumus ja pitkäjänteinen valmistautuminen. Jos sinulla on perussairauksia tai vanhoja vammoja, keskustele lajivalinnasta lääkärin tai fysioterapeutin kanssa ennen aloittamista.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mitä fysiikkalajit tarkoittavat?
Fysiikkalajit ovat urheilulajeja, joissa suoritus perustuu ensisijaisesti fyysisiin ominaisuuksiin, kuten voimaan, tehoon, kestävyyteen ja kehonhallintaan. Kattotermin alle lasketaan muun muassa voimanosto, painonnosto, strongman, kahvakuulaurheilu, CrossFit, street workout sekä fitness ja kehonrakennus.
Mikä on ero voimanoston ja painonnoston välillä?
Voimanostossa kilpaillaan kolmessa maksimivoiman nostossa: kyykky, penkkipunnerrus ja maastaveto. Painonnosto on olympialaji, jossa kilpaillaan kahdessa teknisessä ja räjähtävässä nostossa, tempauksessa ja työnnössä. Painonnosto vaatii enemmän nopeutta ja liikkuvuutta, voimanosto puolestaan korostaa raakaa maksimivoimaa.
Voiko fysiikkalajeja aloittaa ilman aiempaa taustaa?
Kyllä. Useimmat lajit on mahdollista aloittaa aikuisenakin ilman urheilutaustaa, kun eteneminen on nousujohteista ja tekniikka opetellaan ohjatusti. Oman kehon painolla tehtävä harjoittelu ja kahvakuula ovat matalan kynnyksen tapoja päästä alkuun.
Tarvitsenko valmentajan aloittaakseni?
Ohjaus on erittäin suositeltavaa etenkin teknisissä lajeissa kuten painonnostossa ja CrossFitissä, joissa väärä suoritustekniikka altistaa vammoille. Valmentaja, seura tai alkeiskurssi nopeuttaa oppimista ja tekee harjoittelusta turvallisempaa.
Järjestetäänkö APCON enää?
Ei. APCON järjestettiin tiettävästi vain kerran Helsingin Messukeskuksessa elokuussa 2019. Vuodelle 2020 suunniteltu jatkotapahtuma peruuntui koronapandemian takia, eikä uutta tapahtumaa ole sen jälkeen ilmoitettu. Itse lajit ovat kuitenkin aktiivisia ympäri Suomea.
