HalpaHalli nousi Kokkolan Pallo-Veikkojen (KPV) pääyhteistyökumppaniksi, kun jalkapalloseura nousi Suomen korkeimmalle sarjatasolle Veikkausliigaan. Sopimus julkistettiin tammikuussa 2019, ja se liitti yhteen kaksi kokkolalaista toimijaa, jotka molemmat juontavat juurensa vuoteen 1969. Tämä artikkeli kokoaa yhteen, mistä sopimuksessa oli kyse, keitä osapuolet ovat, miten KPV:n liigakausi päättyi ja mitä yhteistyöstä sekä seurasta on sittemmin kuulunut.
Pikafaktat
- Sopimus: HalpaHallista KPV:n pääyhteistyökumppani
- Julkistettu: tammikuu 2019
- Kausi: Veikkausliiga 2019 (KPV:n nousukausi)
- Osapuolet: Kokkolan Halpa-Halli Oy ja Kokkolan Pallo-Veikot (KPV)
- Yhteinen kotikaupunki: Kokkola (”Made by Kokkola”)
- Symbolinen vuosi: 1969 – HalpaHallin perustaminen ja KPV:n Suomen mestaruus
- HalpaHallin juhlavuosi: 50 vuotta (2019)
- KPV nykyään (2026): pelaa Ykkösessä putoamisen jälkeen
Mistä HalpaHallin ja KPV:n yhteistyösopimuksessa oli kyse?
Sopimuksen ytimessä oli se, että HalpaHallista tuli KPV:n pääyhteistyökumppani kaudeksi 2019. Pääyhteistyökumppani tarkoittaa urheilussa sitä näkyvintä ja taloudellisesti merkittävintä sponsoria, jonka logo on tyypillisesti esillä esimerkiksi peliasun rintamuksessa ja seuran pääviestinnässä. HalpaHalli oli kuulunut KPV:n kumppanuusverkostoon jo pitkään, mutta seuran nousu Veikkausliigaan loi edellytykset yhteistyön laajentamiselle aiempaa suuremmaksi.
Veikkausliiga on Suomen miesten jalkapallon korkein sarjataso, jolle KPV nousi kaudeksi 2019. Pääsy pääsarjaan kasvattaa seuran näkyvyyttä, otteluiden televisiointia ja kiinnostavuutta yhteistyökumppaneiden silmissä, mikä tekee juuri nousukaudesta usein otollisen hetken solmia uusia sopimuksia. KPV:n pääomistaja Matti Laitinen kuvasi julkistuksen yhteydessä, että seura oli vasta liigataipaleensa alussa ja että tavoitteena oli saada mukaan useita merkittäviä kumppaneita.
Olemme vasta liigataipaleen alussa, ja tässä vaiheessa meille on ensiarvoisen tärkeää saada yhteistyökumppaneiksi isoja toimijoita. Mikä hienointa, HalpaHalli on lisäksi kokkolalainen yritys. Kun kävimme neuvotteluita, lähdimme liikkeelle vastavuoroisuuden periaatteesta, eli sopimuksesta hyötyvät molemmat osapuolet, Laitinen totesi sopimuksen julkistuksen yhteydessä.
Laitisen mukaan KPV:n tavoitteena oli tuolloin päästä sopimukseen 3–4 suuruusluokaltaan merkittävän yhteistyötahon kanssa. Veikkausliigassa seurojen kumppaniverkostot koostuvat yleisesti eri kokoisista yrityksistä ja organisaatioista, joten pääkumppanin lisäksi mukana on tyypillisesti kymmeniä pienempiä tukijoita.
Miksi HalpaHalli valitsi paikallisen kumppanin valtakunnallisen sijaan?
HalpaHalli haki sopimuksella valtakunnallista näkyvyyttä paikallisen kumppanuuden kautta. Yhtiö oli tehnyt edellisvuonna brändiuudistuksen ja lanseerannut verkkokaupan, ja näiden myötä se etsi tapoja kasvattaa tunnettuuttaan koko maassa samalla, kun se halusi painottaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Toimitusjohtaja Janne Ylisen mukaan juuri tämä yhdistelmä teki KPV:stä sopivan kumppanin.
HalpaHallissa tehtiin viime vuonna suuri brändiuudistus sekä hieman aikaisemmin verkkokaupan lanseeraus, joihin liittyen olemme miettineet sopivia tapoja hakea valtakunnallista näkyvyyttä. Kun samanaikaisesti painotamme myös yhteistyötä paikallisten tahojen kanssa, yhteistyösopimus KPV:n kanssa palvelee erinomaisesti meidän tavoitteitamme, Ylinen kertoi.
Ylinen kuvasi, että yhtiö olisi voinut hakea laajaa näkyvyyttä esimerkiksi eri lajiliittojen kautta, mutta päätyi paikalliseen kumppaniin ja profiloi sekä HalpaHallia että KPV:ta valtakunnallisesti ”Made by Kokkola” -ajatuksella. Ajatus korostaa kotikaupunkia yhteisenä tekijänä: sekä kauppaketju että seura ovat kokkolalaisia, ja yhteistyö rakennettiin tämän yhteisen identiteetin varaan.
Ylisen mukaan HalpaHalli jatkoi paikallista yhteistyötä urheiluseurojen kanssa myös muilla paikkakunnilla. Kokkolassa yhtiö jatkoi maan suurimpiin jalkapalloturnauksiin kuuluvan Kokkola Cupin tukijana. Kokkola Cup on GBK-seuran vuodesta 1981 järjestämä junioriturnaus, jota on kuvattu Suomen toiseksi suurimmaksi juniorijalkapalloturnaukseksi.
Keitä sopimusosapuolet ovat?
Sopimuksen osapuolet olivat vähittäiskauppaketju HalpaHalli ja jalkapalloseura KPV, jotka molemmat ovat kotoisin Kokkolasta. Seuraavat tiivistykset taustoittavat, mistä kummassakin organisaatiossa on kyse.
HalpaHalli lyhyesti
HalpaHalli eli Kokkolan Halpa-Halli Oy on suomalainen käyttötavaraan ja päivittäistavaraan erikoistunut vähittäiskauppaketju. Yrityksen perusti vuonna 1969 kauppaneuvos Esko Ylinen, joka avasi ensimmäisen myymälän Kokkolaan. Yhtiö on perheyritys, ja Esko Ylisen poika Janne Ylinen on toiminut toimitusjohtajana vuodesta 2000. Ketjulla on noin 35–36 myymälää pääosin Länsi- ja Keski-Suomessa, ja se työllistää noin 1 500 henkilöä. Liikevaihto oli vuonna 2018 noin 290 miljoonaa euroa. Perheyrityksenä HalpaHalli on profiloitunut edullisena, arjen tuotteisiin keskittyvänä toimijana. Myös muut suuret suomalaistoimijat ovat tukeneet urheilua, kuten rengasvalmistaja Bridgestonen seurastipendit junioritoimintaan osoittavat.
KPV lyhyesti
KPV eli Kokkolan Pallo-Veikot on vuonna 1930 perustettu kokkolalainen jalkapalloseura. Seuran suurin saavutus on Suomen mestaruus vuodelta 1969, jolloin KPV voitti tuolloisen pääsarjan Mestaruussarjan. Seura on sittemmin pelannut vaihtelevilla sarjatasoilla ja nousi kaudeksi 2019 jälleen pääsarjaan Veikkausliigaan. KPV:n kotikenttänä toimii Kokkola Areena. Kaupunkien ja seurojen kasvattajatoiminta on suomalaisen jalkapallon selkäranka; vastaavaa seuratyötä tekee esimerkiksi FC Kasiysi Espoo omalla alueellaan.
Mikä teki sopimuksen ajoituksesta historiallisen?
Ajoitus oli symbolisesti poikkeuksellinen, koska sekä HalpaHalli että KPV:n suurin menestys ajoittuvat samaan vuoteen 1969. HalpaHalli perustettiin tuolloin, ja samana vuonna KPV voitti ainoan Suomen mestaruutensa. Kun yhtiö julkisti KPV-sopimuksen, se osui yhteen HalpaHallin 50-vuotisjuhlavuoden kanssa, joka oli vuosi 2019.
Ajoituksena tämä on kerrassaan hieno. Kun isäni, kauppaneuvos Esko Ylinen saapui 1969 Kokkolaan ja perusti kaupunkiin ensimmäisen HalpaHallin, tuhannet ihmiset hurrasivat samana vuonna mestaruuden voittaneen KPV:n kotipeleissä. Sama innostus imaisi isänkin mukaansa, Janne Ylinen kuvasi.
Ylisen mukaan KPV-sopimuksen julkistaminen oli hyvä startti yhtiön juhlavuodelle, joka näkyi monin tavoin yrityksen viestinnässä ja tuotteissa pitkin vuotta 2019. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin myös historiikki ”Talo, jonka Esko rakensi – HalpaHallin värikkäät vuodet 1969–2019”.
Miten KPV:n Veikkausliiga-kausi päättyi?
KPV:n Veikkausliiga-taival jäi yhteen kauteen, sillä seura putosi sarjasta kauden 2019 jälkeen. Kokkolalaisseura sijoittui sarjataulukon häntäpäähän ja joutui putoajien joukkoon, kun kausi ratkesi. Nousijaseuralle yksi kausi pääsarjassa on Suomessa tavallinen tulos: siirtymä Ykkösestä Veikkausliigaan tuo mukanaan kovemman tason, suuremmat kustannukset ja tiukemman kilpailun pelaajista, mikä tekee sarjapaikan säilyttämisestä haastavaa.
Putoaminen ei kuitenkaan tee nousukaudesta merkityksetöntä. Pääsarjakausi toi seuralle ja sen kumppaneille, kuten HalpaHallille, valtakunnallista näkyvyyttä, televisioituja otteluita ja kokemusta pääsarjatasolta. Juuri tällaista näkyvyyttä kumppanuussopimuksilla haetaan, eikä sen arvo katoa, vaikka urheilullinen lopputulos jäisi toivottua vaatimattomammaksi.
Missä KPV pelaa nykyään ja miten Suomen sarjaporras toimii?
KPV pelaa nykyisin (2026) Ykkösessä, joka on suomalaisen jalkapallon sarjauudistuksen jälkeen kolmanneksi korkein sarjataso. Suomen miesten jalkapallon sarjaporras uudistui vuonna 2024, kun toiseksi korkeimmaksi tasoksi perustettiin uusi Ykkösliiga. Tällöin aiemmin toisena ollut Ykkönen siirtyi kolmanneksi tasoksi ja aiemmin kolmantena ollut Kakkonen neljänneksi. Rakenteen hahmottaminen auttaa ymmärtämään, mitä nousu tai putoaminen seuralle käytännössä tarkoittaa.
Vertailu
| Sarjataso | Sarja (2026) | Asema pyramidissa |
|---|---|---|
| 1. taso | Veikkausliiga | Korkein sarja; KPV pelasi täällä kaudella 2019 |
| 2. taso | Ykkösliiga | Perustettiin vuonna 2024 uudeksi toiseksi tasoksi |
| 3. taso | Ykkönen | Siirtyi kolmanneksi 2024; KPV:n sarja nykyään |
| 4. taso | Kakkonen | Siirtyi neljänneksi tasoksi uudistuksessa |
Sarjatasojen välillä liikutaan nousujen ja putoamisten kautta: kunkin sarjan kärki nousee ylemmäs ja häntä putoaa alemmas, usein suorien sarjapaikkojen ja karsintaotteluiden yhdistelmällä. KPV:n polku kuvaa hyvin suomalaisen seuran tavallista vaihtelua tasojen välillä: nousu pääsarjaan, nopea putoaminen ja sen jälkeiset kaudet alemmilla tasoilla. Kansallisen tason jalkapalloa seurataan Suomessa laajasti, ja esimerkiksi Huuhkajien eli miesten maajoukkueen otteluiden näkyvyys on kasvattanut lajin kiinnostavuutta kaikilla sarjatasoilla.
Mitä HalpaHallille kuuluu yhteistyön jälkeen?
HalpaHalli on jatkanut toimintaansa perheyrityksenä ja ylittänyt 50 vuoden iän, jota vuonna 2019 juhlittiin. Yhtiön ydinidea on pysynyt samana: edulliset arjen tuotteet ja laaja myymäläverkosto erityisesti Länsi- ja Keski-Suomessa. Kauppa on jatkanut sopeutumista vähittäiskaupan murrokseen muun muassa verkkokaupan ja palveluvalikoiman kautta, ja se aloitti juhlavuonaan ensimmäistä kertaa historiassaan myös sunnuntaikaupan.
Urheiluyhteistyön näkökulmasta KPV-sopimus oli esimerkki siitä, miten kotimainen yritys voi rakentaa näkyvyyttään paikallisen urheiluseuran kautta. Sponsorointi on HalpaHallin kaltaisille toimijoille sekä markkinointia että osa yhteiskuntavastuuta: paikallinen seuratoiminta ja juniorijalkapallo saavat tukea, ja yritys saa näkyvyyttä kotiseudullaan ja valtakunnallisesti.
Miten urheiluseuran ja yrityksen kumppanuus käytännössä toimii?
Urheilusponsoroinnissa yritys maksaa seuralle rahaa, tuotteita tai palveluita ja saa vastineeksi näkyvyyttä ja mielikuvahyötyä. Käytännön muotoja on useita, ja pääkumppanuus on niistä näkyvin. Tyypillisiä vastikkeita ovat:
- Logonäkyvyys peliasuissa, kenttämainoksissa, otteluohjelmissa ja seuran digitaalisissa kanavissa.
- Nimikko- ja tapahtumaoikeudet, kuten kumppanin nimen liittäminen otteluun, areenaan tai tapahtumaan.
- Vieraanvaraisuus eli aitiopaikat ja edustustilaisuudet kumppanin omille asiakkaille ja sidosryhmille.
- Sisältöyhteistyö, jossa pelaajat tai seura osallistuvat kumppanin markkinointiin ja kampanjoihin.
- Paikallinen vastuullisuus, kuten juniori- ja seuratoiminnan tukeminen, joka vahvistaa kumppanin mielikuvaa alueella.
Vastavuoroisuuden periaate, jota Matti Laitinen korosti, on sopimuksen ydin: parhaimmillaan molemmat osapuolet hyötyvät. Seura saa taloudellista vakautta ja yritys näkyvyyttä sekä positiivista mielikuvaa. Urheilusponsorointia myös palkitaan Suomessa, kuten Vuoden urheilusponsorointi -palkinto osoittaa, ja onnistuneimmat yhteistyöt rakentuvat pitkäjänteisesti yhteisen tarinan ympärille.
Yleisiä virheitä urheiluseuran ja yrityksen yhteistyössä
Yhteistyösopimusten yleisin virhe on odottaa pelkkää logonäkyvyyttä ilman selkeää tavoitetta. Pelkkä logo peliasussa ei vielä tuota mitattavaa hyötyä, jos sitä ei tueta viestinnällä ja aktivoinnilla. Muita tyypillisiä sudenkuoppia ovat:
- Tavoitteiden puute: jos sopimukselle ei aseteta mitattavia tavoitteita, onnistumista on mahdoton arvioida jälkikäteen.
- Urheilullisten tulosten ylikorostaminen: näkyvyyden ja mielikuvan arvo ei katoa, vaikka joukkue putoaisi, joten yhteistyötä ei kannata mitata pelkillä sarjasijoituksilla.
- Lyhytjänteisyys: yhden kauden sopimukset ehtivät harvoin rakentaa pysyvää mielikuvaa, kun taas pitkäkestoinen kumppanuus kerryttää tunnettuutta.
- Arvojen ristiriita: kumppanin ja seuran arvojen tulee sopia yhteen, jotta yhteistyö tuntuu yleisöstä uskottavalta.
- Paikallisuuden unohtaminen: alueellisille toimijoille juuri kotiseutuside ja seuratoiminnan tuki tuottavat usein suurimman hyödyn, kuten KPV:n ja HalpaHallin ”Made by Kokkola” -ajatus osoitti.
Monet suuret yhteistyöt rakentuvat myös nuorten liikuttamisen ympärille, kuten juniorijalkapalloturnausten tukeminen osoittaa. Tällainen vastuullisuusnäkökulma vahvistaa kumppanuuden arvoa myös silloin, kun edustusjoukkueen tulokset vaihtelevat.
Lähteet
Vanliga frågor (FAQ)
Milloin HalpaHallista tuli KPV:n pääyhteistyökumppani?
Sopimus julkistettiin tammikuussa 2019, ja HalpaHalli toimi KPV:n pääyhteistyökumppanina seuran noustua Veikkausliigaan kaudeksi 2019. HalpaHalli oli kuulunut seuran kumppaniverkostoon jo aiemmin.
Mitä pääyhteistyökumppani tarkoittaa?
Pääyhteistyökumppani on seuran näkyvin ja taloudellisesti merkittävin sponsori. Sen logo on tyypillisesti esillä peliasun rintamuksessa ja seuran pääviestinnässä, ja se erottuu seuran muista, pienemmistä tukijoista.
Miksi sopimuksen ajoitus oli symbolinen?
Sekä HalpaHalli että KPV:n suurin menestys ajoittuvat vuoteen 1969: yhtiö perustettiin tuolloin ja KPV voitti samana vuonna Suomen mestaruuden. Sopimus osui lisäksi HalpaHallin 50-vuotisjuhlavuoteen 2019.
Pelaako KPV edelleen Veikkausliigassa?
Ei. KPV putosi Veikkausliigasta kauden 2019 jälkeen. Vuonna 2026 seura pelaa Ykkösessä, joka on vuoden 2024 sarjauudistuksen jälkeen Suomen kolmanneksi korkein sarjataso.
Mikä yritys HalpaHalli on?
HalpaHalli eli Kokkolan Halpa-Halli Oy on vuonna 1969 perustettu suomalainen vähittäiskauppaketju, jolla on noin 35–36 myymälää pääosin Länsi- ja Keski-Suomessa. Yhtiö on perheyritys, jonka toimitusjohtajana on toiminut Janne Ylinen vuodesta 2000.