Salibandynaisten MM-karsinta 2019 Trenčínissä: neljä murskavoittoa ja Veera Kaupin ennätys

Suomen naisten salibandymaajoukkue varmisti paikkansa vuoden 2019 MM-lopputurnaukseen voittamalla kaikki neljä otteluaan MM-karsinnassa Slovakian Trenčínissä 30. tammikuuta – 3. helmikuuta 2019. Karsinnan päätöspäivänä syntyi lajihistoriaa, kun Suomi kaatoi Itävallan lukemin 37–0 – naisten maajoukkueen kaikkien aikojen suurin voitto – ja hyökkääjä Veera Kauppi kirjautti päivän saldoksi 9+6, joka oli naisten maaotteluiden uusi piste-ennätys. Tähän artikkeliin on koottu, mitä Trenčínissä tapahtui, mihin karsintavoitto lopulta johti ja miksi salibandyn MM-karsintojen murskatulokset nostattavat säännöllisesti keskustelua lajin ympärillä.

Mitä Trenčínin MM-karsinnassa tapahtui?

Suomi pelasi Trenčínissä niin sanotussa eurooppalaisessa karsintalohkossa (European Qualification 2) ja voitti kaikki neljä otteluaan. Lohkon kokonaismaaliero oli murskaava 92–4. Karsintajärjestelmässä lohkon kaksi parasta joukkuetta eteni MM-lopputurnaukseen, joten Suomen ohella myös Saksa lunasti jatkopaikan samasta lohkosta.

Karsintaan osallistui maailman kärkimaita ja lajissaan vielä kehittyviä maita samassa seulassa, mikä selittää suuret piste-erot. Suomi aloitti turnauksen kaatamalla Espanjan 21–1, jonka jälkeen vuorossa olivat Saksa 16–2 ja Venäjä 18–1. Viimeisen päivän Itävalta-ottelu päättyi lukemiin 37–0.

Missä ja milloin karsinta pelattiin?

Karsintaturnaus pelattiin Slovakian Trenčínissä 30. tammikuuta ja 3. helmikuuta 2019 välisenä aikana. Päätösottelu Itävaltaa vastaan käytiin sunnuntaina 3. helmikuuta 2019, ja juuri siinä ottelussa rikottiin ennätyksiä.

Ketkä selvisivät jatkoon?

Suomi eteni lohkovoittajana suoraan MM-lopputurnaukseen. Lopputurnaus kokosi yhteensä 16 maata, ja isäntämaa Sveitsi oli mukana automaattisella paikalla. Loput paikat jaettiin eri puolilla maailmaa pelatuissa karsintalohkoissa, muun muassa Puolan Gdańskissa, Thaimaan Bangkokissa ja Yhdysvaltain Detroitissa.

Suomen neljä murskavoittoa – ottelu ottelulta

Suomen neljä karsintavoittoa olivat mittaluokaltaan poikkeuksellisia, ja ne näyttävät, kuinka suuria tasoerot karsintavaiheessa voivat olla. Alla olevassa taulukossa on koottuna jokaisen ottelun tulos ja Suomen maaliero kyseisessä pelissä.

Avausottelussa Espanjaa vastaan Suomi pääsi lämmittelemään peliään, ja esimerkiksi Veera Kauppi merkkautti tuossa ottelussa tehot 5+1. Saksa oli lohkon toiseksi kovin joukkue ja ainoa vastustaja, joka ylsi kahteen maaliin Suomea vastaan, mutta sekin taipui lopulta selvin lukemin. Venäjää vastaan Suomi palasi tuttuun ylivoimaansa.

Loppuvaiheen Itävalta-ottelu nousi silti omaan kategoriaansa: 37 maalia yhdessä ottelussa on enemmän kuin Suomen naiset olivat koskaan aiemmin tehneet yhdessä maaottelussa. Aiempi suurin voitto oli ollut 16–0 Itävallasta vuoden 2001 Riian MM-kisoissa. Keskimäärin Suomi teki karsinnassa yli 23 maalia ottelua kohden ja päästi vastustajat maaliin vain neljä kertaa koko turnauksen aikana – luvut, jotka kertovat sekä hyökkäyksen tehosta että puolustuksen tiiviydestä.

Veera Kaupin ennätyspäivä

Veera Kaupin tehot 9+6 Itävalta-ottelussa olivat naisten maaotteluiden uusi piste-ennätys. Yhdeksän maalia ja kuusi syöttöpistettä yhdessä pelissä kuvaavat hyvin sitä ylivoimaa, jolla Suomi lohkoaan hallitsi. Kauppi oli myös koko karsintaturnauksen tehokkain pelaaja 34 tehopisteellä (19+15).

Alkuperäisen, Suomen Salibandyliiton raportoiman tiedon mukaan aiempi ennätys oli kahden vuoden takaa: Eliisa Alanko oli merkannut 9+5, kun Suomi kaatoi Ison-Britannian 32–0 edellisen MM-syklin karsinnassa. Kaupin suoritus siis ylitti tämän yhdellä pisteellä.

Tamperelainen, vuonna 1997 syntynyt Veera Kauppi on noussut yhdeksi lajin suurimmista nimistä. Hänet on valittu maailman parhaaksi salibandynpelaajaksi useasti, ensimmäisenä suomalaisena, ja hän on kerännyt MM-kisoista sekä hopeaa että pronssia. Juuri vuonna 2019 hänestä tuli Suomen tehokkain pelaaja naisten MM-kisojen historiassa. Kentällä hänen rinnallaan on usein nähty kaksoissisko Oona Kauppi, ja kaksikkoa on kutsuttukin lehdistössä ”superkaksosiksi”.

Mihin karsintavoitto johti? Suomi MM-pronssille Neuchâteliin

Karsintavoitto vei Suomen naisten MM-lopputurnaukseen, joka pelattiin Sveitsin Neuchâtelissa 7.–15. joulukuuta 2019. Suomi lunasti siellä pronssimitalin ja piti näin yllä perinnettään: naisten maajoukkue ei ole koskaan jäänyt vaille MM-mitalia.

Miten Suomen MM-kisat etenivät?

Alkulohkossa Suomi voitti Puolan 14–3, hävisi isäntämaa Sveitsille 4–7 ja kaatoi Saksan 17–0. Puolivälierässä kaatui Slovakia 8–6 ja välierässä Suomi hävisi Ruotsille niukasti 4–5. Pronssiottelussa vastassa oli Tšekki, joka karkasi 2–0-johtoon, mutta Suomi nousi takaa-ajoasemasta, ja Veera Kauppi ratkaisi ottelun jatkoajalla Suomen voittaessa 5–4.

Turnauksen voitti Ruotsi, joka kukisti finaalissa Sveitsin jatkoajalla 3–2. Kyseessä oli Ruotsille yhdeksäs MM-kulta ja seitsemäs peräkkäinen. Tämä kertoo samalla siitä, että vaikka karsinnassa Suomi jyräsi vastustajat, aivan kärkitasolla erot ovat pieniä.

Miksi MM-karsintojen tulokset ovat niin epätasaisia?

Suuret piste-erot johtuvat ennen kaikkea siitä, että salibandyn maailmankartalla kärkimaiden ja kehittyvien maiden välinen tasoero on edelleen suuri. Suomi, Ruotsi, Sveitsi ja Tšekki ovat vuosikymmenten ajan olleet lajin huippua, kun taas moni karsinnoissa pelaava maa on vasta rakentamassa omaa sarja- ja seuratoimintaansa.

Samana karsintaviikonloppuna Ruotsi kaatoi Ranskan peräti 61–0 Puolan Gdańskissa. Yle Urheilu kirjoitti tuolloin, että Ranska ei saanut koko 60 minuutin aikana yhtään laukausta kohti Ruotsin maalia ja että laukausten kokonaismäärä oli 124–0. Tällaiset lukemat eivät kerro juuri mitään joukkueiden todellisesta tasosta, ja ne ovat herättäneet kysymyksen siitä, pitäisikö kärkimaiden ylipäätään osallistua karsintoihin.

Mitä hyötyä murskavoitoista on?

Pelillinen arvo tällaisissa otteluissa on pieni, sillä vastustaja ei pysty haastamaan. Valmennuksen näkökulmasta hyöty syntyy muualla: joukkue saa yhteisiä harjoituspäiviä, uudet pelaajat pääsevät tutustumaan ryhmään ja edellisten turnausten tapahtumat ehditään käydä läpi. Juuri näistä syistä Suomen leiritys Trenčínissä nähtiin hyödyllisenä, vaikka itse ottelutulokset olivatkin ennalta selviä.

Päävalmentaja Lasse Kurrosen arvio reissusta

Päävalmentaja Lasse Kurronen antoi Itävalta-ottelussa vastuun pelaajille eikä esimerkiksi käynyt tauolla pukukopissa ohjeistamassa. Hänen mukaansa vastassa oli turnauksen heikoin vastustaja ja peli pelattiin pois hyvällä asenteella. Kurronen kertoi aistineensa, että pelaajat tiesivät ennätyksestä, mikä piti pelin tason korkeana loppuun asti.

Kurrosen mukaan reissun varsinainen anti löytyi kaukalon ulkopuolelta. Joukkue sai olla yhdessä useamman päivän, kävi läpi marraskuun Euro Floorball Tour -turnauksen tapahtumat ja piti henkilökohtaiset palaverit pelaajien kanssa. Ryhmään oli tullut uusia pelaajia, joten Trenčínissä päästiin edistämään tutustumista puolin ja toisin. Valmentajan sanoin Slovakiasta palasi yhtenäisempi joukkue kuin sinne matkusti.

Kurronen muistutti, ettei reissu ollut hukkaan heitetty myöskään pelillisesti. Hänen mukaansa Suomi hallitsi palloa karkeasti arvioiden noin 95 prosenttia peliajasta, joten pallollista peliä pääsi silti hiomaan. Sveitsin MM-kisoja ajatellen tärkeimmät kokoontumisjaksot ja valinnat olivat tuossa vaiheessa vielä edessä – lopullinen MM-ryhmä muotoutui kesän leirityksissä.

Suunniteltu uudistus: EM-kisat karsintojen tilalle

Trenčínin aikaan lajissa oli valmisteilla uudistus, jonka myötä perinteisistä MM-karsinnoista olisi vuodesta 2023 alkaen luovuttu ja tilalle olisi tullut maanosamestaruuskisat, kuten EM-kisat. Ajatuksena oli, että kärkimaat pääsisivät pelaamaan tosissaan tasaväkisempiä otteluja sen sijaan, että ne keräisivät kymmenien maalien voittoja heikompia vastaan.

Kurronen suhtautui tähän myönteisesti. Käytännössä uudistus ei kuitenkaan toteutunut suunnitellusti: naisten MM-lopputurnauksiin on edelleen karsittu perinteiseen tapaan. Esimerkiksi vuoden 2025 MM-kisojen karsinnat pelattiin Latvian Valmierassa, ja Suomi jyräsi lohkonsa jälleen suurin lukemin. Keskustelu karsintojen mielekkyydestä ja lajin kansainvälisen tason tasaamisesta jatkuu siis edelleen.

Suomen naisten salibandyn lyhyt taustakuva

Suomi on yksi salibandyn perinteisistä suurmaista sekä naisissa että miehissä. Naisten maajoukkue on kerännyt MM-kisoista mitalin jokaisesta turnauksesta, mikä on kansainvälisesti harvinaista ja kertoo lajin vahvasta asemasta Suomessa. MM-kisojen kärki on vuosikymmenten ajan ollut varsin vakiintunut: Ruotsi, Suomi, Sveitsi ja Tšekki ovat vuorotelleet mitaleilla, kun taas Suomelle hopea ja pronssi ovat olleet tavallisimpia sijoituksia. Kotimaassa pelaajien pääsarjana toimii naisten Salibandyliiga (F-liiga), josta moni maajoukkuepelaaja on ponnistanut myös ruotsalaisseuroihin – Ruotsin pääsarja on pitkään houkutellut suomalaisia huippupelaajia kovatasoisen kilpailun pariin.

Myös nuorten ja opiskelijoiden kilpailuissa Suomi on menestynyt: naiset ovat voittaneet kultaa muun muassa opiskelijoiden salibandyn MM-turnauksessa. Miesten puolella Suomen maajoukkue on niin ikään maailman huippua: miehet avasivat vuoden 2018 MM-kisansa voitolla Tanskasta ja myöhemmin uusivat salibandyn MM-kultansa ennätysyleisön edessä.

Yleisiä väärinkäsityksiä salibandyn maaotteluennätyksistä

Suuret karsintatulokset synnyttävät helposti harhaluuloja. Alla on oikaistu muutama yleisin.

• ”37–0 tarkoittaa, että Suomi on ylivoimaisesti maailman paras.” Ei pidä paikkaansa. Murskalukemat syntyvät heikkoa vastustajaa vastaan. Aivan kärkitasolla, esimerkiksi Ruotsia tai Sveitsiä vastaan, ottelut ratkeavat usein yhdellä maalilla tai vasta jatkoajalla.
• ”Maaotteluennätys on ikuinen.” Ennätykset elävät. Veera Kaupin 9+6 ohitti aiemman lukeman 9+5, ja vastaavia suorituksia voi tulla aina, kun vastassa on selvästi heikompi joukkue.
• ”Karsinnat ovat turhia kärkimaille.” Tulokset ovat ennalta selviä, mutta leiritys, yhteispeli ja uusien pelaajien sisäänajo tuovat joukkueelle todellista hyötyä – eivät itse ottelulukemat.
• ”Suomi voitti karsinnalla myös MM-mitalin.” Karsinta vie vain lopputurnaukseen. Mitali ratkaistaan erikseen; vuonna 2019 Suomi otti pronssin voittamalla Tšekin jatkoajalla 5–4.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Milloin ja missä salibandynaisten MM-karsinta 2019 pelattiin?

Karsinta pelattiin Slovakian Trenčínissä 30. tammikuuta – 3. helmikuuta 2019. Suomi voitti lohkonsa kaikki neljä ottelua ja eteni MM-lopputurnaukseen.

Mikä on Suomen naisten salibandymaajoukkueen suurin voitto?

Suurin voitto on 37–0 Itävallasta, joka pelattiin 3. helmikuuta 2019 Trenčínissä. Aiempi ennätys oli 16–0 Itävallasta vuoden 2001 MM-kisoissa.

Kuka teki naisten maaotteluiden piste-ennätyksen ja millä lukemilla?

Veera Kauppi teki uuden ennätyksen tehoilla 9+6 Itävalta-ottelussa. Hän oli myös koko karsintaturnauksen tehokkain pelaaja 34 pisteellä (19+15).

Miten Suomi menestyi vuoden 2019 MM-lopputurnauksessa?

Suomi otti pronssia Sveitsin Neuchâtelissa joulukuussa 2019. Pronssiottelussa Suomi voitti Tšekin 5–4 jatkoajalla Veera Kaupin ratkaistua ottelun.

Miksi salibandyn MM-karsinnoissa syntyy niin suuria lukemia?

Kärkimaiden ja kehittyvien maiden välinen tasoero on suuri. Samana viikonloppuna Ruotsi voitti Ranskan 61–0, mikä käynnisti keskustelun siitä, pitäisikö karsintajärjestelmää uudistaa.