Biljardin ammattilaisuus ja sponsorointi Suomessa – Kim Laaksosen tarina

Biljardin ammattilaisuus on Suomessa pieni mutta vakavasti otettava urapolku, jossa menestys vaatii huippuluokan tarkkuutta, vuosien pitkäjänteistä harjoittelua ja lähes poikkeuksetta myös ulkopuolista rahoitusta. Yksi lajin tunnetuimmista suomalaisista nimistä on turkulainen Kim Laaksonen, joka solmi vuonna 2019 monivuotisen pääsponsorisopimuksen kalustonhallintayhtiö Maponin kanssa ja nousi muutamaa vuotta myöhemmin Euroopan mestariksi. Tässä artikkelissa käydään läpi, kuka Laaksonen on, miten biljardin ammattilaisuus Suomessa käytännössä toimii, mitä lajeja pelataan ja miksi sponsorointi on lajin huippupelaajille usein suoranainen elinehto.

Kuka on Kim Laaksonen?

Kim Laaksonen on turkulainen biljardin ammattilainen, joka on yksi Suomen menestyneimmistä pool-pelaajista. Hän on voittanut useita Suomen mestaruuksia eri pelimuodoissa ja edustanut Suomea arvokilpailuissa. Laaksonen on kertonut aloittaneensa lajin jo nuorena ja siirtyneensä myöhemmin täyspäiväiseksi ammattilaiseksi, mikä tarkoittaa, että harjoittelu ja kilpaileminen vastaavat hänelle kokopäivätyötä.

Laaksosen ura lähti toden teolla nousuun 2010-luvun lopulla. Suomen Biljardiliiton tietojen mukaan hän voitti tammikuussa 2018 Tampereella 10-pallon Suomen mestaruuden kukistaen loppuottelussa konkari Aki Heiskasen 8–4. Samalla kaudella hän teki kaikkien aikojen ennätyksen keräämällä Finnish Pool Tourin (FPT, Suomen kiertuesarja) täydet 16 800 rankingpistettä voittamalla kaikki kahdeksan osakilpailua sekä Suomen mestaruudet 9-pallossa, straight poolissa ja 10-pallossa – ainoana poikkeuksena 8-pallon hopeasija. Hänet on myös valittu vuoden biljardipelaajaksi useampaan otteeseen.

Uran tähänastinen huippuhetki koitti kesäkuussa 2023, kun Laaksonen voitti kotikisoissa Tampereella Dynamic Billiard -EM-kilpailujen straight pool -lajin eli niin sanotun 14.1-jatkuvan pelin Euroopan mestaruuden. Hän eteni 85 pelaajan kentässä loppuun saakka tappioitta ja käänsi finaalin hollantilaista Yannick Pongersia vastaan vaikeasta tilanteesta tehtyään ratkaisevassa vaiheessa 79 pallon sarjan. Kyseessä oli hänen ensimmäinen EM-kultansa; aiemmin mitalikaapissa oli ollut arvokisapronssia ja -hopeaa. Kansainvälisen Fargo-luokituksen (pelaajien taitotasoa mittaava maailmanlaajuinen pisteytysjärjestelmä) perusteella Laaksonen lukeutuu edelleen Suomen kärkipelaajiin.

Mitä biljardin ammattilaisuus Suomessa tarkoittaa?

Biljardin ammattilaisuus tarkoittaa Suomessa sitä, että pelaaja omistaa arkensa harjoittelulle ja kilpailemiselle ja pyrkii rahoittamaan uransa palkintorahoilla, sponsoroinnilla ja usein myös valmennus- ja esiintymistuloilla. Täyspäiväisiä ammattilaisia on Suomessa vain kourallinen, sillä laji on katsojamääriltään ja mediatuloiltaan selvästi pienempi kuin esimerkiksi jääkiekko tai jalkapallo.

Suomen Biljardiliiton (SBIL) mukaan lisenssipelaajia on maassa muutama tuhat, ja satunnaisesti biljardia pelaavia arvioidaan olevan satojatuhansia. Harrastajamäärät ovat olleet kasvussa, uusia pelipaikkoja on avattu ja välineiden myynti on lisääntynyt. Laji elää siis hyvää aikaa, mutta se ei silti tuota huippupelaajille automaattisesti elantoa. Laajemmassa kuvassa ammattiurheilijoiden määrä on Suomessa kasvanut tasaisesti, mutta pienissä lajeissa toimeentulo rakentuu lähes aina useasta eri tulonlähteestä.

Voiko biljardilla elättää itsensä?

Pelkillä kotimaisilla palkintorahoilla biljardilla on vaikea elää, sillä kilpailujen pääsymaksut, matkat ja välineet syövät tuloja. Kansainvälinen kilpaileminen on usein edellytys huipulle nousemiselle, mutta juuri matkustaminen ja osallistumismaksut tekevät urasta kallista. Siksi moni lahjakas pelaaja jää puolustusmatkojen ja työn väliin: ilman tukea arvokisamatkoja ei yksinkertaisesti ole varaa tehdä. Tämä asetelma tekee sponsoreista ratkaisevan tärkeitä. Vastaava toimeentulon palapeli näkyy monessa muussakin yksilölajissa – esimerkiksi suomalaisen golfammattilaisen uran rakentumisesta löytyy samankaltaisia piirteitä.

Mitä lajeja ammattilaisbiljardissa pelataan?

Biljardi on kattotermi usealle eri pelimuodolle, jotka eroavat toisistaan säännöiltään, pöydän koolta ja pallojen määrältä. Suurin osa suomalaisista ammattilaisista keskittyy pool-lajeihin, joita pelataan taskuilla varustetulla pöydällä, mutta Suomella on myös vahva perinne kaisassa, joka on maan vanhin biljardilaji. Kilpatasolla Suomessa pelataan Suomen mestaruuksia muun muassa kaisassa, poolin eri muodoissa ja snookerissa.

Alla olevaan taulukkoon on koottu yleisimmät kilpalajit ja niiden perusidea aloittelijalle ymmärrettävästi. Pelimuodon ymmärtäminen auttaa seuraamaan kilpailuja ja hahmottamaan, miksi sama pelaaja voi loistaa yhdessä lajissa ja jäädä toisessa välierävaiheeseen.

Kilpailukalenterin näkyvin tapahtuma on viime vuosina ollut eri lajit yhdistävä SM-viikonloppu: vuonna 2022 Valkeakoskella järjestettiin Suomen biljardihistorian suurin kilpailu yli 250 pelaajan ja 42 pöydän voimin. Tapahtumassa jaettiin mestaruudet kaisassa, 9-pallossa ja snookerissa, ja tavoitteena oli koota eri lajien pelaajat saman katon alle. Idea muistuttaa muiden lajien tapaa niputtaa kilpailuja yhteen, kuten SM-viikon kaltaisissa monilajitapahtumissa.

Miksi sponsorointi on biljardissa niin tärkeää?

Sponsorointi on biljardin ammattilaiselle käytännössä ainoa tapa kattaa uran kiinteät kustannukset ja mahdollistaa kansainvälinen kilpaileminen. Toisin kuin suurissa joukkuelajeissa, yksittäinen biljardipelaaja ei saa seurapalkkaa eikä TV-sopimuksista valuvia rahavirtoja, joten matkat, majoitus, kilpailumaksut ja välineet jäävät pitkälti pelaajan itsensä rahoitettaviksi.

Kim Laaksonen on itse kuvannut sponsorituen merkitystä ratkaisevaksi: taloudellinen turva vapauttaa keskittymään harjoitteluun ja pelaamiseen sen sijaan, että energia kuluisi seuraavan kisamatkan rahoittamisen miettimiseen. Juuri tämä on sponsorisopimusten ydinhyöty urheilijalle – ennustettavuus. Urheilun ja yritysten yhteistyö voi hyödyttää molempia osapuolia: yritys saa näkyvyyttä ja tarinan, urheilija resurssit. Suomessa on palkittu onnistuneita esimerkkejä, kuten Vuoden urheilusponsorointi -palkinnon saaneita kampanjoita, ja yksittäisen urheilijan ja yrityksen suhteesta on esimerkkinä muun muassa hiihtäjä Iivo Niskasen ja terveyspalveluyrityksen yhteistyö.

Mitä viisinumeroinen sopimus käytännössä tarkoittaa?

Viisinumeroinen sopimus tarkoittaa, että sen rahallinen arvo on kymmeniä tuhansia euroja eli 10 000–99 999 euroa. Yksittäiselle biljardipelaajalle tällainen pääsponsorisopimus on merkittävä ja voi kattaa vuoden kisamatkat ja välineet, mutta kansainvälisesti suurten lajien sponsorisopimuksiin verrattuna kyse on maltillisesta summasta. On hyvä suhtautua kriittisesti otsikoihin, joissa pienehkö sopimus kuvataan ”jättimäiseksi” – lajin mittakaavassa merkittävä ei tarkoita samaa kuin huippujalkapallon miljoonasopimukset.

Millainen yritys Mapon on?

Mapon on vuonna 2006 perustettu, pääkonttoriaan Latvian Riiassa pitävä kalustonhallinnan ja ajoneuvoseurannan teknologiayhtiö, joka kuuluu latvialaiseen Draugiem Group -teknologiakonserniin. Yhtiön palveluihin kuuluvat muun muassa GPS-paikannus, kamerajärjestelmät, polttoaineenhallinta ja työaikaseuranta, ja sillä on oman ilmoituksensa mukaan yli 400 000 asennettua laitetta ja yli 35 000 aktiivista asiakasta eri puolilla maailmaa.

Maponilla on toimintaa myös Pohjoismaissa, ja yhtiöllä on Suomessa toimipiste Vantaalla. Kalustonhallinta tarkoittaa ohjelmistoja ja laitteita, joilla yritys seuraa esimerkiksi ajoneuvojensa sijaintia, käyttöä ja huoltotarvetta reaaliajassa. Laaksosen tapauksessa sponsorina toimi tällainen B2B-teknologiayhtiö, mikä on biljardissa tyypillistä: lajin näkyvyys riittää usein juuri yritysten väliseen (business-to-business) markkinointiin paremmin kuin suurten kuluttajabrändien kampanjoihin. Yhtiön palveluihin voi tutustua tarkemmin sen virallisilla verkkosivuilla.

Näin biljardin ammattilaiseksi – polku ja vaatimukset

Biljardin ammattilaiseksi ei ole yhtä virallista tutkintoa, vaan polku rakentuu kilpailumenestyksen, harjoittelun ja verkostojen kautta. Käytännössä eteneminen noudattaa usein seuraavia vaiheita:

• Lajin perusteet ja seuratoiminta: säännöllinen pelaaminen biljardisalilla ja liittyminen Suomen Biljardiliiton jäsenseuraan, mikä avaa pääsyn lisenssikilpailuihin.
• Kilpaileminen kotimaassa: osallistuminen Finnish Pool Tourin osakilpailuihin ja Suomen mestaruuskilpailuihin, joissa kerätään rankingpisteitä ja kokemusta.
• Tekniikan hiominen: lyöntitekniikan, aseman luvun (positioning) ja pelinluvun kehittäminen, usein kokeneemman pelaajan tai valmentajan tuella.
• Kansainvälistyminen: siirtyminen EM- ja MM-tason kisoihin sekä Euro Tourin kaltaisiin kiertueisiin, mikä vaatii matkabudjettia.
• Rahoituksen järjestäminen: sponsorien ja yhteistyökumppanien hankkiminen, jotta täyspäiväinen panostaminen on mahdollista.

Henkinen ja fyysinen kunto ovat tärkeämpiä kuin moni luulee. Vaikka biljardi mielletään rauhalliseksi lajiksi, pitkät kilpailupäivät vaativat keskittymiskykyä, hyvää palautumista ja vakaata kättä. Laaksonen on itse korostanut terveellisen ruokavalion, säännöllisen liikunnan ja henkisen hyvinvoinnin merkitystä osana ammattilaisen arkea.

Yleisimmät virheet ja sudenkuopat

Moni aloitteleva kilpapelaaja ja lajista kiinnostunut tekee samoja virhearvioita. Ne kannattaa tunnistaa etukäteen, jotta uran rakentaminen ei kaadu vältettävissä oleviin esteisiin.

• Taloussuunnittelun laiminlyönti: kansainvälinen kilpaileminen on kallista, ja ilman budjettia tai sponsoria matkat loppuvat kesken kauden.
• Pelkkä tekniikka ilman pelinlukua: yksittäisten lyöntien hiominen ei riitä, jos aseman luku ja erän kokonaishallinta jäävät heikoiksi.
• Palautumisen unohtaminen: pitkät harjoituspäivät ilman lepoa ja fyysistä kuntoa heikentävät keskittymistä ratkaisevilla hetkillä.
• Yhteen lajimuotoon lukittautuminen: 8-pallo, 9-pallo, 10-pallo ja straight pool vaativat osin eri taitoja; monipuolisuus tuo lisää kilpailuja ja tuloja.
• Markkinointiarvon aliarviointi: sponsori ei osta pelkkää logonäkyvyyttä vaan tarinan ja luotettavuuden, joten omasta viestinnästä ja esiintymisestä kannattaa huolehtia.
• Otsikoiden uskominen sellaisenaan: ”jättisopimuksen” kaltaiset ilmaukset ovat usein markkinointia; sopimuksen todellinen arvo ja ehdot ratkaisevat.

Onko biljardi urheilua?

Biljardi täyttää monet urheilun tunnusmerkit: se vaatii hienomotoriikkaa, keskittymistä, strategiaa ja kilpailullista painetta, ja sitä hallinnoi oma lajiliitto virallisine sääntöineen ja mestaruuskilpailuineen. Keskustelu taidon ja sattuman suhteesta on kuitenkin ikuinen, aivan kuten muissakin ”pöytälajeissa”. Vastaavaa pohdintaa on käyty esimerkiksi siitä, onko pokeri urheilua – ja perusargumentit taidon, toiston ja fyysisyyden merkityksestä pätevät pitkälti myös biljardiin.

Biljardissa sattuman osuus on pieni ja toistettavuus suuri: huippupelaaja tekee kymmenien pallojen sarjoja juuri siksi, että jokainen lyönti on hallittu ja ennakoitu. Juuri tämä toistettava tarkkuus erottaa ammattilaisen harrastajasta ja tekee lajista kilpaurheilua sanan varsinaisessa merkityksessä.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Voiko biljardilla elättää itsensä Suomessa?

Pelkillä kotimaisilla palkintorahoilla on vaikeaa, koska kilpailu- ja matkakulut syövät tuloja. Käytännössä täyspäiväinen ammattilaisuus edellyttää sponsorituloja ja usein myös valmennus- tai esiintymistuloja. Täyspäiväisiä ammattilaisia on Suomessa vain kourallinen.

Mikä on Kim Laaksosen merkittävin saavutus?

Toistaiseksi merkittävin on kesäkuussa 2023 kotikisoissa Tampereella voitettu straight poolin Euroopan mestaruus. Sitä ennen hän oli kerännyt useita Suomen mestaruuksia ja tehnyt ennätyksellisen FPT-kauden vuonna 2018.

Mitä lajeja ammattilaisbiljardissa pelataan?

Yleisimmät kilpalajit ovat pool-muodot 8-pallo, 9-pallo, 10-pallo ja straight pool sekä Suomessa perinteikäs kaisa ja isolla pöydällä pelattava snooker. Eri lajit vaativat osin erilaisia taitoja.

Miksi biljardipelaaja tarvitsee sponsorin?

Koska yksittäinen pelaaja vastaa itse kilpailumaksuista, matkoista, majoituksesta ja välineistä eikä saa seurapalkkaa tai TV-tuloja. Sponsori tuo taloudellisen turvan, joka mahdollistaa kansainvälisen kilpailemisen ja keskittymisen harjoitteluun.

Onko biljardi virallisesti urheilulaji?

Kyllä. Biljardilla on oma lajiliitto, viralliset säännöt, lisenssijärjestelmä ja mestaruuskilpailut. Laji vaatii hienomotoriikkaa, keskittymistä ja strategiaa, ja sattuman osuus on pieni verrattuna toistettavaan taitoon.