Karaten arvokisakevät huipentui vuonna 2018 Serbiaan, kun Euroopan parhaat karatekat kohtasivat Novi Sadissa 10.–13. toukokuuta. Suomi lähetti kisoihin kaikkiaan 12 kilpailijan joukkueen sekä henkilökohtaisiin että joukkuesarjoihin. Tämä artikkeli kokoaa yhteen, mitä Serbian mestaruuskilpailuissa tapahtui, miten olympiakarate käytännössä toimii ja miksi laji kiinnostaa yhä useampaa harrastajaa Suomessa. Käymme läpi kilpailumuodot, säännöt, painoluokat ja Suomen kilpailijat – sekä sen, mihin suuntaan karate on olympialajina menossa.
Pikafaktat
- Tapahtuma: Karaten EM-kilpailut 2018 (EKF:n 53. senioreiden mestaruuskilpailut)
- Ajankohta: 10.–13. toukokuuta 2018
- Paikka: Novi Sad, Serbia (SPC Vojvodina)
- Osallistujat: 532 kilpailijaa 52 maasta
- Lajit: kata ja kumite (henkilökohtaiset ja joukkuesarjat)
- Suomen joukkue: 12 kilpailijaa
- Mitalikärki: Espanja, Turkki ja Italia
- Järjestäjä: Euroopan karateliitto (EKF)
- Erikoista: samalla käytiin ensimmäiset para-karaten EM-kilpailut
Mitä olympiakarate tarkoittaa?
Olympiakarate tarkoittaa Maailman karateliiton (WKF) sääntöjen mukaan käytävää kilpakaratea, joka hyväksyttiin olympialajiksi Tokion 2020 kesäkisoihin. Käytännössä kyse on urheilumuotoisesta karatesta, jossa suorituksia pisteytetään selkein säännöin – erotuksena perinteisestä budo-harjoittelusta, jossa painopiste on itsepuolustustaidoissa, tekniikassa ja henkisessä kehityksessä.
Sana "olympiakarate" vakiintui suomalaiseen kielenkäyttöön juuri 2010-luvun lopulla, kun laji eteni kohti olympiadebyyttiään. WKF on ainoa kansainvälisen olympiakomitean (IOC) tunnustama karaten kattojärjestö, ja sen sääntökirja määrittää, mitkä tekniikat ovat sallittuja, miten pisteet lasketaan ja millaisissa painoluokissa kilpaillaan. Kilpakaratessa on kaksi päälajia, kata ja kumite, joihin palaamme tarkemmin alempana.
Karaten EM-kilpailut 2018 Serbiassa – perustiedot
Vuoden 2018 karaten EM-kilpailut olivat järjestyksessään 53. Euroopan karateliiton (EKF) senioreiden mestaruuskilpailut. Kisat keräsivät Novi Sadiin 532 kilpailijaa 52 maasta, mikä teki tapahtumasta yhden kauden suurimmista karaten arvokisoista Euroopassa. Samassa yhteydessä käytiin myös ensimmäiset para-karaten EM-kilpailut, mikä korosti lajin kasvavaa saavutettavuutta.
Milloin ja missä kisat käytiin?
Kilpailut pidettiin 10.–13. toukokuuta 2018 Serbian Novi Sadissa, SPC Vojvodina -areenalla. Neljän päivän aikana ratkottiin mestaruudet sekä henkilökohtaisissa että joukkuesarjoissa niin katassa kuin kumitessa. Mitalitilaston kärkeen kiri Espanja, jota seurasivat Turkki ja Italia – kaikki perinteisiä karaten suurmaita Euroopassa.
Suomen joukkue ja kilpailijat
Suomea edusti Novi Sadissa 12 kilpailijaa, jotka Suomen Karateliitto oli valinnut sekä henkilökohtaisiin että joukkuesarjoihin. Henkilökohtaisissa luokissa Suomen kokoonpano jakautui seuraavasti:
- Kata (liikesarjat): Bess Mänty ja Jesse Enkamp
- Miesten kumite +84 kg ja −84 kg: Oskari Rajala ja Niko Mantere
- Naisten kumite +68 kg ja −68 kg: Titta Keinänen ja Sonja Voutilainen
- Miesten kumite −75 kg ja −67 kg: Tuomas Suur-Inkeroinen ja Jani Karkkulainen
- Naisten kumite −61 kg: Emma Aronen
- Miesten kumite −60 kg: Joni Kolari
Suomen tunnetuin kilpailija oli naisten raskaan sarjan (+68 kg) Titta Keinänen, joka nousi kaudella 2018 maailmanrankingin kärkipäähän. Samana vuonna hän taisteli kultaa Istanbulin Karate 1 -Premier League -osakilpailussa, ja myöhemmin urallaan hän voitti EM-pronssia vuonna 2019. Serbian EM-kisoissa Suomi jäi ilman mitalia, mutta tasokas kilpailukokemus arvokisoissa on suomalaiselle karatelle arvokasta pääomaa.
Henkilökohtaisten sarjojen aikataulu
Kilpailut käynnistyivät torstaina henkilökohtaisten sarjojen alkukarsinnoilla. Suomalaisten kannalta keskeinen aikataulu eteni näin:
- Klo 8.00–10.30 – katan eli liikesarjojen karsinnat (Bess Mänty, Jesse Enkamp)
- Klo 10.30 – miesten +84 kg ja −84 kg ottelusarjat (Oskari Rajala, Niko Mantere)
- Klo 12.00 – naisten +68 kg ja −68 kg ottelusarjat (Titta Keinänen, Sonja Voutilainen)
- Klo 13.15 – miesten −75 kg ja −67 kg ottelusarjat (Tuomas Suur-Inkeroinen, Jani Karkkulainen)
- Klo 15.00 – naisten −61 kg ottelusarja (Emma Aronen)
- Klo 16.15 – miesten −60 kg ottelusarja (Joni Kolari)
Kata ja kumite – karaten kaksi kilpailumuotoa
Kilpakaratessa kilpaillaan kahdessa toisistaan selvästi eroavassa lajissa: katassa ja kumitessa. Kata on tarkkaa ja esteettistä liikesarjaa, kumite taas suoraa kahden urheilijan välistä ottelua. Moni harrastaja painottaa jompaakumpaa, mutta molemmat pohjautuvat samoihin perustekniikoihin.
Kata eli liikesarjat
Kata on ennalta määrätty, koreografian kaltainen liikesarja, jossa karateka suorittaa yksin kuvitteellista vastustajaa vastaan iskuja, potkuja, torjuntoja ja asentoja. Tuomaristo arvioi suorituksen teknisen tarkkuuden ja urheilullisen ilmaisun – voiman, tasapainon, ajoituksen ja ryhdikkyyden. WKF-säännöissä katat valitaan virallisesta katalistasta, ja sama sarja tulee suorittaa virheettömästi alusta loppuun. Liikesarjakilpailuja järjestetään muissakin kamppailulajeissa; esimerkiksi taekwondon liikesarjojen ranking-kisoissa pisteytys toimii samankaltaisella periaatteella.
Kumite eli ottelu
Kumite on kahden karatekan välinen ottelu, jossa pisteitä kerätään hallituilla, kontrolloiduilla iskuilla ja potkuilla sallittuihin osumakohtiin. Kyse ei ole täyskontaktista: tekniikan tulee olla hallittu, ja liiallinen voimankäyttö johtaa varoituksiin. Senioreiden ottelu kestää tyypillisesti kolme minuuttia, ja voittaja ratkeaa joko kahdeksan pisteen erolla, korkeammalla pistemäärällä ajan päättyessä tai tasatilanteessa tuomareiden ratkaisulla. Kumite jakautuu painoluokkiin, mikä tekee otteluista tasaväkisiä. Karate on yksi monista Suomessa harrastetuista kamppailulajeista, ja sen ottelusäännöt eroavat selvästi esimerkiksi vapaaottelusta juuri kontrollin ja osumakohtien osalta.
Vertailu
| Laji / sukupuoli | WKF:n painoluokat (EM ja MM) | Tokion 2020 olympialuokat |
|---|---|---|
| Miesten kumite | −60, −67, −75, −84 ja +84 kg | −67, −75 ja +75 kg |
| Naisten kumite | −50, −55, −61, −68 ja +68 kg | −55, −61 ja +61 kg |
| Kata | henkilökohtainen ja joukkue | vain henkilökohtainen |
Miten karatea pisteytetään?
Kumitessa pisteet jaetaan kolmessa arvoluokassa osuman vaikeuden ja kohteen mukaan. Järjestelmä palkitsee vaativammat tekniikat korkeammilla pisteillä:
- Ippon (3 pistettä): ylävartaloon suunnatut potkut sekä heiton jälkeen tehty osuma.
- Waza-ari (2 pistettä): keskivartaloon suunnatut potkut.
- Yuko (1 piste): hallitut lyönnit ylä- tai keskivartaloon.
Jokaisen osuman tulee täyttää hyväksyttävän tekniikan kriteerit: oikea muoto, hyvä ryhti, voimakkuus, tietoisuus, ajoitus ja oikea etäisyys. Katassa pisteytys perustuu puolestaan tuomariston kokonaisarvioon suorituksen teknisistä ja urheilullisista tekijöistä. Nykyaikaisissa WKF-kisoissa käytetään elektronista pisteytystä ja useamman tuomarin paneelia, mikä vähentää yksittäisen arvion painoarvoa.
Suomen Karateliitto ja kansainväliset kattojärjestöt
Suomen Karateliitto ry on karaten valtakunnallinen lajiliitto, joka perustettiin vuonna 1969. Liitto edustaa suomalaisia karateseuroja yli tyylisuuntarajojen ja toimii kattojärjestönä myös eräille muille läheisille kamppailulajeille, kuten taidolle ja hokutoryu ju-jutsulle. Jäsenseuroja on satakunta eri puolilla Suomea, ja toiminta ulottuu kilpaurheilusta kunto-, nuoriso- ja harrastetoimintaan.
Liiton tehtävänä on edistää ja kehittää karatea ja sen kaltaisia kamppailulajeja Suomessa sekä toimia näiden lajien yhdistysten valtakunnallisena keskusjärjestönä. Kansainvälisesti Suomen Karateliitto edustaa suomalaista karatea maailmanlaajuisissa kattojärjestöissä: Maailman karateliitossa (WKF) ja Euroopan karateliitossa (EKF). WKF on perustettu vuonna 1970 (ja se sai nykyisen nimensä 1992), siihen kuuluu lähes 200 jäsenmaata, ja se on ainoa IOC:n tunnustama karaten maailmanjärjestö. EKF puolestaan perustettiin jo vuonna 1963 ja kokoaa yhteen 52 Euroopan jäsenmaata – juuri EKF vastaa myös Serbian 2018 EM-kilpailujen kaltaisista arvokisoista.
Karate olympialajina: Tokio 2020 ja tulevaisuus
Karate teki olympiadebyyttinsä Tokion 2020 kisoissa, jotka järjestettiin koronapandemian vuoksi kesällä 2021. Ohjelmassa oli kahdeksan mitalilajia: kuusi kumite-painoluokkaa (kolme miehille ja kolme naisille) sekä kaksi henkilökohtaista kata-kilpailua, yksi kummallekin sukupuolelle. Olympialuokat olivat tavallista EM- ja MM-tasoa väljempiä, sillä painoluokkia yhdistettiin mahtumaan rajattuun kilpailijamäärään.
Menestyksestä huolimatta karate ei päässyt mukaan Pariisin 2024 eikä Los Angelesin 2028 olympiaohjelmaan. Isäntämaa saa nykyisin ehdottaa lisälajeja, ja sekä Pariisi että Los Angeles valitsivat muita lajeja karaten sijaan. WKF on ilmoittanut jatkavansa työtä lajin palauttamiseksi olympiaohjelmaan tulevaisuudessa. Suomalaisen karaten näkökulmasta arvokisat, kuten EM- ja MM-kilpailut sekä Karate 1 -Premier League -kiertue, ovat tällä hetkellä lajin kansainvälisen huipun tärkeimmät näyttämöt.
Yleisimmät väärinkäsitykset kilpakaratesta
Kilpakarateen liittyy useita sitkeitä harhaluuloja, jotka kannattaa oikaista ennen lajin pariin lähtemistä:
- "Karate on täyskontaktilaji." WKF-kumite on nimenomaan kontrolloitua – liian kovat osumat tuottavat varoituksia, eivät lisäpisteitä.
- "Kata on vain näytöstä." Kata on arvostettu kilpailumuoto omine maailman- ja olympiamestareineen, ja se vaatii vuosien hiomista.
- "Vyön väri kertoo suoraan kilpailutason." Vyöarvo kuvaa teknistä osaamista harrastuksessa; kilpamenestys ratkeaa kehällä, ei vyön värillä.
- "Karate ja taekwondo ovat sama laji." Ne ovat erillisiä kamppailulajeja eri säännöin, tekniikoin ja kattojärjestöin, vaikka molemmissa kilpaillaan sekä liikesarjoissa että ottelussa.
- "Painoluokilla ei ole väliä." Kumitessa painoluokka on ottelun tasapuolisuuden kannalta ratkaiseva tekijä.
Kenelle karate sopii?
Karate sopii lähes kaikenikäisille ja -kuntoisille, sillä harjoittelua voi säädellä omien tavoitteiden mukaan. Lapsille laji opettaa keskittymistä, itsekuria ja kehonhallintaa, aikuisille se tarjoaa monipuolisen kunto- ja itsepuolustusharrastuksen, ja kilpaurheilijalle se avaa polun aina arvokisoihin saakka. Aloittaminen käy helposti oman alueen karateseuran kautta – alkeiskursseilla ei tarvita aiempaa kokemusta eikä kalliita varusteita.
Kamppailulajeissa suomalaiset ovat menestyneet kansainvälisesti; esimerkiksi Essi Pelttari on kerännyt taidossa vaikuttavan mitalikokoelman. Tällaiset esimerkit osoittavat, että määrätietoisella harjoittelulla myös pienestä maasta voi nousta lajinsa huipulle. Olipa tavoitteena kilpaura tai pelkkä hyvä olo, karate tarjoaa selkeän etenemispolun vyöarvosta toiseen.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Milloin ja missä karaten EM-kilpailut 2018 käytiin?
Karaten EM-kilpailut 2018 pidettiin 10.–13. toukokuuta Serbian Novi Sadissa, SPC Vojvodina -areenalla. Kyseessä olivat Euroopan karateliiton 53. senioreiden mestaruuskilpailut, joihin osallistui 532 kilpailijaa 52 maasta.
Kuinka monta kilpailijaa Suomi lähetti Serbian EM-kisoihin?
Suomi lähetti kisoihin 12 kilpailijaa sekä henkilökohtaisiin että joukkuesarjoihin. Joukkueessa oli muun muassa naisten raskaan sarjan Titta Keinänen, joka kuului tuolloin maailmanrankingin kärkeen.
Mitä eroa on katalla ja kumitella?
Kata on yksin suoritettava, tuomariston pisteyttämä liikesarja kuvitteellista vastustajaa vastaan, kun taas kumite on kahden karatekan välinen kontrolloitu ottelu painoluokissa. Molemmat kuuluvat WKF:n kilpailuohjelmaan.
Onko karate olympialaji?
Karate oli olympialaji ensimmäistä kertaa Tokion 2020 kisoissa, joissa jaettiin kahdeksan mitalia. Lajia ei kuitenkaan otettu mukaan Pariisin 2024 eikä Los Angelesin 2028 kisojen ohjelmaan.
Miten karatea pääsee harrastamaan Suomessa?
Karaten aloittaminen onnistuu oman paikkakunnan karateseuran alkeiskurssilla. Jäsenseuroja on satakunta ympäri Suomea, ja ne toimivat Suomen Karateliiton alaisuudessa. Aiempaa kokemusta tai erityisvarusteita ei alkuun tarvita.
