Olympiakomitealta yli 260 000 euron tuki paikallisille liikuntakerhoille

Suomen Olympiakomitea jakoi kesällä 2018 yli 260 000 euroa paikallisten liikuntakerhojen käynnistämiseen. Tuella saatiin liikkeelle noin 300 matalan kynnyksen liikuntakerhoa 90 paikkakunnalle, ja niitä pyöritti 130 urheiluseuraa ja yhdistystä. Tuki oli osa Olympiakomitean koordinoimaa Lasten Liike -toimintaa, jonka tavoitteena oli tuoda iltapäivien liikuntakerhot jokaisen alakouluikäisen lapsen ulottuville. Samalla kävi ilmi, että kysyntä ylitti selvästi käytettävissä olleen rahan: liikuntakerhoista oli aito pula. Tämä artikkeli kokoaa, mitä tuki tarkoitti, kuinka kerhot valittiin, ketkä saivat tukea sekä miten lasten liikuntakerhoja rahoitetaan ja perustetaan nykyään.

Mitä Olympiakomitean yli 260 000 euron tuki tarkoitti?

Tuki tarkoitti käytännössä starttirahaa 300 uudelle paikalliselle liikuntakerholle. Olympiakomitea myönsi Lasten Liike -kerhotukea yhteensä yli 260 000 euroa, ja kerhot käynnistyivät syksystä 2018 alkaen. Toimintaa pyöritti 130 eri urheiluseuraa ja muuta yhdistystä noin 90 paikkakunnalla ympäri Suomea. Raha kohdistettiin ensisijaisesti ohjaajakorvauksiin, eli siihen että kerhoissa oli pätevä aikuinen vetämässä toimintaa.

Rahallisen tuen lisäksi kerhoille kustannettiin vakuutus, ohjaajakoulutus sekä niin kutsuttu kerhopaketti, joka helpotti toiminnan käynnistämistä. Kerhoille maksettava raha ei tullut verovaroista vaan yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Lasten Liikkeen valtakunnallisia yrityskumppaneita olivat Fazer, HK, OMO, Reima ja UPM. Mallin ydinajatus oli yksinkertainen: kun kerho saadaan pyörimään, sille on helpompi hakea jatkorahoitusta myös julkisista lähteistä.

Mikä on Lasten Liike?

Lasten Liike oli koko liikuntayhteisön, koulujen ja yritysten yhteinen ponnistus alakouluikäisten lasten liikuntakerhotoiminnan lisäämiseksi. Toimintaa koordinoi Suomen Olympiakomitea, mutta itse kerhojen järjestämisestä vastasivat paikalliset urheiluseurat ja muut yhdistykset. Rahoitus kerättiin yrityksiltä ja lahjoittajilta, jolloin julkisen rahoituksen varassa oleva seuratoiminta sai kaivattua lisäpotkua.

Lasten Liikkeen taustalla oli huoli siitä, että valtaosa lapsista liikkuu terveytensä ja kehityksensä kannalta liian vähän. Ohjelman punaisena lankana oli matala kynnys: kerhoihin sai tulla ilman aiempaa lajitaustaa, kokeilemaan monipuolisesti eri liikuntamuotoja. Ajatuksena oli, että liikunnan ilo kuuluu kaikille lapsille riippumatta perheen varallisuudesta tai lapsen lähtötasosta.

Miksi lasten liikuntakerhoista oli huutava pula?

Pula syntyi siitä, että kysyntä ylitti rahan moninkertaisesti. Lasten Liike -kerhotukihaku sai valtavan suosion: tukea haki yli 160 toimijaa yhteensä yli 400 kerhoon, ja haettujen tukisummien yhteismäärä nousi yli 500 000 euroon. Koska jaettavaa oli reilut 260 000 euroa, hakemuksia jouduttiin priorisoimaan ja haettuja summia karsimaan.

"Hienoa, että hakijoiden joukossa oli paljon erilaisia toimijoita. Saimme hakemuksia yli 500 000 euron edestä, joten on ymmärrettävää, että jouduimme priorisoimaan ja karsimaan haettuja tukisummia", kuvasi Olympiakomitean Carita Riutta tilannetta tuen myöntämisen aikaan. Tuen myöntämisessä painotettiin kerhojen matalaa kynnystä, monipuolista sisältöä ja monilajisuutta.

Taustalla vaikutti myös rakenteellinen ongelma: urheiluseuran ohjaama harrastaminen voi olla perheelle kallista. Moni perhe maksaa lapsen harrastuksesta yli tuhat euroa vuodessa, mikä sulkee osan lapsista toiminnan ulkopuolelle. Matalan kynnyksen, edullinen tai maksuton iltapäiväkerho oli yritys madaltaa juuri tätä estettä.

Kuinka moni lapsi liikkuu Suomessa riittävästi?

Vain noin kolmasosa suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu kansallisen liikkumissuosituksen mukaisesti. Kouluikäisten (7–17-vuotiaat) suositus on liikkua monipuolisesti vähintään tunti päivässä. Jyväskylän yliopiston koordinoiman LIITU-tutkimuksen mukaan vuonna 2022 tämän suosituksen täytti vain reilu kolmannes 7–15-vuotiaista. Liikkuminen vähenee selvästi iän myötä: parhaiten suosituksen saavuttivat 7-vuotiaat pojat ja heikoiten lukioikäiset nuoret.

Alle kouluikäisillä suositus on vieläkin suurempi: vähintään kolme tuntia liikkumista päivässä, josta ainakin tunti reipasta tai rasittavaa. Luvut auttavat ymmärtämään, miksi iltapäiväkerhojen kaltaiselle matalan kynnyksen toiminnalle on jatkuva tarve. Säännöllinen liikunta ei tue pelkkää fyysistä kuntoa, sillä liikunta tukee myös koulutyötä ja keskittymistä. Kerhot tarjoavat lapselle myös turvallisen, ohjatun iltapäivän koulun jälkeen.

Mihin tuki käytettiin ja miten kerhot valittiin?

Tuki käytettiin kerhojen käynnistämiseen, ei esimerkiksi seurojen kilpatoimintaan. Suurin yksittäinen kuluerä oli ohjaajakorvaus, koska pätevän ohjaajan palkkaaminen on usein se este, joka kaataa vapaaehtoisvoimin pyöritetyn kerhon. Tuen lisäksi kerhot saivat:

• Vakuutuksen, joka kattoi kerhotoiminnan.
• Ohjaajakoulutuksen, jotta vetäjillä oli valmiudet ohjata lapsiryhmää turvallisesti.
• Kerhopaketin, joka sisälsi käytännön välineitä ja materiaalia toiminnan aloittamiseen.

Valinnassa painotettiin matalaa kynnystä, monipuolista ja monilajista sisältöä sekä yhteistyötä koulujen ja kuntien kanssa. Monilajisuus tarkoittaa, että yhdessä kerhossa kokeillaan useita lajeja yhden sijaan. Tämä on linjassa sen kanssa, että uusissa liikuntalajeissa korostetaan yhdenvertaisuutta ja kaikkien mahdollisuutta osallistua.

Lounais-Suomen esimerkki

Lounais-Suomi havainnollistaa, miten tuki jalkautui alueellisesti. Alueen kerhoille myönnettiin yli 30 000 euroa, ja mukana oli yli 15 eri lajin seuraa. Lukuvuonna 2018–2019 Lasten Liike -kerhoja järjestivät muun muassa Pallo-Iirot, Rauman seudun ampujat, Rasti-Lukko, Littoisten Työväen Urheilijat, Maskun Palloseura, Maskun Tempo, Kankaisten Golf ja Paimion Haka.

"Lasten Liike on hieno, konkreettinen tapa lisätä seurojen välistä yhteistyötä ja luoda suhde koulutoimijoihin paikallisesti", totesi Karita Toivonen Lounais-Suomen Liikunnasta ja Urheilusta. Alueella tukea haettiin yli 70 000 eurolla, ja valinnoissa painotettiin seurojen sekä kunnan opetus- ja liikuntatoimen välistä yhteistyötä samoin kuin jo aiemmin käynnistyneen toiminnan laajentamista uusille kouluille.

Keitä olivat Lasten Liike -tuensaajat 2018–2019?

Tukea sai 130 toteuttajaa noin 90 paikkakunnalla. Joukossa oli perinteisiä urheiluseuroja, voimisteluseuroja, 4H-yhdistyksiä, seurakuntia ja koulujen vanhempainyhdistyksiä. Alla on koottu lista lukuvuoden 2018–2019 tuensaajista paikkakunnittain. Mukana oli myös seuroja, jotka ovat sittemmin saaneet tunnustusta työstään – esimerkiksi Nummelan Palloseura palkittiin hyvästä seuratyöstä.

Miten lasten liikuntakerhoa voi tukea tai perustaa?

Lasten liikuntakerhoa voi tukea lahjoittamalla, ja uuden kerhon voi perustaa seuran tai yhdistyksen kautta hakemalla avustusta. Lasten Liike -aikaan Olympiakomitea ylläpiti #MITÄTEHTÄIS -nimistä varainkeruukampanjaa, jonka tuotto ohjattiin suoraan paikallisten kerhojen käynnistämiseen; tuolloin jo 500 euron lahjoitus riitti yhden kerhon starttiin ja lahjoituksen saattoi kohdentaa alueellisesti. Kampanjan aikainen verkko-osoite oli www.lastenliikeiltapaiva.fi/mitatehtais.

Nykyään lasten liikuntakerhon rahoitusta haetaan ensisijaisesti seuraavista lähteistä:

• Seuratuki – opetus- ja kulttuuriministeriön avustus urheiluseuroille lasten ja nuorten harrastustoimintaan; haku järjestetään vuosittain.
• Harrastamisen Suomen malli – kunnan kautta järjestettävä maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä; malli on käytössä yli 260 kunnassa.
• Olympiarahasto – Olympiakomitean pysyvä rahasto, johon Lasten Liikkeen tapainen lasten liikunnan tukeminen on sittemmin siirtynyt.
• Paikalliset yrityskumppanit ja säätiöt – monet kerhot rahoitetaan edelleen osittain yritysten ja lahjoittajien avulla.

Käytännössä kerhon perustaminen etenee näin: seura tai yhdistys kartoittaa lasten toiveet yhdessä lähikoulun kanssa, varaa tilan ja ohjaajan, hakee avustusta sopivasta lähteestä ja ilmoittaa kerhon lasten ja vanhempien tietoon. Myös kotona tapahtuva perheliikunta täydentää ohjattua kerhotoimintaa.

Lasten Liikkeen nykytila: mitä kampanjalle tapahtui?

Lasten Liike -varainkeruukampanja on sittemmin päättynyt. Olympiakomitea on kiittänyt lahjoittajia ja yrityskumppaneita panoksesta lasten liikunnan hyväksi, ja kampanjan viimeisten lahjoitusten varat jaetaan paikallisille urheiluseuroille matalan kynnyksen lasten liikuntaan. Lasten liikunnan tukeminen jatkuu Olympiakomiteassa uuden Olympiarahaston kautta, joka on tarkoitettu pitkäaikaiseksi rahoituspohjaksi lasten ja nuorten liikunnalle ja seuratoiminnalle.

Samaan aikaan valtio on rakentanut omaa järjestelmäänsä. Harrastamisen Suomen malli tuo maksuttomia harrastuksia koulupäivän yhteyteen, ja mukana ovat kaikki harrastukset liikunnasta taiteeseen ja tieteeseen. Lasten Liike -iltapäivien perusajatus – matalan kynnyksen liikunta koulupäivän jatkoksi – elää siis edelleen, vaikka rahoituksen rakenteet ovat muuttuneet. Laajempaa taustaa aiheeseen tarjoaa Olympiakomitean liikuntapoliittinen analyysi.

Yleisimmät väärinkäsitykset lasten liikuntakerhoista

Lasten liikuntakerhoista liikkuu muutamia sitkeitä harhakäsityksiä, jotka kannattaa oikaista:

• "Kerhoon pitää olla lahjakas tai harrastaa jo lajia." Ei pidä. Matalan kynnyksen kerhot on suunniteltu nimenomaan lapsille, joilla ei ole lajitaustaa.
• "Kerho korvaa oman seuran harrastuksen." Iltapäiväkerho on useimmiten kokeiluluontoista monilajitoimintaa, ei kilpaseuran korvike. Se voi kuitenkin johdattaa lajin pariin.
• "Tuki tuli valtiolta." Lasten Liike -raha tuli yrityksiltä ja lahjoittajilta, ei verovaroista. Julkinen seuratuki on erillinen rahoituskanava.
• "Yksittäinen kerho ratkaisee liikkumattomuuden." Kerho on osaratkaisu. Lapsen liikkumissuositus täyttyy vasta, kun arkeen lisätään myös omaehtoista liikuntaa ja perheen yhteistä tekemistä.
• "Rahoitus on jatkuvaa." Starttiraha kattaa käynnistämisen; jatko edellyttää uuden avustuksen hakemista tai muuta rahoitusta.

Kenelle lasten liikuntakerhot sopivat?

Liikuntakerhot sopivat erityisesti alakouluikäisille lapsille, jotka eivät vielä harrasta ohjattua liikuntaa. Matalan kynnyksen kerho on luonteva valinta perheelle, jolle seuraharrastuksen hinta on liian korkea, sekä lapselle, joka haluaa kokeilla useita lajeja ennen yhteen sitoutumista. Kerhot palvelevat myös kouluja ja kuntia, jotka etsivät turvallista tekemistä lasten iltapäiviin.

Seuroille ja yhdistyksille kerhot ovat tapa tavoittaa uusia harrastajia ja rakentaa yhteistyötä koulujen kanssa. Lapselle tärkein hyöty ei ole suoritus vaan liikkumisen ilo ja kaverit – juuri se saa palaamaan kerhoon viikosta toiseen.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kuinka paljon Olympiakomitea jakoi tukea liikuntakerhoille?

Olympiakomitea jakoi Lasten Liike -kerhotukea yli 260 000 euroa. Tuella käynnistettiin noin 300 paikallista liikuntakerhoa, joita pyöritti 130 seuraa ja yhdistystä syksystä 2018 alkaen.

Mihin kerhotuki käytettiin?

Tuki kohdistettiin pääosin ohjaajakorvauksiin. Lisäksi kerhot saivat vakuutuksen, ohjaajakoulutuksen ja kerhopaketin, jotka helpottivat toiminnan käynnistämistä. Raha tuli yrityksiltä ja lahjoittajilta.

Miksi liikuntakerhoista oli pula?

Kysyntä ylitti rahan. Tukea haki yli 160 toimijaa yli 400 kerhoon ja yhteensä yli 500 000 eurolla, joten osa hakemuksista jäi ilman täyttä tukea. Taustalla on laajempi tarve edullisille, matalan kynnyksen kerhoille.

Onko Lasten Liike yhä toiminnassa?

Lasten Liike -varainkeruukampanja on päättynyt. Lasten liikunnan tukeminen jatkuu Olympiakomiteassa Olympiarahaston kautta, ja valtion puolella maksutonta harrastamista tuo Harrastamisen Suomen malli.

Kuinka moni lapsi liikkuu riittävästi?

Vain noin kolmasosa suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu suosituksen mukaisesti. Kouluikäisen suositus on vähintään tunti monipuolista liikettä päivässä, alle kouluikäisen vähintään kolme tuntia.