Et ole yksin on Väestöliiton ylläpitämä, maksuton ja valtakunnallinen tukipalvelu, joka auttaa epäasiallisen käytöksen, kiusaamisen, väkivallan ja seksuaalisen häirinnän kohteeksi urheilussa joutuneita. Palvelu tarjoaa luottamuksellista keskustelutukea ja neuvontaa niin urheilijoille, vanhemmille, valmentajille kuin seurojen ja liittojen työntekijöille ja vapaaehtoisille. Lisäksi se kouluttaa urheiluyhteisöä tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään häirintää. Tällä sivulla käydään läpi, mikä palvelu on, kenelle se on tarkoitettu, millaisissa tilanteissa se auttaa ja miten siihen saa yhteyden.
Pikafaktat
| Palvelu | Et ole yksin – tukipalvelu häirintään ja epäasialliseen käytökseen urheilussa |
| Ylläpitäjä | Väestöliitto yhteistyössä urheilujärjestöjen kanssa |
| Verkkosivu | etoleyksin.fi |
| Puhelin | +358 50 302 5942, arkisin klo 8–16 |
| Chat | Ti, ke ja to klo 15–17.30 |
| Sähköposti | [email protected] |
| Hinta | Maksuton (vain operaattorin puhelumaksu) |
| Kohderyhmä | Urheilijat, vanhemmat, valmentajat, seura- ja liittotoimijat sekä läheiset |
| Rahoitus | Valtion tuki opetus- ja kulttuuriministeriön kautta |
| Yhteydenotto | Luottamuksellinen, myös nimettömänä |
Mikä Et ole yksin -palvelu on?
Et ole yksin on Suomen ensimmäinen kohdennettu tukipalvelu, johon urheilussa epäasiallista käytöstä tai häirintää kokenut voi olla yhteydessä ja saada apua. Palvelu on maksuton ja toimii koko maassa. Sen tavoitteena on, että jokainen voi harrastaa ja kilpailla turvallisesti – ilman pelkoa kiusaamisesta, syrjinnästä tai häirinnästä.
Palvelu tarjoaa matalan kynnyksen tukea, mikä tarkoittaa, että yhteyttä voi ottaa jo pienestäkin huolesta eikä mitään erityistä kynnystä tarvitse ylittää. Yhteydenottajan ei tarvitse olla varma siitä, onko koettu tilanne ”riittävän vakava” – palvelun asiantuntijat auttavat jäsentämään tilannetta, kuuntelevat, antavat oikeaa tietoa ja henkistä tukea sekä ohjaavat tarvittaessa muiden auttavien tahojen piiriin. Yhteydenotto onnistuu myös nimettömänä.
Kuka palvelun takana on?
Palvelun ylläpitäjä on Väestöliitto, suomalainen sosiaali- ja terveysalan asiantuntijajärjestö. Palvelu toteutetaan yhteistyössä urheilujärjestöjen kanssa, ja toimintaa on rahoitettu valtion tuella opetus- ja kulttuuriministeriön kautta. Palvelua kehitetään jatkuvasti yhdessä urheiluyhteisön kanssa, ja mukaan on vuosien varrella tullut yhä useampia lajiliittoja.
Keitä urheilujärjestöjä on mukana?
Et ole yksin on urheiluyhteisön yhteinen palvelu. Mukana ovat olleet muun muassa seuraavat järjestöt:
- Suomen Jääkiekkoliitto
- Suomen Palloliitto
- Suomen Salibandyliitto
- Suomen Koripalloliitto
- Suomen Lentopalloliitto
- Suomen Uimaliitto
- Suomen Voimisteluliitto
- Suomen Olympiakomitea
- Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ja Suomen Valmentajat
Lisäksi palvelua viestivät ja hyödyntävät monet muut lajiliitot ja seurat. Esimerkiksi Palloliitto on ollut aktiivisesti mukana turvallisen harrastamisen edistämisessä. Lue lisää Palloliiton toimista häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi >>
Kenelle palvelu on tarkoitettu?
Et ole yksin on tarkoitettu kaikille urheilun ja liikunnan parissa toimiville, jotka ovat kokeneet tai havainneet epäasiallista käytöstä. Yhteyttä voi ottaa, vaikka kokemus olisi omasta mielestä pieni tai vaikka se olisi tapahtunut jo aikaa sitten.
- Lapset ja nuoret urheilijat, jotka ovat kokeneet kiusaamista, syrjintää tai häirintää.
- Aikuiset urheilijat ja harrastajat.
- Vanhemmat ja huoltajat, jotka ovat huolissaan lapsensa harrastuksesta.
- Valmentajat ja ohjaajat, jotka tarvitsevat neuvoja tilanteen käsittelyyn.
- Seurojen ja liittojen työntekijät ja vapaaehtoiset, jotka kaipaavat tukea ja työkaluja.
- Läheiset, jotka haluavat auttaa häirintää kokenutta.
Turvallisen harrastamisen merkitys korostuu erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Jokaisella lapsella on oikeus myönteisiin liikuntakokemuksiin, ja aihetta käsitellään myös artikkelissa siitä, miten liikunnan ilo kuuluu kaikille lapsille.
Millaisiin tilanteisiin palvelu auttaa?
Palvelu auttaa kaikissa urheilussa tapahtuvan epäasiallisen käytöksen tilanteissa. Epäasiallinen käytös voi ilmetä monella tavalla, eikä sen tarvitse olla fyysistä ollakseen vahingollista.
- Fyysinen tai henkinen väkivalta ja kiusaaminen – esimerkiksi nimittely, uhkailu, eristäminen tai liiallinen fyysinen kuritus.
- Seksuaalinen häirintä ja väkivalta – sopimaton koskettelu, ehdottelu, viestit tai hyväksikäyttö.
- Syrjintä esimerkiksi sukupuolen, alkuperän tai vammaisuuden perusteella.
- Päihteisiin liittyvä käytös, kuten päihteiden tarjoaminen tai käyttöön painostaminen.
- Vallan väärinkäyttö, jossa esimerkiksi valmentaja käyttää auktoriteettiasemaansa väärin.
Yleisesti tiedetään, että epäasiallinen ja loukkaava käytös aiheuttaa muun muassa häpeää, syyllisyyttä, ulkopuolisuuden tunnetta sekä ahdistuneisuutta ja pelkoa. Kun käytös tulee auktoriteetin taholta, vallan väärinkäyttö aiheuttaa voimakkaan särön luottamuksen ja turvallisuuden tunteelle.
Miten häirintä vaikuttaa nuoreen?
Seksuaalisen häirinnän tai väkivallan kohteeksi joutunut nuori voi kokea pelkoa, nöyryytystä, ahdistusta ja epäluottamusta muihin ihmisiin. Häirinnästä voi seurata myös fyysisiä oireita, keskittymis- ja koulunkäyntivaikeuksia, opintojen keskeytymistä, sosiaalisia ongelmia, hermostuneisuutta, masennusta, unettomuutta tai päihteiden käyttöä. Oireet voivat tulla esiin myös viiveellä, mikä tekee avun saamisesta entistä tärkeämpää. Omasta jaksamisesta ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ei kuitenkaan korvaa ammattiapua silloin, kun kyse on häirinnästä tai väkivallasta.
Miten palveluun saa yhteyden?
Et ole yksin -palveluun saa yhteyden puhelimitse, chatissa, sähköpostilla tai yhteydenottolomakkeella. Yhteydenotto on luottamuksellinen ja onnistuu myös nimettömänä. Palvelun verkkosivut löytyvät osoitteesta www.etoleyksin.fi. Tarkista ajantasaiset aukioloajat aina palvelun omilta sivuilta, sillä päivystysajat voivat muuttua.
| Kanava | Yhteystieto | Aukiolo |
|---|---|---|
| Puhelin | +358 50 302 5942 (operaattorikorvaus) | Arkisin klo 8–16 |
| Chat | Palvelun verkkosivuilla | Ti, ke ja to klo 15–17.30 |
| Sähköposti | [email protected] | Vastaus mahdollisimman pian |
| Yhteydenottolomake | Verkkosivuilla | Konsultaatiot pääsääntöisesti arkisin klo 8–18 |
Jos kaikki asiantuntijat ovat varattuja puhelimen päivystysaikana, sinulle soitetaan takaisin mahdollisimman pian. Chat on nimetön ja avautuu palvelun verkkosivuilta.
Tärkeimmät kohdat
- Et ole yksin on maksuton ja valtakunnallinen tukipalvelu urheilun häirintä- ja väkivaltatilanteisiin.
- Palveluun voi olla yhteydessä nimettömänä – matalalla kynnyksellä jo pienestä huolesta.
- Tukea saavat urheilijat, vanhemmat, valmentajat ja seuratoimijat sekä läheiset.
- Yhteys onnistuu puhelimella, chatissa, sähköpostilla ja yhteydenottolomakkeella.
- Palvelu tarjoaa seuroille myös koulutuksia, verkkokurssin ja materiaaleja.
- Kyseessä on tukipalvelu – virallinen ilmoitus tehdään SUEK:n ILMO-kanavan kautta.
Mitä tapahtuu, kun otan yhteyttä?
Yhteydenotto etenee aina yhteydenottajan omilla ehdoilla. Palvelun asiantuntija kuuntelee, kysyy tarkentavia kysymyksiä ja auttaa jäsentämään tilannetta – kiirettä ei ole, eikä mitään tarvitse päättää heti. Keskustelussa käydään läpi muun muassa jokaisen omia rajoja ja oikeutta niihin.
Keskustelu on luottamuksellista. Asiantuntija antaa oikeaa tietoa, henkistä tukea ja tarvittaessa käytännön neuvoja siitä, miten asiassa voi edetä. Jos tilanne vaatii muita palveluja, yhteydenottaja ohjataan sopivien auttavien tahojen piiriin, kuten kunnan palveluihin, Rikosuhripäivystykseen tai poliisin luo. Mitään toimenpidettä ei tehdä yhteydenottajan tahdon vastaisesti. Tavoitteena on, ettei häirinnän kohteeksi joutunut jää yksin ilman tukea ja apua.
Mitä palvelu tarjoaa seuroille ja valmentajille?
Et ole yksin ei ole pelkkä tukipuhelin, vaan se tukee myös seuroja ja liittoja turvallisemman toimintakulttuurin rakentamisessa. Tavoitteena on tehdä turvallisen harrastamisen rakentamisesta mahdollisimman konkreettista ja helppoa. Palvelu tarjoaa seuroille ja valmentajille maksutta muun muassa:
- Maksuttoman verkkokurssin väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisystä, josta saa todistuksen.
- Koulutuksia – avoimia koulutuksia sekä seuran tai liiton tarpeisiin räätälöityjä tilaisuuksia.
- Asiantuntijakonsultaatiota turvallisuuteen ja epäasiallisen käytöksen tilanteisiin.
- Tukea häirintäyhdyshenkilöille sekä vertaistapaamisia heille.
- Valmiita materiaaleja, kuten perehdytysoppaita ja kausisuunnitelmia.
Seurat ja liitot voivat näiden avulla vahvistaa osaamistaan ja kehittää toimintansa rakenteita. Aihepiiriin liittyy myös Häirintävapaa urheilu -koulutuskiertue urheiluseuroille, joka on vienyt turvallisen harrastamisen teemoja maakuntiin.
Mitä seura voi tehdä turvallisuuden eteen?
Turvallinen toimintakulttuuri syntyy arjen käytännöistä, ei yksittäisistä kampanjoista. Seura voi edistää turvallista harrastamista konkreettisin toimin:
- Nimeä seuralle häirintäyhdyshenkilö, jonka puoleen voi kääntyä matalalla kynnyksellä.
- Sovi yhteiset pelisäännöt ja selkeä toimintamalli siitä, miten epäasialliseen käytökseen puututaan.
- Käy toimintaohjeet läpi niin ohjaajien, pelaajien kuin vanhempien kanssa kauden alussa.
- Kouluta valmentajat ja vapaaehtoiset tunnistamaan häirintä ja toimimaan oikein.
- Huolehdi, että yhteydenottokanavat ovat kaikkien tiedossa ja helposti löydettävissä.
Avoin keskusteluilmapiiri madaltaa kynnystä puuttua epäkohtiin varhain, jolloin tilanteet eivät ehdi kärjistyä.
Et ole yksin vai SUEK:n ILMO – mikä on ero?
Et ole yksin tarjoaa keskustelutukea, neuvontaa ja koulutusta, kun taas SUEK:n ylläpitämä ILMO on ilmoituskanava. Nämä kaksi palvelua täydentävät toisiaan, ja on hyvä tietää, kumpaan kannattaa olla yhteydessä missäkin tilanteessa.
- Et ole yksin on tuki- ja neuvontapalvelu. Sieltä saa henkistä tukea, tietoa omista oikeuksista ja ohjausta eteenpäin – myös silloin, kun ei vielä tiedä, haluaako tehdä virallista ilmoitusta.
- SUEK:n ILMO on kanava, jonka kautta voi tehdä ilmoituksen urheilun eettisistä rikkomuksista, kuten epäasiallisesta käytöksestä, katsomoturvallisuudesta, kilpailumanipulaatiosta tai dopingista.
Jos tarvitset ensisijaisesti tukea ja keskusteluapua, ota yhteyttä Et ole yksin -palveluun. Jos haluat tehdä ilmoituksen rikkomuksesta, käytä SUEK:n ILMO-palvelua. Monissa tilanteissa kannattaa hyödyntää molempia.
Yleisiä väärinkäsityksiä ja virheitä
Avun hakemista estävät usein virheelliset käsitykset siitä, kenelle ja mihin palvelu on tarkoitettu. Seuraavassa yleisimmät väärinkäsitykset:
- ”Yhteyttä voi ottaa vain hyvin vakavista tapauksista.” Näin ei ole. Matalan kynnyksen palveluun voi olla yhteydessä jo pienestä huolesta tai epävarmuudesta.
- ”Minun on kerrottava nimeni.” Yhteydenotto onnistuu myös nimettömänä, eikä mihinkään tarvitse ryhtyä vasten tahtoaan.
- ”Jos otan yhteyttä, asia etenee automaattisesti viranomaisille.” Keskustelutuki on luottamuksellista, ja etenemisestä päätetään yhdessä yhteydenottajan kanssa hänen omilla ehdoillaan.
- ”Tapahtuma oli niin kauan sitten, ettei siitä kannata puhua.” Myös viiveellä nousevat kokemukset ovat tärkeitä, ja apua kannattaa hakea silloinkin.
- ”Palvelu on vain urheilijoille.” Myös vanhemmat, valmentajat, seuratoimijat ja läheiset voivat olla yhteydessä.
Yleisin virhe on avun hakemisen lykkääminen. Mitä aiemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmin seurauksia voidaan ehkäistä. Myös häirinnästä vaikeneminen seurassa on virhe: aihe on nostettava esiin, kuten laajasti pohditussa keskustelussa siitä, miksi häirintään liikunnassa ja urheilussa on puututtava.
Kuinka yleistä häirintä urheilussa on?
Häirintä ja epäasiallinen käytös eivät ole urheilussa harvinaisia, vaikka tutkittua tietoa juuri urheilun piiristä on rajallisesti. Mittakaavasta kertoo se, että yli 60 prosenttia 9–15-vuotiaista on mukana urheilutoiminnassa, joten ilmiö koskettaa väistämättä myös urheilua.
Kouluissa häirintä on yleistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan häiritsevää seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua oli kokenut lähes puolet (45 %) peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä ja 12 prosenttia pojista. Luvut osoittavat, että turvallisen harrastusympäristön merkitystä ei voi liioitella. Harrastamiseen liittyy myös taloudellisia paineita, ja perheiden arkeen vaikuttaa esimerkiksi se, kannattaako maksaa lapsen harrastuksesta yli tonni vuodessa – turvallisuus on silti tekijä, josta ei pidä tinkiä.
Vastuuvapauslauseke
Tämä artikkeli on yleistä tietoa Et ole yksin -palvelusta eikä korvaa ammattiapua, kriisiapua tai viranomaisten palveluja. Jos kyseessä on hätätilanne tai välitön vaara, soita aina yleiseen hätänumeroon 112.
Akuuttiin apuun ja kriisitukeen Suomessa:
- Nollalinja (väkivalta ja sen uhka), puh. 080 005 005 – nollalinja.fi
- MIELI Kriisipuhelin, puh. 09 2525 0111 – mieli.fi
- Rikosuhripäivystys (RIKU), puh. 116 006 – riku.fi
- MLL:n Lasten ja nuorten puhelin, puh. 116 111 – mll.fi
Rikosasioissa ole yhteydessä poliisiin. Alaikäistä koskevissa huolissa voit olla yhteydessä myös kunnan sosiaalipäivystykseen.
Lähteet ja lisätiedot
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mitä Et ole yksin -palvelu maksaa?
Palvelu on täysin maksuton. Puhelusta veloitetaan vain normaali operaattorikohtainen puhelumaksu, ja kaikki tuki, chat, sähköposti, koulutukset ja materiaalit ovat ilmaisia.
Voinko ottaa yhteyttä nimettömänä?
Kyllä. Yhteydenotto onnistuu nimettömänä esimerkiksi chatissa, eikä sinun tarvitse kertoa henkilöllisyyttäsi saadaksesi tukea ja neuvontaa.
Kenelle palvelu on tarkoitettu?
Palvelu on tarkoitettu kaikille urheilun parissa toimiville: urheilijoille, vanhemmille ja huoltajille, valmentajille sekä seurojen ja liittojen työntekijöille ja vapaaehtoisille. Myös läheiset voivat olla yhteydessä.
Millaisissa tilanteissa voin olla yhteydessä?
Voit ottaa yhteyttä aina, kun olet kokenut tai havainnut epäasiallista käytöstä, kiusaamista, syrjintää, väkivaltaa tai seksuaalista häirintää urheilussa. Myös pienestä huolesta tai epävarmasta tilanteesta voi kysyä.
Mikä on Et ole yksin -palvelun ja SUEK:n ILMO:n ero?
Et ole yksin tarjoaa keskustelutukea ja neuvontaa, kun taas SUEK:n ILMO on ilmoituskanava urheilun eettisten rikkomusten ilmoittamiseen. Tukea hakiessa kannattaa olla yhteydessä Et ole yksin -palveluun ja ilmoituksen tekemiseksi ILMO-palveluun.