Wakeboardingin maailmanennätys: Erkka Lehtonen piti kaapelista kiinni yli 14 tuntia Espoossa

Suomalainen vesiurheilija Erkka Lehtonen teki wakeboardingin maailmanennätyksen Espoon Laguunissa: 10 tuntia ja 15 minuuttia yhtäjaksoista laskua kaapeliradalla. Suoritus ei kuitenkaan sujunut suunnitellusti. Lehtonen oli ollut laudalla jo lähes neljä tuntia, kun hän kaatui jääkylmään veteen ja kello nollaantui. Sen sijaan että hän olisi luovuttanut, hän aloitti alusta ja jatkoi iltaan asti. Kaiken kaikkiaan lauta pysyi jalkojen alla noin 14 tunnin ajan. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä Espoossa tapahtui, miksi 8 asteen vesi tekee suorituksesta niin raskaan, miten aurinkosähkö pyöritti rataa ja mitä pitkäkestoinen kestävyyssuoritus vaatii.

Mitä Espoossa tapahtui?

Erkka Lehtonen laski kaapeliwakeboardia yhtäjaksoisesti 10 tuntia ja 15 minuuttia 4. toukokuuta 2018 ja rikkoi lajin maailmanennätyksen. Ennätyssuoritus tehtiin Espoon Laguuni-vesiurheilukeskuksessa. Lehtosen mukaan aiempi kaapeliwakeboardingin maailmanennätys oli 10 tuntia ja 5 sekuntia, joten uusi tulos ylitti vanhan selvällä marginaalilla.

Lehtonen on kotoisin Helsingistä ja työskentelee vesiurheilun ammattilaisena ja yrittäjänä. Hän on Laguunin osakas ja perustajajäsen sekä valittiin Suomen vuoden wakeboardaajaksi 2017. Ennätysyritys ajoittui alkukesään, vain joitakin viikkoja sen jälkeen, kun jäät olivat sulaneet rannikolta – mikä teki olosuhteista erityisen vaativat.

Kun ennätys oli viimein varmistettu, Lehtonen juhli hillitysti: hän otti selfien ja heitti vielä kevyen takaperinvoltin ennen kuin nousi vedestä. Koko suorituksen taltioi video, jonka avulla tapahtuman kulkua on voitu seurata jälkikäteen. Katso video suorituksesta tästä.

Kaatuminen nollasi kellon – ja Lehtonen aloitti alusta

Ennätysyrityksen dramaattisin käänne tapahtui lähes neljän tunnin kohdalla, kun Lehtonen kaatui veteen ja kello nollattiin. Hän oli aloittanut laskun jo kello kuudelta aamulla. Kaapeliwakeboardingissa yhtäjaksoisuus on ehdoton: yksikin kaatuminen päättää sillä hetkellä laskussa olevan suorituksen, eikä aiemmin kertynyttä aikaa lasketa mukaan.

Lehtonen päätti aloittaa alusta sen sijaan, että olisi tyytynyt epäonnistuneeseen yritykseen. Tämä tarkoitti, että hänen oli laskettava uudet runsaat kymmenen tuntia putkeen – nyt jo väsyneenä ja kylmän veden rasittamana. Kun ensimmäinen lähes nelituntinen yritys ja onnistunut ennätyslasku lasketaan yhteen, Lehtonen oli laudalla yhteensä noin 14 tuntia saman vuorokauden aikana.

”Suomalainen sisu vie pitkälle. Kaatuminen oli iso takaisku, mutta kun aloitan jotain, haluan myös saattaa sen loppuun”, Lehtonen on kuvaillut suoritusta. Hänen mukaansa yleisöllä oli selvä merkitys jaksamiseen: paikalle kerääntyneet katsojat auttoivat pitämään mielen positiivisena ja otteen tiukkana koko pitkän päivän ajan.

Mitä kaapeliwakeboarding tarkoittaa?

Kaapeliwakeboarding on wakeboardingin muoto, jossa laskijaa vetää veneen sijaan rantaan rakennettu vaijerijärjestelmä. Perinteisessä wakeboardingissa laskijaa vetää moottorivene, mutta kaapeliradalla ylhäällä kulkeva vaijeri vetää laskijaa eteenpäin kiinteää reittiä pitkin. Laskija pitää kiinni vetokahvasta ja seisoo leveällä laudalla, joka muistuttaa lumilautaa.

Kaapelirata tekee lajista edullisemman ja ympäristöystävällisemmän kuin veneellä vedettävä wakeboarding, koska se ei kuluta polttoainetta eikä tuota pakokaasuja. Rata toimii sähköllä, ja monissa paikoissa yksi vaijeri voi vetää useita laskijoita peräkkäin. Juuri tämä kiinteä, sähköllä toimiva järjestelmä teki mahdolliseksi myös Lehtosen maratonpituisen ennätyssuorituksen – veneellä yhtäjaksoinen kymmenen tunnin veto olisi ollut huomattavasti hankalampaa järjestää.

Kaapeliwakeboarding vai veneveto – mitä eroa?

• Vetovoima: kaapelilla sähkökäyttöinen vaijeri, veneellä moottorin teho.
• Hinta: kaapelirata on aloittelijalle yleensä edullisempi tuntihinnaltaan.
• Ympäristö: kaapeli ei tuota pakokaasuja eikä aaltoja samalla tavalla kuin vene.
• Reitti: kaapelilla lasketaan kiinteää rataa, veneellä vapaasti avovedessä.
• Oppiminen: monet aloittelijat kokevat kaapelin helpommaksi tavaksi opetella perusteet.

Miksi 8 asteen vesi tekee suorituksesta niin kovan?

Noin 8 asteen vedessä kylmyys on suorituskyvyn kannalta yhtä suuri haaste kuin itse kesto. Alkukesän Itämeri on juuri jäiden sulamisen jälkeen hyvin kylmää, ja kylmä vesi vie kehosta lämpöä moninkertaisella nopeudella ilmaan verrattuna. Pitkässä suorituksessa toistuva kastuminen ja viima haastavat kehon lämmönsäätelyä tunti tunnilta.

Kylmyys heikentää lihasten ja sormien toimintaa, mikä vaikeuttaa otteen säilyttämistä vetokahvasta – ja juuri ote ratkaisee, pysyykö suoritus käynnissä. Pitkäkestoisessa rasituksessa keho kuluttaa myös runsaasti energiaa ja nestettä, joten tankkaus, suojavarusteet kuten märkä- tai kuivapuku sekä tauotettu lämmittely ovat avainasemassa. Lehtosen suorituksessa yhdistyivät siis sekä äärimmäinen kestävyys että kylmänsietokyky.

Sisu suomalaisen kestävyyden ytimessä

Lehtonen itse nosti suorituksensa selittäjäksi sisun – suomalaisen käsitteen sinnikkyydestä ja periksiantamattomuudesta. Sisu tarkoittaa kykyä jatkaa silloinkin, kun järki sanoo lopettamaan, ja juuri sitä kaatumisen jälkeen aloitettu uusi kymmentuntinen vaati. Maassa, jossa talvi on pitkä ja pimeä kausi kestää viikkoja, sitkeys on monelle tuttu ominaisuus.

Kestävyysurheilussa henkinen puoli ratkaisee usein fyysisen rinnalla. Samaa periksiantamattomuutta näkee muissakin suomalaisissa kestävyyslajeissa: esimerkiksi pitkän matkan suomalaispurjehtija Tapio Lehtisen valmistautuminen maailman haastavimmalle purjehdukselle osoittaa, kuinka paljon pää ja keho joutuvat kestämään tunti- ja vuorokausikaupalla jatkuvassa rasituksessa.

Aurinkoenergia pyöritti rataa – Fortumin osuus

Ennätyssuorituksen kaapelirata toimi aurinkosähköllä, jonka tuottivat Laguunin naapurissa sijaitsevan energiayhtiö Fortumin aurinkopaneelit. Aurinkopaneelit tuottivat ennätyspäivänä noin 23 kilowattituntia (kWh) sähköä, ja lisätarpeen kattoi aurinkoenergialla ladattu akku. Paneelistoa on kuvattu noin 20 paneelin kokonaisuudeksi, joka tuottaa kauden aikana suuruusluokkaa 5 000 kWh.

Fortum on Laguunin kumppani, ja yhtiö korosti ennätyksen yhteydessä puhtaan energian merkitystä. ”Aurinko paistoi päivän mittaan yhä enemmän ja paneelit tuottivat puhdasta aurinkosähköä. On hienoa, että pystyimme tekemään uuden maailmanennätyksen aurinkosähköllä ja ympäristöä kunnioittaen”, kuvaili Fortumin brändipäällikkö Jussi Mälkiä. Ennätys oli näin myös esimerkki siitä, miten urheilutapahtuma voidaan toteuttaa uusiutuvalla energialla.

Laguuni – Espoon vesiurheilukeskus

Laguuni on Espoossa sijaitseva vesiurheilukeskus, jonka ympärille ennätyssuoritus rakentui. Keskus tarjoaa kaapeliwakeboardingia ja muuta vesiurheilua, ja se on noussut esiin esimerkkinä Espoon innovatiivisuudesta ja kestävän kehityksen ratkaisuista. Keskuksen kaapelirata pyörii aurinkosähköllä, mikä tekee siitä yhden tapaa yhdistää urheilu ja ympäristöajattelu.

Kaltaisensa keskukset madaltavat kynnystä kokeilla vesiurheilua, kun lajia pääsee harjoittelemaan turvallisesti ja ohjatusti. Vesiurheilu ei rajoitu wakeboardingiin: Suomessa kesä tuo mukanaan runsaasti vaihtoehtoja uinnista ja melonnasta purjehdukseen vesiurheilulajina ja erilaisiin kestävyyshaasteisiin, kuten triathlonkesän avaukseen Vanajanlinnassa.

Mitä pitkäkestoinen ennätyssuoritus vaatii?

Yli kymmenen tunnin yhtäjaksoinen suoritus vaatii huolellisen fyysisen ja henkisen valmistautumisen – yksin tahdonvoimalla sitä ei tehdä. Vaikka harva tavoittelee maailmanennätystä, samat periaatteet pätevät kaikkeen pitkäkestoiseen kestävyysharjoitteluun. Alla keskeiset osa-alueet.

Kestävyyspohja ja harjoittelu

Pitkä suoritus edellyttää vuosien aikana rakennettua kestävyyspohjaa ja lajikohtaista tekniikkaa. Keho totutetaan pitkiin suorituksiin asteittain nostamalla harjoitusten kestoa, jotta lihakset, jänteet ja verenkiertoelimistö sopeutuvat. Hyvä tekniikka säästää voimia: mitä taloudellisemmin laskija pysyy laudalla, sitä vähemmän energiaa kuluu hukkaan.

Ravinto ja nesteytys

Tankkaus ratkaisee, riittääkö energia maaliin asti. Pitkässä suorituksessa elimistö kuluttaa hiilihydraattivarastot nopeasti, joten säännöllinen hiilihydraattien ja nesteen nauttiminen on välttämätöntä. Kylmässä myös nestehukka on todellinen riski, vaikka jano ei tunnu yhtä voimakkaalta kuin helteellä.

Palautuminen ja lihashuolto

Palautuminen alkaa jo ennen suoritusta ja jatkuu sen jälkeen. Uni, venyttely ja rauhallinen liikkuvuusharjoittelu auttavat kehoa kestämään toistuvaa kuormitusta. Monet kestävyysurheilijat hyödyntävät palauttavia menetelmiä, kuten rauhallista yin-joogaa, lihasten ja hermoston rentouttamiseen kovan rasituksen vastapainoksi.

Henkinen kesto

Mieli väsyy usein ennen kehoa. Pitkässä suorituksessa auttavat pienet välitavoitteet, tuttu rutiini ja kannustava yleisö. Lehtosen tapauksessa juuri yleisön tuki mainitaan yhtenä tekijänä, joka auttoi jaksamaan uuden kymmentuntisen läpi kaatumisen jälkeen.

Yleisimmät virheet pitkäkestoisissa kestävyyssuorituksissa

Yleisin virhe pitkäkestoisessa suorituksessa on lähteä liikkeelle liian kovaa. Alkuinnostuksessa vauhti nousee helposti liian suureksi, jolloin energiavarastot ehtyvät ennen aikojaan. Muita tyypillisiä virheitä kannattaa välttää erityisesti kylmissä ja vaativissa olosuhteissa.

• Liian kova alkuvauhti: tasainen tahti kantaa pidemmälle kuin nopea alku.
• Riittämätön tankkaus: syömisen ja juomisen laiminlyönti johtaa äkilliseen voimien loppumiseen.
• Kylmyyden aliarviointi: puutteelliset suojavarusteet vievät lämpöä ja heikentävät otetta.
• Tekniikan pettäminen väsyessä: huono asento kuluttaa voimia turhaan loppua kohden.
• Henkisen puolen unohtaminen: ilman välitavoitteita mieli luovuttaa ennen kehoa.
• Olosuhteiden huomiotta jättäminen: sää, vesi ja varustus kannattaa tarkistaa etukäteen.

Kenelle wakeboarding sopii ja miten pääsee alkuun?

Wakeboarding sopii lähes kaikille perusterveille, jotka haluavat kokeilla vauhdikasta vesiurheilua – maailmanennätyksiä ei tarvitse tavoitella. Laji on helpompi aloittaa kuin moni luulee, ja etenkin kaapeliradalla perusteet oppii usein jo ensimmäisellä kerralla ohjatusti. Vahva uimataito ja perusfyysinen kunto ovat silti tarpeen.

Aloittelijan kannattaa varata ensimmäinen kerta ohjatusti vesiurheilukeskuksesta, jossa on tarjolla opastusta ja välineet, kuten lauta, märkäpuku ja kelluntaliivi. Tekniikan perusteet – tasapaino, matala polviasento ja rento ote – kannattaa opetella rauhassa ennen kuin kokeilee temppuja. Säännöllinen harjoittelu ja lihaskunnon ylläpito kehittävät taitoa nopeasti, ja laji palkitsee jo muutaman kerran jälkeen onnistumisen elämyksillä.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kuka Erkka Lehtonen on?

Erkka Lehtonen on helsinkiläinen vesiurheilun ammattilainen ja yrittäjä, joka toimii Espoon Laguuni-vesiurheilukeskuksen osakkaana ja perustajajäsenenä. Hänet valittiin Suomen vuoden wakeboardaajaksi 2017, ja hän teki lajin maailmanennätyksen vuonna 2018.

Milloin ja missä wakeboardingin maailmanennätys tehtiin?

Ennätys tehtiin 4. toukokuuta 2018 Espoossa sijaitsevassa Laguuni-vesiurheilukeskuksessa. Lehtonen laski kaapeliwakeboardia yhtäjaksoisesti 10 tuntia ja 15 minuuttia.

Kuinka kauan Lehtonen oli kaiken kaikkiaan laudalla?

Lehtonen oli laudalla yhteensä noin 14 tuntia saman vuorokauden aikana. Hän kaatui lähes neljän tunnin jälkeen ensimmäisellä yrityksellä, minkä jälkeen kello nollattiin ja hän aloitti onnistuneen ennätyslaskun alusta.

Mikä on kaapeliwakeboarding?

Kaapeliwakeboarding on wakeboardingin muoto, jossa laskijaa vetää veneen sijaan rantaan rakennettu sähkökäyttöinen vaijerijärjestelmä. Laskija pitää kiinni vetokahvasta ja seisoo lumilautaa muistuttavalla laudalla kulkien kiinteää rataa pitkin.

Oliko suoritus ympäristöystävällinen?

Kyllä. Kaapelirata toimi aurinkosähköllä, jonka tuottivat Fortumin aurinkopaneelit. Ennätyspäivänä paneelit tuottivat noin 23 kWh sähköä, ja lisätarve katettiin aurinkoenergialla ladatulla akulla.