Suomen rytmisen voimistelun joukkue EM-finaalissa 2018

Suomen rytmisen voimistelun joukkue voimisteli itsevarmasti ja sijoittui kahdeksanneksi vuoden 2018 EM-kilpailujen joukkuefinaalissa. Espanjan Guadalajarassa 1.–3.6.2018 järjestetyissä kisoissa Suomi ylsi naru-pallo-välinefinaaliin ja keräsi siellä pisteet 16,550. Euroopan-mestaruus ratkottiin kovatasoisessa finaalissa, jossa kärjen muodostivat Bulgaria, Italia ja Azerbaidžan. Tämä artikkeli käy läpi, mitä finaalissa tapahtui, ketkä kuuluivat Suomen joukkueeseen ja miksi kahdeksas sija oli lajin näkökulmasta vahva näyttö.

Mitä Guadalajaran EM-finaalissa 2018 tapahtui?

Suomen joukkue pääsi mukaan naru-pallo-välinefinaaliin ja sijoittui siellä kahdeksanneksi pisteillä 16,550. Joukkuefinaaliin eteneminen oli jo itsessään saavutus, sillä paikat jaetaan alkukilpailun eli karsinnan parhaille. Suomi ei lähtenyt varmistelemaan, vaan suoritti liikkeet rohkeasti ja isosti eläytyen – juuri tällaista otetta rytminen voimistelu arvokisatasolla vaatii.

Suomen sijoitus naru-pallo-finaalissa

Suomi oli finaalin kahdeksas pisteillä 16,550. Kahdeksan joukkueen finaalissa ero kärkeen oli selvä, mutta sija kertoi suomalaisvoimistelun noususta eurooppalaisessa vertailussa: mukana olivat lajin perinteiset suurvallat, ja Suomi lunasti paikkansa niiden joukossa. Finaalipaikka tarkoitti, että Suomi kuului välineohjelmassaan koko Euroopan kahdeksan parhaan joukkueen joukkoon.

Näin finaaliin edettiin

Välinefinaaliin pääsi vain kahdeksan parasta joukkuetta kummassakin ohjelmassa. Paikat ratkaistiin alkukilpailussa, jossa jokainen joukkue voimisteli molemmat ohjelmansa – viiden vanteen sekä kolmen pallon ja kahden narun ohjelman. Alkukilpailun kahdeksan parasta kussakin välineessä jatkoi erilliseen välinefinaaliin, jossa pisteet nollattiin ja mitalit jaettiin pelkästään finaalisuorituksen perusteella. Suomen eteneminen naru-pallo-finaaliin tarkoitti siis, että joukkue oli ollut alkukilpailussa tämän välineen kahdeksan parhaan joukossa koko Euroopassa.

Mitalit menivät Bulgarialle, Italialle ja Azerbaidžanille

EM-kulta naru-pallo-välinefinaalissa meni Bulgarialle, joka voimisteli pistein 22,825 sekä vaikeusarvon että toteutuksen kärkeen. Edellisen päivän epäonnistuneen suorituksen jälkeen Bulgaria nousi juuri välinefinaalissa voittoon. Hopea irtosi Italialle pistein 22,350 ja pronssi Azerbaidžanille pistein 21,550. Finaalin tasoa kuvaa, että arvokisojen moninkertainen menestyjä Venäjä jäi tässä välineessä vasta seitsemänneksi – välinefinaalit tuottavat usein yllätyksiä, koska yksi pudonnut väline tai tasapainon menetys ratkaisee lopputuloksen. Finaalin ja koko kisojen täydelliset rytmisen voimistelun EM-kilpailujen tulokset on julkaistu järjestäjän virallisessa tuloslistassa.

Ketkä kuuluivat Suomen joukkueeseen?

Suomen EM-finaalijoukkueen muodosti viisi voimistelijaa, ja ryhmää tuki kaksi varavoimistelijaa sekä kolmen hengen valmennustiimi. Rytmisen voimistelun joukkuekilpailussa viisi voimistelijaa suorittaa ohjelman samanaikaisesti, joten saumaton yhteistyö on vähintään yhtä tärkeää kuin yksilötaidot.

Tämän päivän kokoonpanossa voimistelivat:

• Milja Närevaara – Voimistelu- ja urheiluseura Elise
• Ada Oikari – Elise
• Emma Rantala – Elise Järvenpää
• Juulia Vainio – Elise
• Amanda Virkkunen – Hämeenlinnan Voimisteluseura

Joukkueeseen kuuluivat myös varavoimistelijat Elisa Liinavuori (Elise) ja Inka Ora (Elise), jotka eivät tämän päivän suorituksessa olleet kentällä. Joukkuetta valmensivat Laura Ahonen, Anna Airaksinen ja Klara Kodra.

Miten rytmisen voimistelun joukkuekilpailu ja välinefinaalit toimivat?

Rytmisessä voimistelussa joukkuekilpailu rakentuu kahden erillisen välineohjelman varaan, ja parhaat etenevät välinefinaaleihin. Senioreiden joukkuekilpailussa vuonna 2018 kilpailtiin kahdella ohjelmalla: toisessa käytettiin viittä vannetta ja toisessa kolmea palloa ja kahta narua. Tarkemmin lajin sääntöihin ja välineisiin voi perehtyä jutussamme rytmisen voimistelun EM-kilpailuista.

Mikä on naru-pallo-ohjelma eli kolme palloa ja kaksi narua?

Naru-pallo-ohjelma tarkoittaa välineyhdistelmää, jossa viisi voimistelijaa käsittelee yhtä aikaa kahta erilaista välinettä: kolmella on pallo ja kahdella naru. Juuri tästä syntyy joukkueohjelman vaikeus ja näyttävyys. Ohjelmassa välineitä heitetään ja vaihdetaan voimistelijalta toiselle, usein ilmassa ja kehon liikkeiden kanssa yhtä aikaa. Yksikin epäonnistunut kiinniotto näkyy heti pisteissä, joten ohjelman on oltava sekä vaikea että varma.

Näin kilpailupisteet lasketaan

Kilpailupisteet muodostuvat pääosin kahdesta osasta: vaikeudesta ja toteutuksesta. Vaikeus mittaa muun muassa kehon liikkeitä, välineen käsittelyä, heittoja ja yhteistyötä voimistelijoiden välillä. Toteutus taas rankaisee virheistä, kuten pudotuksista, epätarkkuuksista ja epäsynkronisuudesta. Guadalajarassa Bulgaria voitti juuri siksi, että se oli paras molemmilla osa-alueilla – korkea vaikeus ei riitä, jos toteutus pettää.

Käytännössä tuomaristo jakautuu eri paneeleihin: osa arvioi vaikeutta ja osa toteutusta. Vaikeuspisteisiin lasketaan esimerkiksi välineen vaihdot ja heitot, joissa voimistelija heittää välineen ja toinen ottaa sen kiinni – usein pyörähdyksen tai hypyn aikana. Toteutuspaneeli puolestaan vähentää pisteitä jokaisesta näkyvästä virheestä: jos väline putoaa, osuu lattiaan tai liikkeet eivät ole täysin yhtäaikaisia. Tämä selittää, miksi arvokisafinaalit ovat jännittäviä: yksi pudotus voi pudottaa suosikin mitalisijoilta, kuten Venäjälle kävi tässä välineessä.

Miksi kahdeksas sija oli Suomelle vahva näyttö?

Kahdeksas sija EM-välinefinaalissa oli suomalaisvoimistelulle merkittävä saavutus, koska se tarkoitti paikkaa Euroopan kärkijoukossa lajissa, jota hallitsevat perinteisesti Itä-Euroopan ja Välimeren maat. Suomi on viime vuosina noussut rytmisessä voimistelussa yhä lähemmäs kansainvälistä huippua – esimerkiksi joukkueen neljäs sija rytmisen voimistelun maailmancupissa kertoi samaa kehitystä.

Arvokisafinaali on myös kokemuksena arvokas: se totuttaa nuoret voimistelijat paineeseen, suuriin yleisöihin ja kansainvälisiin tuomarikäytäntöihin. Rytminen voimistelu on lisäksi vain yksi suomalaisen voimistelun menestyslajeista. Esimerkiksi joukkuevoimistelussa Suomi on maailman ehdotonta kärkeä, ja lajien välillä on paljon yhteistä pohjatyötä ja liikuntakasvatusta.

Seuratyö menestyksen taustalla

Suomen EM-finaalijoukkueen taustalta löytyi vahvaa seuratyötä: valtaosa voimistelijoista edusti Voimistelu- ja urheiluseura Elisea, joka on yksi maan johtavista rytmisen voimistelun seuroista. Tällainen keskittymä ei ole sattumaa, sillä joukkueohjelman rakentaminen vaatii vuosien yhteisharjoittelua, yhtenäistä valmennusfilosofiaa ja riittävän suuren ryhmän kilpailutason voimistelijoita. Maajoukkuetason menestys rakentuu siis pitkälti paikallisen seuratoiminnan ja systemaattisen nuorisovalmennuksen varaan.

Rytmistä voimistelua ovat kansainvälisesti hallinneet pitkään Venäjä, Bulgaria, Italia ja viime vuosina yhä vahvemmin Israel sekä entiset Neuvostoliiton maat. Suomen kaltaiselle maalle jo finaalipaikka arvokisoissa on osoitus siitä, että lajin taso on noussut kotimaassa lähelle Euroopan kärkeä. Kehitys näkyy myös nuorempien ikäluokkien kansainvälisessä menestyksessä, mikä ennakoi jatkuvuutta maajoukkuetasolla.

Mitä EM-kisojen jälkeen tapahtui kaudella 2018?

EM-kisojen jälkeen Suomen rytmisen voimistelun joukkueen kausi jatkui sekä kotimaisissa näytöksissä että syksyn arvokisoissa. Heti EM-kisojen perään joukkue nähtiin esiintymässä Voimistelun Suomi Gymnaestradan näytöksissä Turussa: perjantaina 8.6.2018 ”Mikään ei mun hulluuttani muuta” -teatterinäytöksessä ja lauantaina 9.6.2018 ”Rock, rauha, rakkaus” -näytöksessä Marli Areenalla. Tapahtumasta kerromme tarkemmin jutussa Suomi Gymnaestradasta ja Voimistelupäivistä.

Kauden huipentuma oli rytmisen voimistelun maailmanmestaruuskilpailut, jotka voimisteltiin 10.–16.9.2018 Bulgarian Sofiassa Arena Armeecissa. MM-kisat olivat kauden tärkein näyttöpaikka, ja niihin tähtäsivät kaikki Euroopan kärkijoukkueet. MM-kisat keräsivät Sofiaan yli 60 maan voimistelijat, ja ne toimivat samalla tärkeänä mittarina seuraavalle olympiadille.

EM-kisojen ja arvokisojen väliin mahtuu tyypillisesti myös kotimaisia näytöksiä ja tapahtumia, joissa maajoukkueen ohjelmat pääsevät yleisön eteen. Tällaiset esiintymiset ovat tärkeitä sekä lajin näkyvyydelle että voimistelijoille: ne antavat mahdollisuuden hioa ohjelmaa kilpailupaineen ulkopuolella ja innostaa nuoria harrastajia lajin pariin.

Yleisimmät väärinkäsitykset rytmisestä voimistelusta

Rytminen voimistelu ymmärretään usein väärin, koska se näyttää kevyeltä ja esteettiseltä. Todellisuudessa laji on fyysisesti ja teknisesti erittäin vaativa. Yleisimpiä harhaluuloja ovat:

• ”Se on vain tanssia.” Rytmisessä voimistelussa yhdistyvät notkeus, voima, ajoitus ja välineenkäsittely tarkkojen sääntöjen mukaan. Jokainen heitto ja kiinniotto arvioidaan.
• ”Joukkueessa jokainen tekee omaa juttuaan.” Päinvastoin: viiden voimistelijan on liikuttava sekunnilleen yhtä aikaa ja vaihdettava välineitä keskenään. Synkronisuus on pisteiden kannalta ratkaisevaa.
• ”Sijoitus ratkeaa pelkällä vaikeudella.” Korkea vaikeusarvo ei auta, jos toteutuksessa tulee pudotuksia. Lopputulos on aina vaikeuden ja puhtaan suorituksen summa.
• ”Arvokisafinaali on helppo saavuttaa.” Välinefinaaliin pääsee vain kahdeksan parasta joukkuetta, joten pelkkä finaalipaikka on jo kansainvälinen huipputulos.

Näin seuraat rytmistä voimistelua Suomessa

Rytmistä voimistelua ja muita voimistelulajeja voi Suomessa seurata kansallisten kilpailujen, arvokisalähetysten ja seurojen näytösten kautta. Kotimaisen kilpailukauden kohokohtiin kuuluvat Suomen mestaruuskilpailut, joiden lajeista ja aikatauluista kerromme jutussa voimistelun SM-kilpailuista. Myös Voimisteluliiton mestaruuskilpailut tarjoavat hyvän näkymän lajin kotimaiseen tasoon.

Laji sopii seurattavaksi kaikille, jotka arvostavat tarkkuutta, estetiikkaa ja urheilullista huippusuoritusta. Harrastajalle rytminen voimistelu kehittää liikkuvuutta, koordinaatiota, ryhmätyötaitoja ja esiintymisvarmuutta – ja matkan voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa oman paikkakunnan voimisteluseurasta.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mihin Suomi sijoittui rytmisen voimistelun EM-finaalissa 2018?

Suomen joukkue sijoittui kahdeksanneksi naru-pallo-välinefinaalissa pisteillä 16,550 Guadalajaran EM-kisoissa kesäkuussa 2018.

Kuka voitti EM-kullan naru-pallo-finaalissa?

EM-kullan voitti Bulgaria pisteillä 22,825. Hopea meni Italialle (22,350) ja pronssi Azerbaidžanille (21,550).

Mitä naru-pallo-ohjelma tarkoittaa?

Naru-pallo-ohjelma on joukkueohjelma, jossa viisi voimistelijaa käsittelee yhtä aikaa kahta välinettä: kolmella on pallo ja kahdella naru. Välineitä heitetään ja vaihdetaan voimistelijalta toiselle.

Ketkä voimistelivat Suomen joukkueessa finaalissa?

Finaalissa voimistelivat Milja Närevaara, Ada Oikari, Emma Rantala, Juulia Vainio ja Amanda Virkkunen. Varavoimistelijoina olivat Elisa Liinavuori ja Inka Ora.

Milloin ja missä kauden MM-kisat järjestettiin?

Rytmisen voimistelun MM-kilpailut järjestettiin 10.–16.9.2018 Bulgarian Sofiassa Arena Armeecissa. Ne olivat kauden 2018 tärkein arvokisa.