APCON 2019 – fysiikkalajien suurtapahtuman tulokset ja lajit

APCON oli elokuussa 2019 Helsingin Messukeskuksessa järjestetty voima- ja fitnesslajien suurtapahtuma, joka kokosi saman katon alle kahdeksan eri lajia ja satoja urheilijoita 23.–25. elokuuta. Tämä artikkeli kokoaa yhteen, mitä tapahtuman aikana nähtiin: strongman-kärkikolmikon, voimanoston ennätyssadon, kahvakuulailun kotimaisen kävijäennätyksen sekä muiden lajien kärkisijat. Samalla avaamme, mistä kussakin lajissa on kyse ja mitä kilpailuissa toistuvat lyhenteet tarkoittavat, jotta myös lajeihin ensi kertaa tutustuva saa selkeän kuvan tapahtumasta.

Pikafaktat

TapahtumaAPCON (Active Physique Convention)
Ajankohta23.–25. elokuuta 2019
PaikkaMessukeskus, Helsinki (Pasila)
JärjestäjätMessukeskus ja Active Physique Events Oy
Lajien määrä8 voima- ja fitnesslajia
OsallistujatSatoja urheilijoita, iältään 9–92 vuotta
StatusJärjestetty kerran; vuoden 2020 tapahtuma peruttiin koronapandemian vuoksi eikä sitä ole järjestetty uudelleen

Mikä APCON oli?

APCON (Active Physique Convention) oli Messukeskuksen ja Active Physique Events Oy:n yhdessä järjestämä tapahtuma, jossa yhdistyivät kilpaurheilu, lajiesittelyt ja wellness-sisältö. Tapahtuman ydinajatus oli tuoda saman tapahtumaviikonlopun aikana esille joukko fysiikka- eli voima- ja kehonhallintalajeja, joita yleisö pääsi seuraamaan yhdellä käynnillä. Kilpailujen käytännön järjestelyistä vastasivat kunkin lajin lajiliitot, mikä teki tuloksista virallisia ja vertailukelpoisia.

Fysiikkalajeilla tarkoitetaan lajeja, joissa keskeistä on oman kehon voima, kestävyys tai kehonhallinta pikemminkin kuin esimerkiksi pallon käsittely tai joukkuepelaaminen. APCONin kaltainen monilajitapahtuma oli Suomessa poikkeuksellinen, sillä tyypillisesti voimanosto-, kahvakuula- ja fitnesskilpailut järjestetään omina erillisinä tapahtuminaan. Yhteen kokoaminen antoi yleisölle mahdollisuuden vertailla lajeja vierekkäin ja urheilijoille näkyvyyttä, jota yksittäinen lajikisa harvoin tarjoaa.

Tapahtuman taustoista, lipuista ja käytännön järjestelyistä kerrotaan tarkemmin erillisessä APCON Finland -tapahtuman esittelyssä. Tässä jutussa keskitytään siihen, mitä kentällä ja lavalla tapahtui — eli tuloksiin, ennätyksiin ja itse lajeihin.

Strongman: titaanien taisto ja kärkikolmikko

Strongman-kilpailun kärkikolmikko (vasemmalta) Mika Törrö (FIN), Aivars Smaukstelis (LVA), Ervin Toots (EST). Kuva: Risto Wuolle

Yksi viikonlopun vedetyimmistä kilpailuista oli voimamiesten taisto, joka oli samalla Strongman Champions Leaguen Finnish Open -osakilpailu. Monisatapäinen yleisö seurasi, kun miehet suorittivat raskaita voimatehtäviä peräjälkeen. Kilpailulajeina nähtiin rekanveto, viikinkipunnerrus, kehikonkanto, maastaveto pickup-autolla, etupito sekä säkkien lastaus ja auton veto. Jokainen laji testaa hieman eri ominaisuutta: rekanvedossa ja auton vedossa korostuu alavartalon vetovoima ja pito, viikinkipunnerruksessa olkapäiden ja ylävartalon työntövoima, kehikonkannossa ja etupidossa taas keskivartalon tuki ja koko kehon kestävyys raskaan kuorman alla.

Strongman eli voimamieskilpailu on laji, jossa mitataan kokonaisvoimaa ja -kestävyyttä vaihtelevilla, usein epämuotoisilla välineillä — autoilla, tukeilla, kivillä ja säkeillä. Pisteet jaetaan lajikohtaisesti, ja kokonaiskilpailun voittaa eniten pisteitä kerännyt urheilija. APCONin osakilpailun kärkikolmikko oli:

  1. Aivars Smaukstelis (Latvia) – 65 pistettä
  2. Ervin Toots (Viro) – 61 pistettä
  3. Mika Törrö (Suomi) – 51 pistettä

Vastaavanlaista kotimaista voimamieskilpailua pääsee seuraamaan myös muualla; esimerkiksi Lohjan Vahvin Mies -kisa on hyvä tilaisuus tutustua lajiin pienemmässä mittakaavassa.

Voimanosto tuotti ennätyssadon

Voimanostajat urakoivat APCONissa poikkeuksellisen suuren määrän ennätyksiä. Kilpailussa nähtiin yhteensä 275 suoritusta, ja nostajien ikähaarukka ulottui 9-vuotiaasta aina 92-vuotiaaseen – mikä kertoo hyvin lajin laajasta harrastajapohjasta. Kokonaisuutena tehtiin toistakymmentä Suomen ennätystä ja useita kansainvälisen tason ennätyksiä.

Voimanosto on laji, jossa kilpaillaan kolmessa perusnostossa: kyykyssä, penkkipunnerruksessa ja maastavedossa. Urheilijat jaetaan paino- ja ikäsarjoihin, ja jokaisesta nostosta lasketaan paras hyväksytty yritys. APCONin kovimpia yksittäisiä suorituksia olivat järjestäjän tietojen mukaan seuraavat:

  • Marianne Kosonen (56 kg:n sarja) nosti varustepenkissä 157,5 kg, mitä järjestäjä kuvasi kaikkien aikojen kovimmaksi tulokseksi maailmassa.
  • Julia Vins (Venäjä, 67,5 kg:n sarja) nosti varustepenkissä junioreiden kaikkien aikojen ennätykseksi ilmoitetun 165 kg.
  • Maastavedossa syntyi GPA-lajiliiton (Global Powerlifting Alliance) ennätyksiä kolmessa sarjassa: Tomi Reijonen (13–15-vuotiaat, 75 kg) 165 kg, Olavi Rintanen (60–64-vuotiaat, 110 kg) 317,5 kg ja Anna Khudayarov (82,5 kg:n sarja) 235 kg.

Varustepenkki tarkoittaa penkkipunnerrusta erityisen tukipaidan kanssa, joka auttaa nostajaa liikkeen alaosassa ja mahdollistaa suuremmat tulokset kuin niin sanottu raakanosto ilman tukivarusteita. Tämän vuoksi varustesarjojen ja raakasarjojen ennätyksiä ei voi suoraan verrata keskenään.

Kahvakuulailu rikkoi kotimaisen kävijäennätyksen

APCONin kahvakuulakilpailu oli järjestäjän mukaan kaikkien aikojen suurin lajin kotimainen kilpailutapahtuma: kolmen päivän aikana nähtiin yli 300 kilpailusuoritusta. Kahvakuulailu eli kettlebell sport on kestävyyspainotteinen voimalaji, jossa kuulaa nostetaan määrätyllä tekniikalla mahdollisimman monta toistoa tietyssä ajassa – kilpailusuorituksen pituus on tyypillisesti kymmenen minuuttia.

Masters-sarjan eli veteraani-ikäisten Suomen ennätyksistä vastasivat miehissä Tuomas Ovaska (LC32, +85 kg) tuloksella 61 ja Aleksi Tuhkanen (LC32, −85 kg) tuloksella 62. Naisissa ennätyksiä tekivät Mari Puuhkanen (tempaus, +75 kg) tuloksella 136, Satu Kurki (LC24, +75 kg) tuloksella 51 ja Suvi Muittari (biathlon 24, −63 kg) yhteistuloksella 84. Lyhenteet kuten LC32 ja LC24 viittaavat lajiryhmään ja käytetyn kuulan painoon kiloina; mitä suurempi luku, sitä raskaampi kuula. Pohjoismaisissa PM-kilpailuissa Suomi otti voiton joukkuekilpailussa. Viikonlopun aikana suoritettiin lisäksi ultimate-maraton, joka on kuusi tuntia kestävä yhtäjaksoinen kahvakuulasuoritus.

Vertailu

LajiMitä mitataanAPCONin kärkitulos tai edustaja
StrongmanKokonaisvoima vaihtelevilla välineillä (auto, tukit, säkit)Aivars Smaukstelis (LVA), 65 pistettä
VoimanostoKyykky, penkkipunnerrus ja maastaveto paino- ja ikäsarjoittainMarianne Kosonen, varustepenkki 157,5 kg (56 kg)
KahvakuulailuToistojen määrä määrätyllä tekniikalla ja ajallaYli 300 suoritusta, useita Suomen ennätyksiä
Street workoutOman kehon painolla tehtävät liikkeet ja staattiset asennotPM-voitot: David Nguyen (DEN), Han Vo (FIN)
Fitness (Nordic Open)Urheilullinen kehonrakenne ja lavaesiintyminenFitness Model: Jenna Jokinen ja Lassi Lappi
ExtremeRunSisäesterata: nopeus ja kehonhallinta esteilläLajidemo ja yleisökilpailu

Street workout, fitness ja muut lajit

Voimalajien rinnalla APCONissa nähtiin myös notkeutta, kehonhallintaa ja ketteryyttä korostavia lajeja. Street workout eli katutreeni on oman kehon painolla tehtävä voimistelulaji, jossa suoritetaan muun muassa leuanvetoja, dippejä ja staattisia asentoja tangoilla. Pohjoismaisten mestaruuksien (PM) tittelit jaettiin miesten sarjassa David Nguyenille Tanskasta ja naisten sarjassa suomalaiselle Han Volle.

Fitnessurheilussa kilpailtiin Nordic Open -kisassa, ja Fitness Model -tittelit ansaitsivat Jenna Jokinen ja Lassi Lappi. Fitness Model on lajimuoto, jossa arvioidaan tasapainoista ja urheilullista kehonrakennetta sekä lavaesiintymistä; toisin kuin raskaissa voimalajeissa, arvostelu perustuu kokonaisvaikutelmaan eikä mitattavaan tulokseen. Lisäksi ohjelmassa oli toiminnallisen harjoittelun (CF Throwdown) ja painonnoston lajidemoja, sisätiloihin rakennettu ExtremeRun-esterata, mas-wrestling eli kapulanveto ja mahdollisuus testata tasapainoaan rodeohärän selässä. ExtremeRun-radalla kilpaili myös tunnettuja kasvoja, kuten Miss Helsinki -semifinalisteja ja televisiosta tuttuja gladiaattoreita.

Jos tapahtuman lajikirjo innostaa kokeilemaan jotain uutta, liikkeelle kannattaa lähteä rauhallisesti. Hyvät aloitusharjoitukset antavat turvallisen pohjan voimaharjoittelulle, ja matalan kynnyksen vaihtoehtona ryhmäliikunta madaltaa treenikynnystä monelle aloittelijalle.

Mitä lyhenteet ME, SE ja PM tarkoittavat?

Fysiikkalajien tuloksissa toistuu joukko lyhenteitä, jotka kannattaa tuntea, jotta ennätysten merkityksen ymmärtää oikein. Ne kuvaavat ennätyksen tasoa eli sitä, kuinka laajalla alueella tulos on paras:

  • ME = maailmanennätys, eli kyseisen lajiliiton rekisteröimä paras tulos koko maailmassa.
  • SE = Suomen ennätys, eli paras Suomessa rekisteröity tulos sarjassaan.
  • PM = Pohjoismaiden mestaruus, eli Pohjoismaiden välinen arvokilpailu.

On hyvä muistaa, että ennätykset ovat aina lajiliitto- ja sarjakohtaisia. Eri liitoilla voi olla erilaiset säännöt esimerkiksi sallituista varusteista, joten saman painoisen noston arvo voi vaihdella liitosta toiseen. Tämän vuoksi yksittäistä tulosta kannattaa aina tarkastella sen oman sarjan ja liiton kontekstissa.

Järjestäjät ja tapahtuman tausta

APCONin järjestivät yhteistyössä Messukeskus ja Active Physique Events Oy. Kilpailujen käytännön toteutuksesta vastasivat lajiliitot, mikä varmisti, että tulokset laskettiin ja ennätykset vahvistettiin kunkin lajin virallisten sääntöjen mukaan. Tapahtuman ideana oli yhdistää perinteisesti erillään järjestettävät voima- ja fitnesslajit yhdeksi suureksi yleisötapahtumaksi, jossa kilpaurheilun rinnalla oli näytteilleasettajia ja wellness-sisältöä.

Tällaisen monilajitapahtuman etu harrastajalle on, että se tekee eri lajeihin tutustumisesta helppoa: yhden käynnin aikana näkee, miltä voimanosto, strongman tai kahvakuulailu käytännössä näyttävät. Se auttaa löytämään oman lajin ilman, että pitää etukäteen sitoutua mihinkään. Monilajitapahtuma madaltaa myös kynnystä kokeilla lajia, joka television tai somen kautta saattaa vaikuttaa pelkästään huippujen puuhalta — paikan päällä näkee, että mukana on kaikenikäisiä ja -tasoisia harrastajia. APCONissa tämä näkyi konkreettisesti nostajien ikähaarukassa, joka ulottui lapsista yli 90-vuotiaisiin. Treenin jälkeisestä palautumisesta kiinnostuneelle hyvä jatkolukemisto on juttu siitä, miten palautua tehokkaasti kovan harjoittelun jälkeen.

Järjestetäänkö APCON uudelleen?

APCON jäi toistaiseksi yhden kerran tapahtumaksi. Vuoden 2019 tapahtuman jälkeen ilmoitettiin, että seuraava APCON järjestettäisiin 21.–23. elokuuta 2020. Tämä edition kuitenkin peruuntui koronaviruspandemian vuoksi: Messukeskus keskeytti käynnissä olleet tapahtumansa maaliskuussa 2020 ensimmäistä kertaa yli satavuotisessa historiassaan, eikä kohtaamisiin perustuvia suurtapahtumia pystytty järjestämään.

Suunniteltua 2020 tapahtumaa ei ole sittemmin järjestetty uudelleen, eikä uudesta APCON-tapahtumasta ole julkaistu tietoa. Jos haluat seurata vastaavia voima- ja fitnesslajeja, kannattaa seurata lajiliittojen omia kilpailukalentereita sekä Messukeskuksen tapahtumatarjontaa, sillä alan tapahtumia järjestetään edelleen eri kokoonpanoilla Suomessa.

Yleisimmät virheet fysiikkalajeihin tutustuttaessa

Kun voima- ja fitnesslajit innostavat kokeilemaan itse, muutama tyypillinen virhe kannattaa välttää jo alkuvaiheessa:

  • Liian kovat tavoitteet heti alkuun. APCONin ennätystulokset ovat vuosien tai vuosikymmenten harjoittelun tulosta. Aloittelijan kannattaa keskittyä tekniikkaan ja säännöllisyyteen, ei maksimipainoihin.
  • Tekniikan sivuuttaminen. Etenkin maastavedossa ja kahvakuulanostoissa virheellinen tekniikka altistaa loukkaantumisille. Liikkeet kannattaa opetella ohjaajan kanssa kevyillä painoilla.
  • Palautumisen unohtaminen. Lihas kasvaa ja voima kehittyy levossa, ei vain salilla. Riittävä uni, ravinto ja lepopäivät ovat osa harjoittelua.
  • Vain yhden lajin kokeileminen. APCONin kaltaisen tapahtuman idea oli monipuolisuus. Useamman lajin kokeileminen auttaa löytämään itselle mielekkäimmän ja pitää motivaation yllä.
  • Ennätysten vertailu väärin. Varusteilla ja ilman tehdyt tulokset tai eri liittojen ennätykset eivät ole suoraan vertailukelpoisia, joten omia tuloksia ei kannata suhteuttaa huippujen lukemiin ilman kontekstia.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mikä APCON oli?

APCON oli elokuussa 2019 Helsingin Messukeskuksessa järjestetty voima- ja fitnesslajien suurtapahtuma, joka kokosi yhden viikonlopun aikana kahdeksan eri fysiikkalajia ja satoja urheilijoita saman katon alle.

Milloin ja missä APCON järjestettiin?

Tapahtuma järjestettiin 23.–25. elokuuta 2019 Helsingin Messukeskuksessa Pasilassa. Järjestäjinä toimivat Messukeskus ja Active Physique Events Oy yhdessä lajiliittojen kanssa.

Kuka voitti APCONin strongman-kilpailun?

Strongman Champions Leaguen Finnish Open -osakilpailun voitti Aivars Smaukstelis Latviasta 65 pisteellä. Toiseksi tuli Ervin Toots Virosta (61 pistettä) ja kolmanneksi Mika Törrö Suomesta (51 pistettä).

Mitä lajeja APCONissa nähtiin?

Tapahtumassa kilpailtiin ja esiteltiin kahdeksaa lajia: strongman, voimanosto, painonnosto, kahvakuulailu, street workout, fitness, toiminnallinen harjoittelu ja ExtremeRun-esterata. Lisäksi ohjelmassa oli mas-wrestlingiä ja muuta oheistoimintaa.

Järjestetäänkö APCON uudelleen?

Suunniteltu vuoden 2020 tapahtuma peruuntui koronaviruspandemian takia, eikä uudesta APCON-tapahtumasta ole sittemmin julkaistu tietoa. Vastaavia voima- ja fitnesslajeja voi seurata lajiliittojen kilpailukalentereista.

Related articles

Comments

Share article

uUTISET