Cramon Urheiluakatemia oli rakennuskoneita ja -laitteita vuokraavan Cramo Finland Oy:n tukiohjelma, johon valittiin vuosittain nuoria, lajissaan jo menestyneita urheilijoita. Vuoden 2019 ryhmaan nousi kuusi keskenaan hyvin erilaista lupausta – vapaaottelijasta parauimariin ja karting-kuljettajasta miekkailijaan – joita yhdisti vahva into omaa lajiaan kohtaan. Tama artikkeli kertoo, mita akatemia kaytannossa tarkoitti, keita vuoden 2019 akatemialaiset olivat ja miten heidan uransa on sittemmin edennyt. Samalla avataan laajemmin, miten nuoria huippulupauksia Suomessa tuetaan.
Tärkeimmät kohdat
- Cramon Urheiluakatemia oli Cramo Finland Oy:n yritysvetoinen tukiohjelma nuorille urheilijoille, ei osa virallista alueellista urheiluakatemiaverkostoa.
- Vuoden 2019 ryhmään valittiin kuusi urheilijaa: Omran Chaaban (vapaaottelu), Jessika Markkanen (parauinti), Kerttu Puranen (ampumahiihto ja maastohiihto), Mikael Hakala (frisbeegolf), Rasmus Joutsimies (karting) ja Outi Jaakkola (miekkailu).
- Ohjelma tarjosi urheilijoille näkyvyyttä ja auttoi löytämään uusia yhteistyökumppaneita; akatemialaisia esiteltiin myös seuraavina vuosina.
- Osa akatemialaisista on edennyt kansainväliselle tasolle: esimerkiksi Omran Chaaban on voittanut UAE Warriors -tittelin ja Rasmus Joutsimies on siirtynyt kartingista formulasarjoihin.
Mikä Cramon Urheiluakatemia oli?
Cramon Urheiluakatemia oli yrityksen oma tukiohjelma, jonka kautta Cramo Finland tuki lupaavien nuorten urheilijoiden uraa kohti kansallista ja kansainvalista menestysta. Ohjelmaan valittiin joka vuosi joukko urheilijoita, jotka olivat jo osoittaneet kykynsa omassa lajissaan mutta olivat yha uransa alkutaipaleella. Yhtio kuvasi akatemiaa osaksi vastuullista toimintatapaansa: tavoitteena oli tukea nuorten liikkumista ja intohimoa olla oman lajinsa edellakavijoita. Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Hauhio on kuvannut akatemialaisuutta keinona tukea nuoria samalla, kun yhtio itse pyrkii olemaan oman alansa suunnannayttaja.
Kaytannossa akatemialaisuus toi nuorelle ennen kaikkea nakyvyytta. Urheilija ja hanen lajinsa saivat tilaa yrityksen viestinnassa ja markkinoinnissa, mika puolestaan auttoi loytamaan uusia yhteistyokumppaneita ja sponsoreita. Monessa pienemman budjetin lajissa juuri nakyvyys ja verkostot ovat ratkaisevia, silla kilpailumatkat, valineet ja valmennus maksavat. Ohjelma ei jaanyt yhden vuoden tempaukseksi, vaan Cramo esitteli uusia akatemialaisia myos seuraavina vuosina, muun muassa vuonna 2020.
On hyva erottaa Cramon yritysvetoinen ohjelma Suomen virallisesta urheiluakatemiaverkostosta. Virallinen urheiluakatemia tarkoittaa alueellista toimijaa, joka yhdistaa nuoren urheilijan harjoittelun ja opiskelun niin sanotuksi kaksoisuraksi. Cramon akatemia oli nimestaan huolimatta yrityksen sponsorointiohjelma, ei oppilaitos tai valmennuskeskus. Molemmat tahtaavat samaan paamaaraan – nuoren urheilijan menestykseen – mutta eri keinoin.
Vuoden 2019 akatemialaiset
Vuoden 2019 akatemiaan valittiin kuusi urheilijaa kuudesta eri lajista. Alla oleva taulukko kokoaa heidat yhteen, minka jalkeen jokainen esitellaan tarkemmin omassa osiossaan. Tiedot kuvaavat ensisijaisesti tilannetta valintahetkella syksylla 2018, ja kunkin urheilijan myohempaa kehitysta avataan erikseen siina maarin kuin se on julkisista lahteista varmennettavissa.
Vertailu
| Urheilija | Laji | Synt. | Taustaa ja tavoite (2018) |
|---|---|---|---|
| Omran Chaaban | Vapaaottelu | 2000 | Aloitti veljensä innoittamana; tähtäsi amatöörien MM-kisoihin Bahrainissa 2018. |
| Jessika Markkanen | Parauinti (S9) | 1999 | Hyvinkään Uimaseura; useita SM-mitaleita; tavoitteena paralympiakulta. |
| Kerttu Puranen | Ampumahiihto ja maastohiihto | 2002 | Vaihtoi hiihdosta ampumahiihtoon 11-vuotiaana; tavoitteena nuorten maajoukkue. |
| Mikael Hakala | Frisbeegolf | 2000 | Aloitti 12-vuotiaana; tavoitteena top 10 Euroopan-kiertueella. |
| Rasmus Joutsimies | Karting | 2003 | Ajoi ensi kisansa 7-vuotiaana; tavoitteena EM- ja MM-kulta, lopulta F1. |
| Outi Jaakkola | Miekkailu | 2001 | Aloitti 7-vuotiaana; ~8 treeniä viikossa; tavoitteena arvokisamitali. |
Omran Chaaban – vapaaottelu
Omran Chaaban (s. 2000) on akatemialaisista pisimmalle kansainvalisessa ammattilaisurheilussa edennyt vapaaottelija. Han aloitti lajin veljensa innoittamana: lapsena kaydyt painimatsit vanhemman veljen kanssa sytyttivat kipinan, ja laji vei nopeasti mukanaan. Valintahetkella 18-vuotias Chaaban tahtasi menestykseen marraskuussa 2018 Bahrainissa jarjestetyissa amatoorien MM-kilpailuissa, ja hanta motivoi erityisesti haasteiden jatkuva virta, jota vapaaottelu tarjoaa. Ammattilaisena Chaaban on noussut kansainvaliseen tietoisuuteen: han on voittanut UAE Warriors -ottelusarjan valisarjan (welterweight) mestaruuden ja kilpaillut yhdysvaltalaisessa The Ultimate Fighter -ohjelmassa. Suomalaista kamppailu-urheilua on kansainvalistanyt aiemmin muun muassa Makwan Amirkhanin uran vaiheet. Seuraa Omrania.
Jessika Markkanen – parauinti
Jessika Markkanen (s. 1999) on parauimari, joka on kilpaillut lajin arvokisatasolla. Han paatyi altaaseen jo nelivuotiaana uimakoulussa, ja laji jai pysyvaksi osaksi elamaa – suvussa on muitakin uimareita, jopa vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa kilpaillut sukulainen. Markkanen edustaa Hyvinkaan Uimaseuraa ja kilpailee parauinnin S9-luokassa, joka on yksi liikuntavammaisten urheilijoiden kilpailuluokista. Han on uinut useita Suomen mestaruuksia ja ennatyksia muun muassa 100 metrin perhosuinnissa ja osallistunut parauinnin MM-kilpailuihin. Valintahetkella hanen tavoitteenaan oli paralympiakulta. Parauinnin luokkajarjestelma jakaa urheilijat toimintakyvyn mukaan, jotta kilpailu olisi mahdollisimman tasavakista. Seuraa Jessikaa.
Kerttu Puranen – ampumahiihto ja maastohiihto
Kerttu Puranen (s. 2002) yhdistaa kaksi talvilajia, ampumahiihdon ja maastohiihdon. Han aloitti hiihdon jo kaksivuotiaana ja vaihtoi 11-vuotiaana ampumahiihtoon, joka vaatii poikkeuksellista mielen ja kehon yhteispelia: kovan fyysisen rasituksen jalkeen on kyettava rauhoittumaan ja keskittymaan tarkkaan ampumasuoritukseen. Juuri tama yhdistelma tekee lajista Purasen mukaan kiehtovan. Oman lajin tueksi han on harjoittanut yleisurheilua, juoksua, sauvakavelya ja kuntosaliharjoittelua. Valintahetkella hanen tavoitteinaan olivat menestys SM-kilpailuissa ja paikka nuorten maajoukkueessa, pidemmalla tahtaimella olympia- ja maailmanmestaruudet. Talvilajien suurin naytttamo ovat talviolympialaiset, joiden historiaa kannattaa tuntea. Seuraa Kerttua.
Mikael Hakala – frisbeegolf
Mikael Hakala (s. 2000) edustaa Suomen vahvaa frisbeegolfperinnetta. Han aloitti lajin 12-vuotiaana serkkunsa jalanjaljissa ja huomasi pian, miten koukuttavasta pelista on kyse – onnistumisia ja oppimista tuli nopeasti. Frisbeegolf on kasvattanut suosiotaan Suomessa valtavasti, ja maa on tuottanut useita maailman karkipelaajia niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Hakalaa lajissa viehattaa nimenomaan kilpailuelementti, ja oheisharjoitteluun on kuulunut kuntosalia ja lenkkeilya. Valintahetkella hanen tavoitteenaan oli sijoittua karkikymmenikkoon kevaalla alkavalla Euroopan-kiertueella. Kotimaista huippufrisbeegolfia paasee seuraamaan muun muassa frisbeegolfin karkikiertueella. Seuraa Mikaelia.
Rasmus Joutsimies – karting
Rasmus Joutsimies (s. 2003) on karting-kuljettaja, jonka tavoitteena on ollut nousu aina Formula 1 -tasolle asti. Han istui ensimmaisen kerran karting-autoon kolmevuotiaana ja kilpaili jo seitsemanvuotiaana ensimmaisissa kisoissaan. Vauhti ja aito kilpailu ovat vieneet mukanaan, ja kisaviikonloput jarjestetaan usein ulkomailla. Joutsimies on harjoitellut kovaa niin radalla kuin sen ulkopuolella: ohjelmaan on kuulunut porras- ja juoksuharjoittelua seka saannollisia karting-leireja kuntotesteineen. Han on voittanut lukuisia kotimaisia kilpailuja ja edennyt uransa aikana kansainvalisiin karting-sarjoihin CRG-tallin vareissa seka sittemmin formula-autoihin, muun muassa FIA Formula 4 -sarjaan. Seuraa Rasmusta.
Outi Jaakkola – miekkailu
Outi Jaakkola (s. 2001) on miekkailija, joka paatyi lajin pariin seitsemanvuotiaana aitinsa rohkaisemana – aiti oli itse harrastanut miekkailua. Laji vei nopeasti mukanaan, silla miekkailu on monipuolista ja haastavaa, ja parasta siina on Jaakkolan mukaan kilpaileminen. Motivoituneen urheilijan viikkoon kuului valintahetkella tyypillisesti kahdeksan treenikertaa, ja oman lajin tueksi han harrasti salibandya, kuntosalia ja lenkkeilya. Urheilu-uraan kuuluvat myos vastoinkaymiset: rasitusvammat olivat hankaloittaneet harjoittelua, mutta kuntoutus eteni oikeaan suuntaan ja tahtaimessa oli paluu normaaliin harjoittelurytmiin seka arvokisamitali. Seuraa Outia.
Miten nuoria urheilijoita tuetaan Suomessa?
Nuorten urheilijoiden tukeminen Suomessa nojaa moneen toimijaan: julkiseen urheiluakatemiaverkostoon, lajiliittoihin, saatioihin, apurahoihin ja Cramon kaltaisten yritysten sponsorointiin. Virallinen urheiluakatemiaverkosto huolehtii yli 13 000 nuoren urheilijan paivittaisharjoittelun ja opiskelun yhteensovittamisesta eli niin sanotusta kaksoisurasta. Opetus- ja kulttuuriministerio seka Suomen Olympiakomitea ohjaavat verkostolle vuosittain miljoonia euroja, jotta urheilijat voivat tavoitella huippua ilman, etta koulutus jaa kokonaan taka-alalle.
Yritysyhteistyo ja apurahat taydentavat tata pohjaa. Kun laji on pieni tai urheilija nuori, kilpailu- ja valmennuskulut voivat nousta nopeasti tuhansiin euroihin kaudessa. Talloin ratkaisevaksi voi nousta yksittainen sponsori, stipendi tai nimikkorahasto. Esimerkiksi nuorille urheilijoille myonnettavat apurahat voivat kattaa valineita ja kilpailumatkoja, ja huippu-urheilun kansallisesta koordinaatiosta on Suomessa vastannut muun muassa Olympiakomitean huippu-urheiluyksikko. Cramon akatemia asettui tahan kenttaan tuomalla urheilijalle nakyvyytta ja uusia kumppanuuksia.
Yleisimmät virheet nuoren urheilijan uran tukemisessa
Suurin sudenkuoppa nuoren lupauksen tukemisessa on liiallinen kuormitus. Into ja nopeat tulokset houkuttelevat lisaamaan harjoittelua, mutta nuoren keho ei kesta samaa kuormaa kuin aikuisen. Alla on koottu yleisimpia virheita, joita kannattaa valttaa.
- Liian kova harjoittelu liian varhain. Kasvuikaisen keho on altis ylikuormitukselle, ja lepoa laiminlyomalla syntyy helposti nuorten rasitusvammoja, jotka voivat katkaista kehityksen kuukausiksi.
- Opiskelun laiminlyonti. Harva nuori paatyy elattamaan itseaan urheilulla, joten koulutuksen ja urheilun yhteensovittaminen eli kaksoisura on tarkea turvaverkko.
- Varhainen erikoistuminen yhteen lajiin. Monipuolinen liikunta tukee kehitysta; moni akatemialainenkin harjoitti oman lajinsa ohella useita muita lajeja.
- Nakyvyys ilman pitkajanteista tukea. Hetkellinen julkisuus ei korvaa jatkuvaa valmennusta, taloudellista tukea ja terveydenhuoltoa.
- Henkisen puolen unohtaminen. Paineensietokyky ja keskittyminen ratkaisevat etenkin tarkkuutta vaativissa lajeissa, kuten ampumahiihdossa ja miekkailussa.
Kenelle akatemia- ja tukiohjelmat sopivat?
Akatemia- ja sponsorointiohjelmat sopivat parhaiten nuorille, jotka ovat jo osoittaneet selkeaa sitoutumista ja kykya omassa lajissaan mutta tarvitsevat lisanakyvyytta, verkostoja tai taloudellista tukea seuraavalle tasolle noustakseen. Yritysvetoiset ohjelmat, kuten Cramon akatemia, ovat erityisen arvokkaita pienille lajeille, joissa median huomio ja sponsorirahoitus ovat niukkoja. Virallinen urheiluakatemia puolestaan palvelee laajaa joukkoa eri tasoisia urheilijoita, kun tavoitteena on sovittaa opiskelu ja tavoitteellinen harjoittelu yhteen. Parhaimmillaan nama tukimuodot taydentavat toisiaan.
Lähteet
- Cramo Finland: Cramon Urheiluakatemialaiset 2019 valittu (tiedote)
- Suomen Olympiakomitea: Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten avustukset
- Urheiluakatemia.fi: Urheilijatasot ja tehoryhmätoiminta
- ESPN: Omran Chaaban -ottelijaprofiili
- UFC.com: Meet middleweight Omran Chaaban (The Ultimate Fighter 32)
- Uimaliitto: Parauinnin luokittelu
- Aamuposti: Parauimari Jessika Markkanen
- EKartingNews: CRG extends the agreement with Rasmus Joutsimies for 2021
Usein kysytyt kysymykset
Mikä Cramon Urheiluakatemia oli?
Se oli Cramo Finland Oy:n tukiohjelma, johon valittiin vuosittain nuoria, lajissaan jo menestyneita urheilijoita. Ohjelma toi urheilijoille nakyvyytta ja auttoi loytamaan uusia yhteistyokumppaneita osana yhtion vastuullisuustyota.
Ketkä valittiin vuoden 2019 akatemiaan?
Ryhmaan valittiin kuusi urheilijaa: vapaaottelija Omran Chaaban, parauimari Jessika Markkanen, ampuma- ja maastohiihtaja Kerttu Puranen, frisbeegolfaaja Mikael Hakala, karting-kuljettaja Rasmus Joutsimies ja miekkailija Outi Jaakkola.
Mitä eroa on Cramon akatemialla ja virallisella urheiluakatemialla?
Cramon akatemia oli yrityksen sponsorointiohjelma, joka tarjosi nakyvyytta ja kumppanuuksia. Virallinen urheiluakatemia taas on alueellinen toimija, joka yhdistaa nuoren urheilijan harjoittelun ja opiskelun kaksoisuraksi osana Suomen huippu-urheilujarjestelmaa.
Mitä hyötyä akatemialaisuudesta oli urheilijalle?
Suurin hyoty oli nakyvyys: urheilija ja hanen lajinsa paasivat esille yhtion viestinnassa, mika auttoi houkuttelemaan uusia sponsoreita ja tukijoita. Pienissa lajeissa juuri verkostot ja tunnettuus voivat ratkaista uran etenemisen.
Miten nuorta urheilijaa voi tukea?
Nuorta voi tukea turvaamalla seka harjoittelun etta opiskelun, valttamalla liian kovaa kuormitusta, kannustamalla monipuoliseen liikuntaan ja jarjestamalla taloudellista tukea esimerkiksi apurahojen, stipendien tai sponsoreiden kautta. Myos henkiseen hyvinvointiin ja levon maaraan kannattaa kiinnittaa huomiota.