Suomen salibandymaajoukkue 2018 – MM-kullan voittanut ryhmä Prahassa

Suomen salibandymaajoukkue pelasi miesten maailmanmestaruuskisat Prahassa 1.–9. joulukuuta 2018 ja palasi kotiin kultamitalit kaulassa. Päävalmentaja Petteri Nykky nimesi hallitsevan maailmanmestarin turnaukseen 20 pelaajan ryhmän: kaksi maalivahtia, seitsemän puolustajaa ja 11 hyökkääjää. Tämä artikkeli kokoaa yhteen koko joukkueen, Nykyn valintojen taustat sekä sen, miten Suomen turnaus lopulta eteni avaustappiosta finaalivoittoon. Salibandy on sisäpelattava mailapeli, jossa kaksi viisi kenttäpelaajaa ja maalivahdin käsittävää joukkuetta tavoittelee reikäpallolla maaleja – MM-kisat ovat lajin arvostetuin aikuisten arvokilpailu.

Mitkä olivat salibandyn miesten MM-kisat 2018?

Vuoden 2018 miesten salibandyn MM-kisat olivat järjestyksessään 13. kertaa pelattu lajin maailmanmestaruusturnaus, ja isäntämaana toimi Tšekki. Ottelut pelattiin Prahassa, ja finaalipäivän kohtaamiset nähtiin mittavassa O2 Arenassa. Turnaukseen osallistui 16 maajoukkuetta, jotka oli jaettu neljään alkulohkoon.

Alkulohkot muodostuivat seuraavasti:

• A-lohko: Latvia, Saksa, Sveitsi ja Tšekki
• B-lohko: Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska
• C-lohko: Australia, Puola, Thaimaa ja Viro
• D-lohko: Japani, Kanada, Singapore ja Slovakia

Kisat rikkoivat yleisöennätyksiä: koko turnauksen otteluita seurasi paikan päällä yhteensä 181 518 katsojaa, ja pelkästään finaali keräsi O2 Arenaan 16 276 katsojaa. Suomi lähti turnaukseen puolustamaan vuonna 2016 Riiassa voittamaansa maailmanmestaruutta. Yksityiskohtainen otteluohjelma ja kaikkien lohkojen tulokset löytyvät sivustomme salibandyn MM-kisojen 2018 otteluohjelma- ja tulosjutusta.

Millainen oli Suomen MM-joukkue 2018?

Suomen 20 pelaajan ryhmä rakentui vahvasti kotimaisen Salibandyliigan ympärille, ja erityisesti mestaruutta tavoitellut Classic oli vahvasti edustettuna. Mukana oli myös yksi ulkomailla pelannut pelaaja, Sveitsin liigassa vaikuttanut Tatu Väänänen. Alla joukkue käydään läpi pelipaikoittain; pelaajan perässä kerrotaan tässä jutussa käytetyt lyhenteet eli ikä, seura, pelatut miesten maaottelut ja niissä kertyneet tehopisteet (maalit + syötöt).

Maalivahdit

Maalin suulla Suomella oli kaksi vartijaa. Kokenut Eero Kosonen (SPV) toi mukanaan 67 maaottelun rutiinin, kun taas Classicin Lassi Toriseva pelasi ensimmäiset MM-kisansa. Kahden maalivahdin ratkaisu antoi Nykylle mahdollisuuden kierrättää vahteja turnauksen aikana.

Puolustajat

Seitsemän puolustajan ryhmä yhdisti kokemusta ja hyökkäyskykyä. Suomen puolustuksen arvokkain yksittäinen nimi oli lajilegenda Mika Kohonen (Happee), joka 41-vuotiaana oli kerännyt huikeat 253 tehopistettä 188 maaottelussa. Maaottelurutiinia löytyi myös Juha Kivilehdolta ja Tatu Väänäseltä, jotka molemmat olivat pelanneet 146 maaottelua. Mukana olivat lisäksi Krister Savonen, Janne Lamminen, Lauri Stenfors sekä ensikertalainen Mikko Leikkanen.

Hyökkääjät

Hyökkäyksessä joukkuetta johti kapteeni Nico Salo (Classic). Eniten tehoja oli takanaan EräViikinkien kaksikolla: Jani Kukkola (153 tehopistettä) ja Lauri Kapanen (111). Terävää maalintekoa toivat Eemeli Salin ja Sami Johansson, joista jälkimmäinen oli tehnyt peräti 40 maalia 45 maaottelussa. Ryhmää täydensivät Happeen Peter Kotilainen ja Classicin Joonas Pylsy. MM-debyyttinsä hyökkäyksessä tekivät Ville Lastikka, Miko Kailiala, Jussi Piha sekä loppumetreillä joukkueeseen noussut Mikko Hautaniemi. Koko 20 pelaajan ryhmä tietoineen löytyy alta.

Joukkueen seurajakauma kertoo paljon kauden kotimaisesta voimasuhteesta: valtaosa pelaajista edusti Classicia, EräViikinkejä, Happeeta tai TPS:ää eli Salibandyliigan kärkiseuroja. Tällainen keskittymä on arvokisoissa etu, sillä samassa seurassa pelaavat tuntevat toistensa pelityylin valmiiksi, mikä nopeuttaa ketjujen yhteispelin rakentamista lyhyen kisaleirin aikana.

Miten Petteri Nykky perusteli joukkuevalintansa?

Petteri Nykky kuvasi joukkueen rakentamista pitkäksi prosessiksi. Hänen mukaansa takana oli ”22 kuukauden työhönottohaastattelu”, jonka perusteella pelaajat otettiin kuukaudeksi töihin arvokisoihin. Nykky painotti, että joukkueen rakenne oli suunniteltu kierrätystä silmällä pitäen: pelaajia oli tarkoitus vaihtaa ketjuissa, jotta koko ryhmän osaaminen saataisiin käyttöön.

Valmentaja kertoi, että valinta oli hänen uransa vaikein. Kovia pelaajia jäi 20 nimen ulkopuolelle, mitä hän piti valmennuksellisesti positiivisena ongelmana mutta samalla harmina. Nykky muistutti myös, että vaatimustason ero kotimaisten liigapelien ja maailman kovimpien maajoukkueiden välillä on suuri: polku kulkee seurapeleistä ja Salibandyliigan huippuotteluista Eurooppa-cupien ja harjoitusmaaotteluiden kautta kohti MM-tason kiristyvää vaatimustasoa.

Ketkä jäivät joukkueen ulkopuolelle?

Rajauksen ulkopuolelle jäi Nykyn mukaan useita kovia nimiä, joista hän nosti erikseen esiin kolme varamiestä. Pitkään maajoukkuerinkiin kuulunut Jami Manninen oli yksi heistä. Salibandyliigassa ennätystahtiin maaleja tehnyt Jari Hankkio oli valmentajan mukaan kova varamies erityisesti kärkikenttien paikkaajaksi, vaikka takana oli loukkaantumisia eikä Hankkio itsekään kokenut olevansa parhaassa iskussa. Juuri tuhannen tehopisteen rajapyykin saavuttanut Henri Johansson puolestaan oli alkukaudesta rajattu käytön ulkopuolelle, mutta valmiina astumaan peliin, jos tarvetta kisoissa ilmenisi.

Nykky käytti erityistä esimerkkiä siitä, että paikka joukkueeseen on mahdollista ansaita myös nopeasti: TPS:n kaksimetrinen hyökkääjä Mikko Hautaniemi iski itsensä ryhmään aivan loppumetreillä. Nykyn mukaan Hautaniemi oli ollut kova pelaaja jo kymmenen vuotta aiemmin ja pelasi sen jälkeen useita kausia puoliammattilaisena Sveitsissä. Vahvat näytöt marraskuun harjoitusturnauksessa varmistivat hänelle kisapaikan.

Miten Suomen MM-turnaus eteni?

Suomen turnaus alkoi takkuisesti mutta päättyi parhaalla mahdollisella tavalla. Avausottelussa Suomi kohtasi suoraan pääkilpakumppaninsa Ruotsin ja hävisi tiukan kamppailun 4–5. Tappio ei kuitenkaan kaatanut kampanjaa, sillä loput alkulohkon ottelut Suomi hoiti ylivoimaisesti.

• Alkulohko B: Suomi–Ruotsi 4–5, Suomi–Norja 9–1, Suomi–Tanska 7–1. Suomi sijoittui lohkassa toiseksi.
• Puolivälierä (7.12.): Suomi–Saksa 6–1.
• Välierä (8.12.): Suomi–Tšekki 7–2 isäntämaan edessä.
• Finaali (9.12.): Suomi–Ruotsi 6–3.

Finaalissa Suomi otti revanssin alkulohkon tappiosta. Ottelu oli kahden erän jälkeen tasainen, ja Suomi johti niukasti. Ratkaisu tehtiin päätöserässä, jossa Suomi iski peräti neljä maalia ja karkasi turvalliseen johtoon. Lopputulos 6–3 varmisti Suomelle neljännen miesten maailmanmestaruuden (aiemmat 2008, 2010 ja 2016) ja toisen peräkkäisen kultamitalin. Pronssiottelussa Sveitsi kaatoi isäntä-Tšekin 4–2.

Suomen matka osoitti, miksi arvokisoissa kannattaa katsoa koko turnausta eikä vain yksittäisiä otteluita. Avaustappio Ruotsille olisi voinut kääntyä painolastiksi, mutta joukkue nosti tasoaan pudotuspeleissä: puolivälierässä Saksa kaatui 6–1 ja välierässä kovassa kotiyleisön paineessa pelannut Tšekki 7–2. Juuri kyky nostaa peliä turnauksen edetessä erotti mestarin muista.

Keitä olivat turnauksen palkitut pelaajat?

Vaikka Suomi vei kullan, turnauksen yksilöpalkinnot jakautuivat laajemmin. Turnauksen tehokkaimmaksi pistemieheksi nousi Slovakian Michal Dudovič 21 tehopisteellä. Koko turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi (MVP) valittiin sveitsiläinen maalivahti Pascal Meier. Suomelle ratkaisevinta oli kuitenkin tasainen joukkuesuoritus, jota Nykky oli ennakkoon korostanut: hänen mukaansa menestys vaati onnistumista joukkuepelissä ja saumatonta yhteisymmärrystä kentällä.

Mihin Suomen joukkue 2018 sijoittuu salibandyhistoriassa?

Prahan 2018 joukkue kuuluu Suomen salibandyn menestyneimpiin maajoukkueisiin. Se oli osa kautta, jolla Suomi haastoi Ruotsin perinteisen ykkösaseman lajissa. Kokeneiden nimien kuten Mika Kohosen ja Tatu Väänäsen rinnalle nousi uusi sukupolvi, ja kapteeni Nico Salon kaltaiset pelaajat kantoivat vastuuta vuosien ajan. Monet ryhmän pelaajista pelasivat samoissa seuroissa kotimaassa, mikä näkyi joukkueen yhteispelissä.

Lajin kiinnostavuutta Suomessa kuvaa se, että MM-kullan ohella suomalaiset menestyivät samana vuonna myös opiskelijoiden salibandyn MM-turnauksessa. Kotimaan huippusalibandya pääsi puolestaan seuraamaan Salibandyliigan huipennuksessa, kuten kevään Superfinaalissa.

Miksi Suomi–Ruotsi on salibandyn klassikko-ottelu?

Suomen ja Ruotsin kohtaaminen on salibandyn arvostetuin vastakkainasettelu, ja vuoden 2018 MM-kisat tiivistivät sen hyvin. Maat kohtasivat sekä alkulohkossa että finaalissa, ja lopputulokset menivät ristiin: Ruotsi voitti ensimmäisen kamppailun 5–4, Suomi ratkaisevan finaalin 6–3. Ruotsi on lajin historian menestynein maa, joka hallitsi MM-kultaa 1996–2006 ja uudelleen 2012–2014. Suomi nousi tasaveroiseksi haastajaksi 2008 ja 2010 ja kipusi lopulta kärkeen 2016 ja 2018.

Vastakkainasettelu tekee jokaisesta ottelusta ennakoimattoman: kahden tasaväkisen maan välillä yksittäinen laukaus tai torjunta voi ratkaista mestaruuden. Tämä näkyi myös siinä, että Suomi hävisi ensin niukasti ja käänsi lopulta finaalin selväksi voitoksi. Molempien maiden pelaajat tuntevat toisensa usein myös seuratasolta, mikä lisää otteluiden tiukkuutta.

Yleisiä väärinkäsityksiä salibandyn MM-kisoista

MM-joukkueesta ja -kisoista liikkuu helposti virheellisiä käsityksiä. Alla on koottu yleisimmät sudenkuopat.

• ”Suomi oli ennakkosuosikki, joten kulta oli varma.” Näin ei ollut. Suomi hävisi alkulohkon avausottelun Ruotsille 4–5, eikä finaalipaikka ollut itsestäänselvyys. Arvokisoissa pienetkin virheet ratkaisevat.
• ”Harjoitusturnausten tulokset kertovat kisamenestyksestä.” Ennakkoon pelatut EFT-turnaukset ja harjoitusmaaottelut antavat suuntaa, mutta eivät ennusta lopputulosta. Niiden merkitys on pelaajien testaamisessa ja pelitavan hiomisessa, kuten joukkueen tie EFT-turnausten kautta kohti MM-kisoja osoitti.
• ”20 pelaajan lista on lopullinen ja muuttumaton.” Joukkueet voivat täydentyä loukkaantumisten vuoksi, ja valmentaja pitää usein varamiehiä valmiudessa – kuten Nykky teki Hankkion ja Johanssonin kohdalla.
• ”Tehopisteet maaotteluissa kertovat suoraan pelaajan arvon.” Tilastot ovat vain yksi mittari. Puolustajan tai maalivahdin panosta ei voi lukea pelkistä pistepylväistä, ja joukkuepelaaminen ratkaisee arvokisoissa.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kuka voitti salibandyn miesten MM-kisat 2018?

Suomi voitti kultaa. Finaalissa 9.12.2018 Suomi kaatoi Ruotsin 6–3 Prahan O2 Arenassa. Kyseessä oli Suomen neljäs miesten maailmanmestaruus ja toinen peräkkäinen.

Kuka oli Suomen salibandymaajoukkueen päävalmentaja 2018?

Suomen päävalmentaja oli Petteri Nykky. Hän nimesi turnaukseen 20 pelaajan ryhmän ja kuvasi valintaa uransa vaikeimmaksi, koska moni kova pelaaja jäi joukkueen ulkopuolelle.

Kuka oli Suomen joukkueen kapteeni MM-kisoissa 2018?

Joukkueen kapteenina toimi Classicin hyökkääjä Nico Salo. Hän oli yksi monista kotimaisen huippuseuran pelaajista Suomen ryhmässä.

Montako pelaajaa Suomen MM-joukkueessa oli?

Ryhmässä oli 20 pelaajaa: kaksi maalivahtia, seitsemän puolustajaa ja 11 hyökkääjää. Rakenne oli mietitty niin, että pelaajia voitiin kierrättää turnauksen aikana.

Missä ja milloin MM-kisat 2018 pelattiin?

Kisat pelattiin Prahassa, Tšekissä 1.–9. joulukuuta 2018. Finaalipäivän ottelut nähtiin O2 Arenassa, ja koko turnaus rikkoi salibandyn yleisöennätyksiä.