Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan liikunta-aktiivisuus ei myöskään usein palaudu raskautta edeltävälle tasolle. Tutkimuksessa todettiin myös, että raskausdiabetekselle alttiit naiset ovat suurentuneessa riskissä sairastua masennukseen.
Aiempien tutkimusten mukaan raskaudenaikaisella liikunnalla on useita terveyshyötyjä. Se saattaa mm. ehkäistä raskausdiabetesta ja vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin. Kuva: iStockphoto
Terveystieteiden maisteri Elina Engberg osoitti tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että merkittävät elämäntapahtumat, kuten raskaus, vaikuttavat vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen, eikä liikunta-aktiivisuus usein palaa raskautta edeltävälle tasolle raskauden jälkeen.
Aiempien tutkimusten mukaan raskaudenaikaisella liikunnalla on useita terveyshyötyjä. Se saattaa mm. ehkäistä raskausdiabetesta ja vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin.
– Raskausdiabetes on kehittymässä maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Suomessa se todetaan jo lähes 18 %:lla raskaana olevista naisista, Engberg sanoo. Riskiä lisäävät mm. lihavuus ja raskausdiabetes aiemmassa raskaudessa.
Väitöstutkimuksen mukaan raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla naisilla kestävyyskunto ja liikunta-aktiivisuus olivat positiivisesti yhteydessä elämänlaatuun jo raskauden suunnitteluvaiheessa.
Toisaalta korkean riskin naisilla oli alkuraskaudessa enemmän masennusoireita kuin raskaana olevilla yleisesti. Eroa masennusoireissa selittävät myös taustatekijät, kuten painoindeksi ja tulotaso.
Väitöskirjassa elämäntapahtumien vaikutusta liikunta-aktiivisuuteen selvitettiin kokoamalla yhteen aiheesta tehdyt tutkimukset terveillä aikuisilla. Lisäksi tutkittiin 482 raskaana olevaa ja 39 raskautta suunnittelevaa naista, joilla oli suurentunut raskausdiabeteksen riski sekä 358 yleiseen väestöön kuuluvaa raskaana olevaa naista.
Naisten masennusoireita, terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä koettua terveyttä ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta kysyttiin lomakkeilla, ja raskautta suunnittelevien naisten kestävyyskunto selvitettiin mittaamalla maksimaalinen hapenottokyky polkupyöräergometritestin aikana.
Osa tutkimukseen osallistuneista naisista sai ravitsemus- ja liikuntaohjausta alkuraskaudesta siihen asti, kun synnytyksestä oli kulunut vuosi. Tässä ryhmässä koettu terveys parani, mutta ero kontrolliryhmään ei ollut merkittävä.
– Elämäntapahtumat, kuten raskaus, ovat otollinen aika liikunta-aktiivisuuden edistämiselle, ja jo pienikin parannus kestävyyskunnossa näyttäisi olevan hyödyllistä elämänlaadun kannalta, Engberg sanoo.
– Naiset, joilla on suurentunut riski sairastua raskausdiabetekseen, ovat myös alttiita masennukselle. Heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä se saattaa vaikuttaa sekä raskausdiabeteksen ehkäisyyn että hoitoon sitoutumiseen. Lisää tutkimuksia tarvitaan selvittämään, voidaanko raskaudenaikaisella elintapaohjauksella parantaa henkistä hyvinvointia.
TtM Elina Engberg väittelee 2.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Physical activity, pregnancy and mental well-being: focusing on women at risk for gestational diabetes” (Liikunta, raskaus ja henkinen hyvinvointi: tarkastelussa raskausdiabeteksen riskiryhmä). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopisto, Päärakennus, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
