Poikkeusolot muuttivat suomalaisten liikuntatottumuksia. Kun matka kotoa työpaikalle vaihtui makuuhuoneesta olohuoneeseen, katosi jotain päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta, jota liikunnaksikin kutsutaan. Suurin osa liikunnastamme koostuu siis arkiliikunnasta, jossa liikkuminen tapahtuu omalla lihastyöllä pisteestä A pisteeseen B. Mitä sitten, kun liikunta yhtäkkiä vähenee ja lopulta loppuu? Nousetkin eräänä aamuna selkä kipeänä sängystä huonosti nukkuneena. Hampaita pestessäsi katsot peilistä itseäsi, näet pullistuneet posket, silmäpussit ja kalpean ihon. Ajattelet autolla ajamisen sijaan kävellä eräänä päivänä lähikauppaan ja päästyäsi kaupalle, huomaat olevasi niin hengästynyt, että päätät soittaa puolison hakemaan sinut autolla. Silloin on ehkä syytä miettiä: pitäisikö liikkua enemmän?
Liikuntasuositukset
UKK-instituutin aikuisten liikkumisen suosituksissa arkiliikunnan lisäksi olisi terveyden kannalta hyvä liikkua reippaasti vähintään 2 tuntia ja 30 minuuttia viikossa. Reipas liikunta tarkoittaa tässä tapauksessa liikuntaa, jossa pystyt vielä puhumaan hengästymisestä huolimatta. Tällaisia liikunnan muotoja ovat esimerkiksi uinti, sauvakävely, jumppa, tanssi ja retkeily. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa ainakin 2 kertaa viikossa, johon taas lukeutuu porraskävely, raskaat pihatyöt, ryhmäliikunta, kuntosali ja pallopelit. (UKK-instituutti 2019.)
Valtion liikuntaneuvoston selonteoissa kävi ilmi, että vain joka 10. työikäisistä liikkui suositusten mukaisesti kokonaisuudessaan. Noin puolet liikkui kestävyysliikunnan puolesta riittävästi, mutta lihaskunto ja liikehallinta näyttäisivät olevan ne liikuntamuodot, jotka jäävät helposti pois ihmisen liikuntaviikosta. (Valtion liikuntaneuvosto 2015.)
Liikunta parantaa ihmisen kykyä kestää sisäisiä ja ulkoisia kuormituksia kuten sydän-, verisuoni-, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä toisen asteen diabetesta. Lisäksi säännöllisen aerobisen liikunnan on todettu parantavan muistia ja yleistä hyvinvointia sekä vähentävän ahdistusta ja masennusta. (Warburton ym. 2006, 801; Mandolesi ym. 2018; Valtion liikuntaneuvosto 2015, 7-9; WHO 2017.)
Miten aloittaa?
Yksinkertaisin tapa aloittaa liikunnan lisääminen, voisi olla vain siirtymistapojen muuttaminen. Jos olet ennen liikkunut autolla parin kilometrin matkan, voisitkin kävellä tai pyöräillä sen? Se vie tottakai enemmän aikaa, mutta samalla se näyttäisi lisäävän aikaa sieltä elämämme loppupäästä. Jos töihin on kymmeniä kilometriä matkaa, voisiko auton jättää työpaikasta kilometrin päähän ja kävellä loppumatkan?
Tämän jälkeen voit ottaa tavoitteeksi lisätä reippaampaa liikuntaa. Kannattaa ehkä pysähtyä miettimään, mikä liikuntamuoto kiinnostaa eniten. Entä jos on kehossa jotain pientä vaivaa, eikä oikein tiedä mistä aloittaa? Silloin on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen.
Valmentaja?
Personal training (PT) tarkoittaa henkilökohtaista kuntovalmennusta. Eli tässä tapauksessa liikkumiseensa apua tarvitseva ihminen palkkaa itselleen henkilökohtaisen kuntovalmentajan (personal trainerin), joka auttaa häntä liikkumaan suositusten mukaisesti. Suomessa PT-palveluja tarjoaa n. 1000 yritystä. (Ala-Vähälä 2019.)
Personal trainer -nimike ei ole säännelty ammatti, joten kuka tahansa voi nimittää itseään personal traineriksi. Kun mietit itsellesi sopivaa personal traineria, kannattaa tarkistaa, onko kyseisellä personal trainerilla riittävä koulutus ohjeistamaan sinua turvallisesti. Siksi Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys (SKY ry) kehitti Auktorisoidun personal trainer -listan (APT), josta asiakas voi tarkistaa, kenellä on riittävä koulutus. (https://hakemisto.apt-personaltrainer.fi/ )
Eli pelkästään vaikuttava some-näkyvyys tai halpa hinta ei kerro sitä, osaako kyseinen personal trainer varmasti auttaa juuri sinua vai onko hänellä vain omaa treenikokemusta. Haluaisitko mennä lääkärille, jolla on koulutus vai lääkärille, jolla on kokemusta vain itsensä parantamisesta? Kun tiedät personal trainerisi olevan auktorisoitu, kannattaa ennen palkkaamista tavata hänet ja seurata miten hyvin tulette toimeen. Kohtaavatko kemiat? Koska se voi olla onnistumisesi kannalta yllättävän tärkeä tekijä.
Kustannukset
Personal trainereiden palvelujen tuntihinnat pyörivät lyhyen nettiselailun seurauksena 70-120 € / tapaaminen. Palveluun kuuluu yleensä asiakkaan henkilökohtaista liikunnanohjausta, jossa PT opettaa ja motivoi asiakasta sekä ravitsemus- ja liikuntaohjelmien suunnittelua. Hinta riippuu myös paljon siitä, maksaako personal trainer arvolisäveroaan, joka on valmennustoiminnassa 24 %. Kuten Ala-Vähälän (2019) artikkelissa todettiin, monet Suomen personal trainereista ovat pienyrittäjiä ja osa saattaa tehdä työtä sivutoimisesti, jolloin tulot voivat olla alle 10 000 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei tarvitse maksaa arvolisäveroa, jolloin todennäköisesti kyseisen personal trainerin tuntihinta valmennuksesta on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi kuntokeskuksessa, jossa arvolisäverot joudutaan maksamaan. SKY onkin tehnyt jo pitkään töitä sen eteen, että liikuntapalvelujen verotusta kevennettäisiin kuten on tehty hierojilla ja fysioterapeuteilla. Liikunnanohjauksen ostamisen helpottamiseksi on myös kehittelyssä verovähennyksiin keskittyvä kansalaisaloite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6731
Lähteet:
Ala-Vähälä, T. 2019. Liikunta & Tiede -lehti. Viitattu 20.8.2020 osoitteessa: https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/selvitys-pt-toiminnasta-suomessa-personal-trainer-on-yleensa-pienyrittaja.html
Auktorisoitu personal trainer. Viitattu 20.8.2020 osoitteessa: https://apt-personaltrainer.fi/auktorisoitu-personal-trainer-apt-2/
Husu, P. Sievänen, H. Tokola, K. Suni, J. Vähä-Ypyä, H. Mänttäri, A. Vasankari, T. 2018. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30. Viitattu 20.8.2020 osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161012/OKM_30_2018.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Mandolesi, L., Polverino, A., Montuori, S., Foti, F., Ferraioli, G., Sorrentino, P., & Sorrentino, G. 2018. Effects of Physical Exercise on Cognitive Functioning and Wellbeing: Biological and Psychological Benefits. Frontiers in psychology vol. 9, 509. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2018.00509
UKK-instituutti. 2019. Viitattu 20.8.2020 osoitteessa: https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus
Valtion liikuntaneuvosto. 2015. Valtionhallinto liikunnan edistäjänä 2011–2015. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:4. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 13.11.2017 osoitteessa: http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/367/Arviointi_20112015_1606.pdf
Warburton, D., Nicol, C. & Bredin, S. 2006. Health benefits of physical activity: the evidence. CMAJ 174(6), 801-809. Viitattu 29.12.2017 osoitteessa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1402378/
WHO. 2017. Physical activity. Viitattu 30.12.2017 osoitteessa: http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs385/en/
