Länsinaapurimme Ruotsi kuuluu Suomen vakiovastustajiin jääkiekkokaukalossa. Suomi ja Ruotsi ovat vuosien saatossa kohdanneet jäällä peräti 373 kertaa. Arvokisoissa Suomen ja Ruotsin jääkiekkojoukkueet ovat kohdanneet yhteensä 81 kertaa. Suomen Leijonien ja Ruotsin maajoukkueen Tre Kronorin suhdetta voisikin kuvailla jopa viha-rakkaussuhteeksi, sillä Leijonat ovat kokeneet Ruotsi-otteluissa suurimmat voitonhetkensä mutta myös joitain karvaimmista tappioistaan.
Vastakkain pelatuissa arvokisaotteluissa Ruotsi on vienyt voiton kaikkiaan 62 kertaa. Kuten pelattujen otteluiden määrästä voi päätellä, Suomen ja Ruotsin jääkiekkomaajoukkueilla on pitkä yhteinen historia. Suomen jääkiekkomaajoukkue pelasi historiansa ensimmäisen maajoukkueottelun juuri Ruotsia vastaan vuonna 1928, jolloin Suomi hävisi ottelun lukemin 1–8. Suomi ei kuitenkaan kohdannut Ruotsin jääkiekkojoukkuetta arvokisoissa ennen vuoden 1949 MM-kisoja Tukholmassa, jolloin Suomi koki murskatappion Ruotsia vastaan. Ottelu nimittäin päättyi lukemin 1–12.
Ruotsi-Suomi-ottelut ovat kuitenkin tarjonneet suomalaisille myös riemukkaita voiton hetkiä. Arvokisaotteluissa Suomen maajoukkue on napannut voiton Ruotsista yhteensä 19 kertaa. Näistä voitoista legendaarisimpia ovat varmasti vuoden 1995 ja vuoden 2011 Suomen jääkiekon maailmanmestaruus.
Peliä hyvässä hengessä
Jääkiekon lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat tuttuja kilpakumppaneita myös jalkapallossa ja salibandyssa. Erityisesti jalkapallossa Ruotsi on päihittänyt Suomen lukuisia kertoja, mutta salibandyssa kilpailu on ollut tasaisempaa. Vaikka Ruotsi on voittanut salibandyn maailmanmestaruuskilpailut Suomea useammin, on Suomikin onnistunut nappaamaan salibandyn MM-kullan neljästi Ruotsia vastaan pelatuissa finaaliotteluissa: vuonna 2008, 2010, 2016 ja 2018. Vaikka lukuisat tappiot saattavat tuntua karvailta, on ottelut aina pelattu reilussa urheiluhengessä ja sääntöjä noudattaen. Säännöt-sivustolla kannattaa tutustua eri lajien sääntöihin ennen seuraavan Ruotsi-Suomi-ottelun katsomista: jääkiekon ja monien muiden lajien sääntöihin. Kun säännöt tuntee, voi ottelua ja pelaajien taitoja arvostaa pelin lopputuloksesta huolimatta.
Moskova 1986: 4–4
Leijonien ”Ruotsi-traumaksi” tituleerattu tappio Moskovan maailmanmestaruuskisojen avausottelussa vuonna 1986 ei itse asiassa ollut joukkueelle varsinainen tappio. Ottelu päättyi nimittäin Suomen ja Ruotsin tasapeliin. Mieleenpainuvan tästä tappioista tekee kuitenkin se, että peliaikaa ollessa jäljellä vain minuutti, Leijonat johtivat ottelua kahdella maalilla ja suomalaisten toiveet kultamitalista ehtivät herätä jo toden teolla. Viimeisen 40 sekunnin aikana Ruotsin joukkueen Anders ”Masken” Carlsson onnistui kuitenkin laukomaan kaksi maalia Suomen päätyyn. Peli päättyi lukemiin 4–4 ja suomalaisten haaveet kultamitalista murenivat yhtä nopeasti kuin olivat syntyneetkin.
Helsinki 1991: 4–4
Vuoden 1991 maailmanmestaruuskisoissa koettu tappio Tre Kronorille muistetaan erityisen karvaana, sillä häviö tapahtui kotikisoissa. Kaiken lisäksi historia toisti itseään ja Leijonat joutuivat kokemaan vuoden 1986 Moskovan kisojen ”Ruotsi-trauman” uudelleen. Kuten Moskovassakin, Suomi johti alkuerän ottelua 4–2 Ruotsia vastaan. Viimeisellä peliminuutilla Ruotsin joukkueen Mats Sund onnistui kuitenkin laukomaan Suomen maaliin kaksi osumaa. Lopulta tämäkin ottelu päättyi tasapeliin.
Helsinki 2003: 5–6
Toinen karvas kotikisojen tappio Ruotsia vastaan koettiin vuoden 2003 MM-kotikisoissa Helsingissä. MM-kotikisojen puolivälieräottelu alkoi Suomen näkökulmasta loistavasti: Suomi johti ottelua lukemin 5–1 ja näistä viidestä maalista kolme oli Teemu Selänteen laukomia. Suomalaiset kiekkofanit juhlivat huomattavaa johtoasemaa sekä Selänteen hattutemppua. Juhlatunnelma kuitenkin latistui nopeasti, kun Ruotsi onnistui toisen erän loppuun mennessä nousemaan yhden maalin päähän Suomesta. Jännittävä ottelu kääntyi Tre Kronorin voitoksi viimeisessä erässä, kun Ruotsin Peter Forsberg onnistui tasoittamaan lukemat ja lopulta Per-Johan Axelsson varmisti länsinaapurin voiton viimeisillä peliminuuteilla laukomalla Ruotsin voittoon lukemin 5–6.
Torino 2006: 2–3
Leijonat ovat kokeneet tappioita myös olympiakilpailuissa. Eräs mielenpainuva häviö tapahtui vuoden 2006 Torinon olympiafinaalissa. Suomen joukkue saapui otteluun itsevarmana, sillä olympialaisten aikana Leijonat olivat kahmineet voittoja voiton perään: Leijonat olivat muun muassa vieneet 4–0 voiton Venäjän olympiajääkiekkojoukkueesta, joka vilisi silloisia jääkiekon huippunimiä. Päätöserän alkaessa Suomi ja Ruotsi olivat tasoissa lukemin 2–2. Suomi joutui kuitenkin pelaaman hetken alivoimalla rikkoutuneen mailan tähden, ja alivoimatilanteen aikana Ruotsi onnistui nousemaan johtoon. Suomella oli 20 minuuttia aikaa tasoittaa tilanne ja napata ottelun voitto, mutta hyvistä maalipaikoista huolimatta Suomi ei enää onnistunut laukomaan yhtään maalia ottelun aikana. Lopulta ottelu päättyi yhden maalin erotuksella Suomen tappioon.
Helsinki ja Tukholma 2013: 0–3
Vuosina 2012 ja 2013 Ruotsi ja Suomi jakoivat jääkiekon MM-kisojen isännöinnin. Ottelut pelattiin osittain Hartwall Areenalla Helsingissä ja osittain Globenissa Tukholmassa. Vuoden 2013 MM-kisoissa Leijonat ja Tre Kronor kohtasivat toisensa välierässä Tukholmassa. Ottelussa Suomi koki murskatappion Ruotsille, sillä Tre Kronor vei ottelun lukemin 0–3. Tappio on mieleenpainuva, sillä useimmiten Suomi on hävinnyt Ruotsille vain yhden maalin erolla. Häviön takia Suomi ei päässyt finaaliotteluun vain päätyi pelaamaan MM-pronssista Yhdysvaltoja vastaan. Suomi hävisi pronssiottelun lukemin 2–3, kun taas Ruotsi saavutti kotikisoissa maailmanmestaruuden voitettuaan finaaliottelussa Sveitsin ylivoimaisesti lukemin 5–1.
Suomen ja Ruotsin välillä pelatut jääkiekko-ottelut ovat kautta aikojen herättäneet suuria tunteita sekä suomalaisissa että ruotsalaisissakin jääkiekkofaneissa. Ruotsia vastaan pelatut ottelut ovat jättäneet jälkensä suomalaiseen jääkiekkohistoriaan niin hyvässä kuin pahassa. Vaikka jääkiekkokansa muistaa monet karvaat tappiot, joita Suomi on joutunut kokemaan länsinaapuria vastaan pelatessa, on kansa saanut todistaa myös mieleenpainuvia voiton hetkiä.
Niin tappiot kuin voitotkin ovat osa jääkiekon lumoa. Suomi ja Ruotsi ovat molemmat jääkiekkomahteja, joiden välinen kilpailu rikastuttaa jääkiekon maailmaa ja tarjoaa faneille ikimuistoisia kokemuksia. Jääkiekossa ei kuitenkaan ole kyse vain voittamisesta vaan myös yhteisöllisyydestä. Olipa tulevien jääkiekko-otteluiden tulos mikä tahansa, Suomen ja Ruotsin joukkueet tarjoavat varmasti jännitystä ja unohtumattomia hetkiä kaukalossa myös tulevaisuudessa.
