Jos liikut aktiivisesti, olet oikeilla jäljillä. Siitä huolimatta, on hyvä välillä katsoa, josko jotain voisi tehdä entistä terveellisemmin tai siten, että omalla keholla olisi entistä parempi vointi. Tässä seuraavassa viisi satunnaista vinkkiä arkeen, joista toivottavasti edes yksi toisi omaan arkeesi jotain uutta ja lisää hyvinvointia.
Parempi verenkierto
Kun ikää tulee lisää, niin kovakaan tai aktiivinen liikunta ei pelkästään riitä pitämään kehoa kunnossa. Esimerkiksi verenkierto saattaa hidastua. Huono verenkierto voi tulla esille muistin, kuulon ja näön kautta, mutta esimerkiksi neidonhiuspuu-uute on tutkimuksissa todennettu auttavan aivojen ja raajojen verenkiertoon. Se lisää esimerkiksi aivojen hapensaantia. Toinen verenkiertoon positiivisesti merkittävä on B6-vitamiini, jonka saamisesta kannattaa pitää huolta.
Kalaöljy on terveellinen ravintolisä
Monet meistä vanhemmista muistaa vielä lapsuuden kalaöljypillerit, joita vanhempamme meille syöttivät ja useille tuli siitä turhaan huonoja muistoja. Kalaöljy itsessään on nimittäin hyvä ja terveellinen tuote, koska se on pehmeää ja sisältää tyydyttämättömiä omega-3-rasvahappoja, jotka ovat ihmisen terveydelle välttämättömiä. Ihmisen elimistö ei nimittäin itse pysty niitä tuottamaan ja siksi ne on kaikki saatava ravinnosta. Luonnollisesti kala itsessään toisi sitä, mutta harvat meistä syö tarpeeksi kalaa, joten olisi hyvä ottaa ruoan oheen myös jokin kalaöljy valmiste.
Venyttely aina liikunnan jälkeen
Itse liikunta on hyväksi mutta se saattaa kuormittaa lihaksia ja altistaa rasitusvammoille, siksi kannattaa harjoittaa sekä staattista että dynaamista venyttelyä. Staattinen tarkoittaa, että asetutaan haluttuun venytysasentaa ja säilytetään se tietyn ajan. Dynaamisessa sitten lihasta vain käytetään tietyssä venytyksessä ja palautetaan alkuasentoon ja toistetaan liike useamman kerran.
Venyttely on helpointa tehdä heti liikuntasuorituksen jälkeen, kun lihakset ovat vielä lämpimät ja niitä on helppo venyttää. Lihaksia ei koskaan kannata eikä saa lähteä venyttämään ilman ettei niitä jollain tavalla saa ensin lämpimiksi.
Juo tarpeeksi
Jos liikkuminen on yksin tylsää, voit kokeilla myös ryhmäliikuntaa, mutta liikut sitten yksi tai ryhmässä, sinun tulee muistaa myös juominen. Kun juot esimerkiksi vettä, niin on parempi juoda vähän kerralla useasti, kuin paljon kerralla. Aikuisen nestetarve päivässä on 2-3 litraa, ja iäkkäillä jopa enemmän, koska kehon vesimäärä vähenee iän myötä ja kuivuminen on herkempää. Myös ilman lämpötilat kuten kuumuus vaikuttaa, että vesi haihtuu nopeammin ihon kautta, ja pitää juoda enemmän. Nestehukan oireita voivat olla päänsärky, huimaus, pahoinvointi, turvotus, erilaiset krampit ja tummentunut virtsa. Janojuomaksi vesi on parasta.
Muista myös nukkua
Elimistömme tarvitsee unta. Sinusta itsestä saattaa välillä tuntua siltä, että et tarvitse unta, mutta se ei pidä paikkaansa. Olet vain saanut itsesi uskomaan niin. Elimistömme ja aivomme tarvitsevat kuitenkin päivittäisen unensa latautuakseen tulevia haasteita varten. Unenlaadullakin on merkityksensä. Jotta unesi olisi laatu-unta, sinun tulee arvostaa omaa untasi. Ensinnäkin sammuta ruudut ja laita kännykkäsi piiloon hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ja rauhoitu. Laita myös makuuhuoneesi kuntoon ilman ja lämpötilan sekä oman sänkysi suhteen.
Mennessämme nukkumaan siirrymme ensiksi ns. torkkeeseen eli eräänlaiseen rentouden tilaan ennen unta. Torkkeesta pääsemme kevyeen uneen ja yhteytemme todellisuuteen heikkenee. Saatamme vielä reagoida ulkoisiin ääniin satunnaisesti. Tämän jälkeen seuraa syvä uni, jossa hengitämme syvään, syke on matala ja rentoutuminen on täydellistä. Tätä unta tarvitsemme noin 2-3 tuntia. Koko unesta noin 25%-35% on syvää unta aikuisilla. Tarvitsemme nimenomaan tätä syvää unta aivojen energiavarastojen täydentymiseen ja kehon elvyttämiseen. Tämän unen jälkeen seuraa REM-uni, jonka osuus on noin 20% ja tällöin näemme myös usein unia.
