Olli Ohtonen valittiin Vuoden Valmentajaksi 2018 – toista kertaa peräkkäin

Hiihtovalmentaja Olli Ohtonen nousi joulukuussa 2018 suomalaisen huippu-urheilun keskiöön, kun Suomen Valmentajat ry nimesi hänet Vuoden Valmentajaksi. Valinta oli poikkeuksellinen, sillä Ohtonen sai perinteikkään tunnustuksen toisena peräkkäisenä vuonna. Taustalla oli menestystarina, jossa yhdistyvät maastohiihtäjä Iivo Niskasen arvokisamitalit ja Ohtosen oma tutkijanura. Tämä artikkeli käy läpi valinnan perusteet, Ohtosen ja Niskasen yhteistyön vaiheet sekä sen, mikä tekee Vuoden Valmentaja -tittelistä yhden lajirajat ylittävistä valmennuksen arvostuksenosoituksista Suomessa.

Kuka on Olli Ohtonen?

Olli Ohtonen on suomalainen maastohiihdon valmentaja ja liikuntatieteiden tutkija, joka tunnetaan parhaiten olympiavoittaja Iivo Niskasen henkilökohtaisena valmentajana. Ohtonen yhdistää työssään kaksi roolia: käytännön valmennuksen huipulla ja tieteellisen tutkimuksen hiihtotekniikan biomekaniikasta. Juuri tämä tutkijan ja valmentajan yhdistelmä on noussut esiin aina, kun hänen työtään on arvioitu.

Ohtonen työskentelee Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusympäristössä ja Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian yhteydessä, missä mitataan hiihtäjien voimantuottoa ja tekniikkaa. Valmentajana häntä kuvataan analyyttiseksi ja dataan nojaavaksi, mutta hänen vahvuutenaan pidetään myös kykyä olla urheilijan tukena ratkaisevilla hetkillä. Maastohiihto on fyysisesti erittäin vaativa kestävyyslaji, jossa menestys edellyttää koko taustatiimin pitkäkestoista sitoutumista – ja tässä kokonaisuudessa valmentajalla on keskeinen rooli.

Huippuhiihtäjän valmennus ei ole vain harjoitusohjelmien laatimista. Se kattaa kestävyyden ja voiman kehittämisen, hiihtotekniikan hiomisen, suksivoitelun ja välinevalintojen tukemisen, kilpailukalenterin rakentamisen sekä huippukunnon ajoittamisen juuri arvokisoihin. Yksilölajissa, jossa ratkaisu voi syntyä sekuntien erolla kymmenien kilometrien jälkeen, pienetkin yksityiskohdat ratkaisevat. Tällaisessa kokonaisuudessa valmentajan rooli on sekä valmentava että valmentajan ja urheilijan välistä luottamusta rakentava.

Miksi Olli Ohtonen valittiin Vuoden Valmentajaksi 2018?

Olli Ohtonen valittiin Vuoden Valmentajaksi 2018 ennen kaikkea Iivo Niskasen Pyeongchangin olympialaisten kultamitalin ansiosta. Niskanen voitti helmikuussa 2018 henkilökohtaisen olympiakullan 50 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa, jota pidetään maastohiihdon ”kuninkuusmatkana”. Olympiavoitto on Suomessa harvinainen ja arvostettu saavutus, ja tapa, jolla kulta hiihdettiin, teki valinnasta yksimielisen.

Suomen Valmentajat ry:n silloinen puheenjohtaja Jorma Kemppainen perusteli valintaa sillä, että ehdolla oli jälleen useita erinomaisia valmentajia, mutta laajan keskustelun jälkeen päätös Ohtosen nimeämisestä oli helppo tehdä. Kemppaisen mukaan Ohtonen on urheilijan rinnalla monen asian takana: hän virittää fyysistä iskukykyä, rakentaa kilpailutaktiikkaa ja toimii kannustajana tiukoissa paikoissa.

Vuoden Valmentaja -valinnassa ei painoteta pelkästään kilpailumenestystä. Yhdistyksen hallitus arvioi myös valmentajan osaamista sekä sitä, kuinka arvostettu valmentaja on omassa lajissaan ja vaikutuspiirissään. Ohtosen kohdalla tutkimuksen ja käytännön valmennustyön yhdistäminen teki hänestä esimerkillisen valinnan. Juuri tämä osaamisen laaja-alaisuus erottaa pitkäjänteisen huippuvalmennuksen pelkästä yksittäisestä hyvästä kaudesta.

Kaksi peräkkäistä Vuoden Valmentaja -valintaa

Ohtonen sai Vuoden Valmentaja -tittelin kaksi kertaa peräkkäin, vuosina 2017 ja 2018. Ensimmäisen valinnan taustalla oli Niskasen maailmanmestaruus Lahden koti-MM-kisojen 15 kilometrillä vuonna 2017. Tuolloin Ohtonen palkittiin sekä Suomen Valmentajien valinnassa että urheilutoimittajien äänestyksessä, mikä kertoi laajasta arvostuksesta yli organisaatiorajojen.

Kahden peräkkäisen valinnan merkitys korostuu, kun sitä verrataan listan historiaan. Suomen Valmentajat ry on nimennyt Vuoden Valmentajan vuodesta 1978 lähtien, ja tittelin ovat saaneet lukuisten eri lajien huiput. Peräkkäiset valinnat ovat harvinaisia, sillä ne edellyttävät menestyksen toistamista arvokisatasolla kahtena vuonna. On syytä erottaa toisistaan kaksi eri palkintoa, jotka molemmat kantavat nimeä Vuoden Valmentaja: Suomen Valmentajat ry:n oma, yhdistyksen hallituksen tekemä valinta sekä Urheilugaalassa jaettava, erillinen tunnustus. Tämä artikkeli käsittelee nimenomaan Suomen Valmentajat ry:n valintaa.

Vuodesta 1978 alkaen nimetyt Vuoden Valmentajat on koottu yhdistyksen omaan listaukseen: Suomen Valmentajat – Vuoden Valmentaja. Listasta käy ilmi, kuinka laajasti tunnustus on jakautunut yksilö- ja joukkuelajien kesken vuosikymmenten saatossa.

Ohtosen ja Niskasen yhteistyön vaiheet

Olli Ohtosen ja Iivo Niskasen yhteistyö alkoi vuonna 2013, ja siitä kasvoi yksi suomalaisen maastohiihdon menestyneimmistä valmentaja–urheilijapareista. Yhteistyön alkuvaiheessa Niskanen oli vielä nouseva nimi, mutta jo seuraavana vuonna seurasi ensimmäinen olympiakulta. Seuraavien vuosien aikana kaksikko keräsi arvokisamitaleja säännöllisesti, ja Niskasesta tuli yksi maan tunnetuimmista kestävyysurheilijoista.

Alla oleva taulukko kokoaa yhteen ne arvokisavoitot, jotka Niskanen saavutti Ohtosen valmennuksessa ennen vuoden 2018 valintaa. Luvut havainnollistavat, miksi juuri näiden kahden yhteistyö nousi palkitsemisen perustaksi.

Vuoden 2014 parisprinttikulta Sotšissa oli joukkuesuoritus yhdessä Sami Jauhojärven kanssa. Vuoden 2018 Pyeongchangin 50 kilometrin voitto taas oli Niskasen ensimmäinen henkilökohtainen olympiakulta, ja hän irrotti ratkaisun loppukilometreillä. Yhteistyön myötä Niskasesta on tullut myös toistuva urheilugaalan tähti, ja hänen uraansa on seurattu laajasti myös kilpakenttien ulkopuolella, kuten yhteistyössä urheilijan terveydenhuollon kumppanin kanssa.

Tutkijan ja valmentajan kaksoisrooli

Ohtosen erityispiirre on, että hän kantaa luontevasti sekä tutkijan että valmentajan nimikettä. Syksyllä 2018 hän siirtyi entistä painotetummin tutkimustehtäviin, mutta jatkoi samalla työskentelyä henkilökohtaisten valmennettaviensa kanssa. Tämä kaksoisrooli on harvinainen huippu-urheilun maailmassa, jossa käytäntö ja tiede eivät aina kohtaa.

Ohtonen teki syksyn 2018 aikana väitöskirjaansa, ja väitöstilaisuus oli tuolloin suunniteltu loppukeväälle 2019. Väitös tarkastettiin lopulta Jyväskylän yliopistossa (Vuokatissa) 29. kesäkuuta 2019. Englanninkielinen väitöskirja käsitteli maastohiihdon luisteluhiihdon biomekaniikkaa ja voimantuoton mittausmenetelmiä. Vaikka Niskasen menestykset ovat tulleet pääosin perinteisellä hiihtotavalla, Ohtosen tutkimuksellinen mielenkiinto suuntautui nimenomaan luistelutekniikkaan.

Luisteluhiihto eli vapaa hiihtotapa eroaa perinteisestä tyylistä siinä, että hiihtäjä työntää suksia sivusuuntaan luistelua muistuttavalla liikkeellä sauvojen tukiessa vauhdin ylläpitoa. Tekniikan tehokkuus riippuu siitä, miten voima jakautuu jalkojen ja käsien kesken eri vauhdeissa. Ohtosen tutkimus pyrki mittaamaan tätä voimantuottoa aiempaa tarkemmin, jotta harjoittelua voitaisiin kohdentaa oikein.

Tutkimuksen keskeinen havainto koski väsymistä: pitkän, kilpailua simuloivan suorituksen aikana jalkojen voimantuotto heikkeni selvästi enemmän kuin käsien. Uusi, työntövoimaan perustuva mittausmenetelmä antoi tarkempaa tietoa kuin aiempi oletus, jonka mukaan väsyminen näkyisi ennen kaikkea käsien voimantuotossa. Käytännön valmennuksessa tällaista tietoa voidaan hyödyntää harjoittelun kohdentamisessa. Samalla logiikalla toimii laajemminkin urheilijakohtaisen datan hyödyntäminen huippu-urheilussa, jossa mittaustieto muuttuu konkreettisiksi harjoittelupäätöksiksi.

Mikä tekee Vuoden Valmentaja -tittelistä arvostetun?

Vuoden Valmentaja -tittelin arvostus perustuu sen pitkään historiaan ja siihen, että valinnan tekevät valmentajat itse. Suomen Valmentajat ry on valmentajien oma edunvalvonta- ja asiantuntijajärjestö, joten tunnustus tulee alan sisältä. Tämä erottaa sen yleisöäänestyksistä tai median jakamista palkinnoista.

Valinnassa yhdistyvät useat tekijät:

• Kilpailumenestys: valmennettavan tai valmennettavien saavutukset arvokisatasolla, kuten olympia- tai MM-mitalit.
• Osaaminen: valmentajan ammattitaito, menetelmät ja kyky kehittää urheilijaa pitkäjänteisesti.
• Arvostus: valmentajan asema ja vaikutus omassa lajissaan ja laajemmin valmennusyhteisössä.

Koska valintaperusteet ovat moniulotteiset, titteli ei automaattisesti seuraa yhtä yksittäistä mitalia. Tämä selittää, miksi valinta voi mennä myös valmentajalle, jonka urheilija ei ole kauden näkyvin nimi – ja toisaalta miksi peräkkäiset valinnat, kuten Ohtosella, ovat harvinaisia.

Yleisiä väärinkäsityksiä Vuoden Valmentaja -valinnasta

Vuoden Valmentaja -valintaan liittyy useita tavallisia väärinkäsityksiä, jotka kannattaa oikaista.

• ”Valinnan tekee yleisö tai media.” Ei pidä paikkaansa. Suomen Valmentajat ry:n valinnan tekee yhdistyksen hallitus, ei kansanäänestys.
• ”On vain yksi Vuoden Valmentaja -palkinto.” Nimeä kantaa useampi tunnustus. Erityisesti Urheilugaalassa jaetaan oma valmentajapalkintonsa, joka voi mennä eri henkilölle kuin yhdistyksen valinta.
• ”Titteli vaatii aina olympiakultaa.” Menestys painaa paljon, mutta valinnassa arvioidaan myös osaamista ja arvostusta. Historiassa on palkittu monien eri lajien ja tasojen valmentajia.
• ”Palkinto menee aina urheilijalle, ei taustatiimille.” Tämä valinta koskee nimenomaan valmentajaa. Urheilijoilla on omat tunnustuksensa, kuten Vuoden Urheilija -valinta.

Näiden erojen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miksi Ohtosen kaksi peräkkäistä valintaa olivat merkittäviä juuri valmennuksen näkökulmasta.

Maastohiihto ja valmennus osana suomalaista urheilua

Maastohiihto on yksi suomalaisen talviurheilun perinteikkäimmistä lajeista, ja sen asema näkyy sekä kilpa- että kuntoilupuolella. Lajin suosiosta kertoo se, että murtomaahiihto pitää Suomessa edelleen hyvin pintansa harrastelajina. Arvokisatasolla huomio kiinnittyy etenkin talviolympialaisiin, joissa suomalaishiihtäjien menestystä seurataan tarkasti.

Kotimaisista kilpailuista näkyvimpiä ovat perinteikkäät Salpausselän kisat Lahdessa, jotka tuovat huippu-urheilun lähelle yleisöä. Juuri Lahti oli myös vuoden 2017 MM-kisojen näyttämö, jossa Niskasen 15 kilometrin maailmanmestaruus siivitti Ohtosen ensimmäiseen Vuoden Valmentaja -valintaan. Tällainen valmennustyön ja lajikulttuurin kokonaisuus muodostaa pohjan, jolle yksittäiset huippusuoritukset rakentuvat.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuka valitsi Olli Ohtosen Vuoden Valmentajaksi 2018?

Valinnan teki Suomen Valmentajat ry:n hallitus. Kyseessä on valmentajien oman järjestön jakama tunnustus, jonka yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Jorma Kemppainen vahvisti.

Monettako kertaa Ohtonen sai tittelin?

Vuosi 2018 oli toinen peräkkäinen kerta. Ohtonen valittiin Suomen Valmentajien Vuoden Valmentajaksi myös vuonna 2017, jolloin taustalla oli Iivo Niskasen Lahden koti-MM-kisojen 15 kilometrin maailmanmestaruus.

Mikä Iivo Niskasen saavutus johti vuoden 2018 valintaan?

Ratkaiseva oli Niskasen henkilökohtainen olympiakulta Pyeongchangin talviolympialaisten 50 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa helmikuussa 2018.

Mitä Olli Ohtonen tutki väitöskirjassaan?

Väitöskirja käsitteli maastohiihdon luisteluhiihdon biomekaniikkaa ja voimantuoton mittausmenetelmiä. Se tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa kesäkuussa 2019.

Mitä kriteerejä Vuoden Valmentaja -valinnassa käytetään?

Valinnassa painotetaan kilpailumenestystä, valmentajan osaamista sekä sitä, kuinka arvostettu valmentaja on omassa lajissaan ja vaikutuspiirissään. Pelkkä yksittäinen tulos ei ratkaise, vaan arvioitavana on kokonaisuus.