Suomen naisten squashmaajoukkue: pelaajat, valmennus ja menestys

Suomen naisten squashmaajoukkue koki syksyllä 2018 valmennusmuutoksen, kun pitkään joukkuetta luotsannut Ari Pelkonen ja Suomen Squashliitto purkivat valmentajasopimuksensa yhteisymmärryksessä. Uutinen nosti esiin laajemman kysymyksen siitä, millainen Suomen naisten maajoukkue oikeastaan on: ketkä sitä edustavat, miten valmennus on järjestetty ja mihin joukkue tähtää. Tähän artikkeliin on koottu joukkueen pelaajat, valmennusjärjestelyt, kilpailumenestys sekä se, miten maajoukkuetoiminta squashissa ylipäätään toimii.

Mistä vuoden 2018 valmentajavaihdoksessa oli kyse?

Valmentajavaihdoksen ytimessä oli yhteisymmärryksessä purettu sopimus, ei riita. Ari Pelkonen oli työskennellyt naismaajoukkueen parissa useita vuosia ja johti joukkueen keväällä 2018 parhaaseen joukkue-EM-sijoitukseensa 21 vuoteen. Sopimuksen purkamisen jälkeen Pelkonen jatkoi Squashliiton Helsingissä sijaitsevan harjoituskeskuksen valmentajana, eli hän ei poistunut lajin parista vaan keskittyi ryhmä- ja seuravalmennukseen.

Squashliiton silloinen toiminnanjohtaja Mika Monto kuvasi Pelkosen vahvuudeksi erityisesti ryhmäharjoitusten suunnittelun ja vetämisen, joka pääsee parhaiten oikeuksiinsa juuri harjoituskeskuksessa. Samalla liitto kertoi etsivänsä joukkueelle uutta valmentajaa – mahdollisesti jopa ulkomailta – koska tavoitteet oli asetettu korkealle. Taustalla vaikutti se, että maajoukkueen runkopelaajat asuivat ja harjoittelivat tuolloin jo ulkomailla, jolloin päivittäisvalmennus tapahtui joka tapauksessa muualla kuin Suomessa.

Liiton julkituoma tavoite oli nousta seuraavana keväänä Euroopan kahdeksan parhaan maan joukkoon ja tavoitella joukkue-EM-mitalia parin vuoden sisällä. Tavoitetta kuvattiin kovaksi mutta realistiseksi, ja se selitti myös halun hakea valmennukseen uutta, mahdollisesti kansainvälistä osaamista. Valmennusmuutos oli siis osa suunnitelmallista panostusta eikä merkki kriisistä.

Käytännön aikataulu kytkeytyi myös kotimaan kilpailukalenteriin. Joulukuussa 2018 Helsingin Talihallissa pelattiin naisten ammattilaisturnaus Remeo Ladies Open, johon koko kärkikolmikon oli määrä osallistua. Liitto arvioi tuolloin, että uusi valmentaja olisi todennäköisesti selvillä viimeistään turnauksen aikaan. Tämä kertoo, miten tiiviisti maajoukkuevalmennus, kotimaan turnaukset ja pelaajien kansainvälinen kilpailuohjelma nivoutuvat yhteen.

Ketkä pelaavat Suomen naisten squashmaajoukkueessa?

Naismaajoukkueen runko on 2010-luvun lopulta lähtien rakentunut kolmen kansainvälisellä kiertueella pelaavan ammattilaisen ympärille. Kaikki kolme tekivät varhain rohkean ratkaisun ja siirtyivät harjoittelemaan ulkomaille, mikä on ollut tyypillistä pienen lajin huippupelaajille Suomessa. Seuraavaksi käydään läpi jokaisen pelaajan tausta ja saavutukset.

Emilia Soini

Emilia Soini (s. 1995 Espoossa) on Suomen tunnetuin naissquashin pelaaja ja joukkueen ykkösnimi. Hän siirtyi ammattilaiseksi vuonna 2012 ja asettui uransa aikana muun muassa New Yorkiin harjoittelemaan. Soinin uran paras maailmanranking on 41. sija (toukokuu 2022), ja hänen henkilökohtaisena valmentajanaan on toiminut egyptiläistaustainen Wael El Hindi. Maaliskuussa 2026 Soini voitti uransa ensimmäisen PSA-kiertueen turnausvoiton Vello Squash Carnivalissa, mikä alleviivasi hänen asemaansa Suomen kärkipelaajana.

Emilia Korhonen

Emilia Korhonen (s. 1995 Espoossa) on joukkueen toinen Emilia ja pitkään kakkospelaajana edustanut ammattilainen. Hän opiskeli ja harjoitteli Englannissa ja on sittemmin asettunut Birminghamiin. Korhonen oli Suomen mestari vuonna 2018, ja hänen uransa paras maailmanrankingsijoituksensa on 109. (elokuu 2022). Valmennuksesta ovat vastanneet muun muassa Jon Tate ja suomalainen Matias Tuomi. Korhosen vahvuus on ollut sinnikäs, taktinen peli pitkissä otteluissa.

Riina Koskinen

Riina Koskinen (s. 1997) täydensi joukkueen kärkikolmikon kolmospelaajana. Hän muutti vuonna 2018 harjoittelemaan Saksaan ja saavutti uransa parhaan maailmanrankingsijoituksen, 98. sijan, tammikuussa 2018. Koskinen on edustanut Suomea joukkue-EM-otteluissa ja ollut mukana muun muassa joukkueen nousussa korkeampaan divisioonaan, jossa hänen voittonsa ovat olleet tärkeitä kokonaistuloksen kannalta.

Miten naismaajoukkue on menestynyt?

Suomen naismaajoukkueen tasoa nosti merkittävästi joukkue-EM-kisojen tulos keväällä 2018: sijoitus oli 11., mikä oli joukkueen paras tulos 21 vuoteen. Saman vuoden syyskuussa joukkue osallistui joukkueiden MM-kisoihin Kiinassa, missä se sijoittui 15:nneksi. Nämä tulokset olivat osa pidemmän aikavälin nousua, jonka liitto ja valmennus olivat rakentaneet vuosien työllä.

Joukkuetasolla tärkeä virstanpylväs oli nousu Euroopan joukkue-EM:n ylempään divisioonaan. Suomen naiset varmistivat nousunsa muun muassa 3–0-voitolla Tšekistä, mikä kertoi joukkueen syvyydestä: kärkipelaajien lisäksi myös muut edustajat pystyivät voittamaan otteluitaan. Lisää Suomen edustusjoukkueiden arvokisamatkoista voi lukea jutustamme, jossa Suomen maajoukkue lähti EM-turnaukseen.

Yksilötasolla suomalaisnaisten merkittävin läpimurto nähtiin elokuussa 2024, kun Emilia Soini eteni henkilökohtaisen EM-turnauksen välieriin kaadettuaan puolivälierässä ranskalaisen Enora Villardinin. Ottelua jouduttiin keskeyttämään noin 40 minuutiksi, kun rankkasade pääsi hallin kattorakenteiden läpi ja peli siirrettiin toiselle kentälle. Välierässä vastaan asettui maailmanlistan kärkipäähän kuulunut ranskalainen Melissa Alves. Soinin saavutus oli historiallinen suomalaiselle naissquashille ja osoitti, että vuosien panostus alkoi tuottaa tulosta myös yksilökisoissa.

Mikä on Suomen Squashliitto ja miten maajoukkuetoimintaa johdetaan?

Suomen Squashliitto (SSqL) on lajin kansallinen keskusjärjestö, joka on perustettu vuonna 1971 ja jonka toiminta keskittyy Helsinkiin. Liitto on World Squash Federationin (WSF) ja European Squash Federationin (ESF) jäsen, ja se vastaa maajoukkuetoiminnasta, kilpailutoiminnasta ja lajin kehittämisestä Suomessa. Liiton virallinen sivusto on squash.fi.

Maajoukkuevalmennus ja pelaajien päivittäisvalmennus ovat squashissa usein eri asioita. Liitolla on Helsingissä harjoituskeskus, jossa toimii liiton omia valmentajia, mutta kiertueella pelaavat huippupelaajat harjoittelevat tyypillisesti ulkomailla omien henkilökohtaisten valmentajiensa johdolla. Maajoukkuevalmentaja vastaa ennen kaikkea joukkueen kokoamisesta, arvokisavalmistautumisesta ja ottelutaktiikasta, kun taas arkiharjoittelusta huolehtivat pelaajien omat valmentajat ja seurat. Tämä selittää, miksi liitto saattoi hakea maajoukkuevalmentajaa jopa ulkomailta ilman, että pelaajien päivittäinen harjoittelu olisi häiriintynyt.

Miten squashin joukkue-EM ja maaottelut toimivat?

Squashin joukkuekilpailut perustuvat divisioonajärjestelmään, jossa maat jaetaan tasonsa mukaan ryhmiin ja parhaat joukkueet nousevat ylempään divisioonaan. Euroopan joukkue-EM-kilpailut (European Team Championships) pelataan vuosittain erikseen naisille ja miehille, ja niissä on käytössä nousu ja putoaminen divisioonien välillä. Juuri tähän järjestelmään liittyi Suomen naisten nousu ylempään divisioonaan.

Yksittäinen maaottelu koostuu useasta kaksinpelistä: tyypillisesti joukkueen kolme tai useampi pelaaja kohtaa vastustajamaan pelaajat, ja eniten otteluvoittoja kerännyt maa voittaa koko ottelun. Yksittäiset ottelut ratkaistaan paras viidestä -periaatteella, jossa jokainen erä pelataan 11 pisteeseen (kahden pisteen erolla). Joukkueiden MM-kisat (World Team Championships) järjestetään omana tapahtumanaan, naisille ja miehille vuorovuosin, ja niissä mukana ovat maailman parhaat maat.

Juuri joukkuejärjestelmän vuoksi pienenkin maan kannattaa panostaa koko kokoonpanon leveyteen eikä vain yhteen tähteen. Jos esimerkiksi ykköspelaaja häviää oman ottelunsa huippuvastustajalle, kakkos- ja kolmospelaajien voitot voivat silti ratkaista koko maaottelun. Tämä selittää, miksi Suomen nousussa ylempään divisioonaan myös kolmospelaajan, kuten Riina Koskisen, voitot olivat painoarvoltaan yhtä tärkeitä kuin kärkipelaajan.

Squash lajina – miksi se on fyysisesti vaativaa?

Squash on sisätiloissa suljetulla kentällä pelattava mailapeli, jossa kaksi pelaajaa lyö palloa vuorotellen etuseinään. Laji vaatii nopeita suunnanmuutoksia, räjähtävää voimaa ja poikkeuksellista kestävyyttä, minkä vuoksi sitä pidetään yhtenä fyysisesti vaativimmista mailapeleistä. Aiheeseen voi syventyä lukemalla, miksi squash on tutkimusten mukaan fyysisesti vaativin mailapeli ja miten squashin pelaaminen on yhdistetty pidempään elinikään.

Tämä fyysinen vaativuus näkyy myös maajoukkuepelaajien arjessa: menestys vaatii ammattimaista harjoittelua, kansainvälistä kilpailukokemusta ja usein muuttoa lajin keskuksiin ulkomaille. Siksi Suomen kärkipelaajien valinnat asua Englannissa, Yhdysvalloissa tai Saksassa ovat olleet luonnollinen osa urakehitystä.

Miten squashin maajoukkuetta ja pelaajia voi seurata?

Suomalaispelaajien otteita voi seurata kansainvälisen PSA-kiertueen (Professional Squash Association) kautta sekä SquashInfo-palvelun maailmanrankingeista. Kotimaassa pelataan vuosittain Suomen mestaruuskilpailut, ja Helsingissä on järjestetty myös kansainvälisiä turnauksia, kuten naisten ammattilaisturnaus Remeo Ladies Open Talihallissa.

Myös arvokisat tuovat lajia näkyviin: esimerkiksi squashin EM-kilpailut on pelattu Helsingin Mall of Triplassa, ja Suomen maajoukkueet ovat osallistuneet säännöllisesti Euroopan ja maailman joukkuekilpailuihin. Liiton virallinen sivusto ja ESF:n tulospalvelut tarjoavat ajantasaista tietoa kilpailuista, otteluohjelmista ja sijoituksista.

Yleisimmät väärinkäsitykset Suomen squashmaajoukkueesta

Pienen mutta kovatasoisen lajin ympärillä elää useita virheellisiä käsityksiä. Alla on koottuna yleisimmät, jotta kokonaiskuva olisi todenmukainen.

• ”Maajoukkuevalmentaja valmentaa pelaajia päivittäin.” Näin ei useinkaan ole. Kiertueella pelaavat huippupelaajat harjoittelevat ulkomailla omien valmentajiensa johdolla, ja maajoukkuevalmentaja keskittyy arvokisoihin ja joukkueen kokoamiseen.
• ”Squash on vain kuntoilulaji.” Squash on myös ammattilaislaji, jolla on kansainvälinen PSA-kiertue, maailmanranking sekä EM- ja MM-tason joukkuekilpailut.
• ”Suomi ei pärjää kansainvälisesti.” Naisten joukkue on noussut Euroopan ylempään divisioonaan, ja Emilia Soini ylsi henkilökohtaisen EM:n välieriin vuonna 2024.
• ”Maailmanranking kertoo suoraan joukkueen tason.” Henkilökohtainen PSA-ranking ja joukkuekilpailujen sijoitus ovat eri asioita; joukkuetulokseen vaikuttaa koko kokoonpanon syvyys.
• ”Valmentajan vaihtuminen tarkoittaa kriisiä.” Vuoden 2018 sopimuksen purku tehtiin yhteisymmärryksessä osana tavoitteellista panostusta, ja edellinen valmentaja jatkoi liiton harjoituskeskuksessa.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kuka valmensi Suomen naisten squashmaajoukkuetta ennen vuoden 2018 muutosta?

Naismaajoukkuetta luotsasi useamman vuoden ajan Ari Pelkonen. Hän ja Suomen Squashliitto purkivat valmentajasopimuksen yhteisymmärryksessä syksyllä 2018, minkä jälkeen Pelkonen jatkoi liiton Helsingin harjoituskeskuksen valmentajana.

Ketkä ovat Suomen naismaajoukkueen tunnetuimmat pelaajat?

Joukkueen runko on rakentunut kolmen ammattilaisen ympärille: ykkösnimi Emilia Soini, kakkospelaaja Emilia Korhonen ja kolmospelaaja Riina Koskinen. Kaikki kolme ovat pelanneet kansainvälisellä kiertueella ja harjoitelleet ulkomailla.

Mikä on Suomen naismaajoukkueen paras joukkue-EM-tulos?

Keväällä 2018 joukkue sijoittui joukkue-EM-kisoissa 11:nneksi, mikä oli sen paras tulos 21 vuoteen. Lisäksi joukkue on noussut Euroopan joukkuekilpailujen ylempään divisioonaan.

Mikä on Emilia Soinin merkittävin saavutus?

Soini eteni henkilökohtaisen EM-turnauksen välieriin elokuussa 2024 ja saavutti uransa parhaan maailmanrankingin, 41. sijan, vuonna 2022. Maaliskuussa 2026 hän voitti ensimmäisen PSA-kiertueen turnauksensa.

Miksi suomalaiset squashpelaajat harjoittelevat ulkomailla?

Ulkomailla on tarjolla korkeampi päivittäinen kilpailu- ja harjoittelutaso, laadukkaampia harjoituskumppaneita ja kokeneita valmentajia. Siksi Suomen kärkipelaajat ovat asettuneet esimerkiksi Englantiin, Yhdysvaltoihin ja Saksaan.